Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.

Pieni puheenvuoro kristillisen raamatuntutkimuksen ja teologian harjoittamisesta

Viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut aika paljon hämmennystä läntisessä akateemisessa ja kirkollisessa keskustelussa Raamatun arvovaltaan liittyen - Suomi mukaan lukien. Jotkut, kuten nyt jo edesmennyt Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Heikki Räisänen, ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa, koska varhaiset lähteet ovat niin monenkirjavat ja toivottomasti ristiriidassa keskenään.

Toisaalta erityisesti seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta ottaa osaa vakavampaan akateemiseen diskurssiin. Tähän voi liittyä syvää epäluottamusta tutkijoita kohtaan. Ammattiteologien on koettu kyseenalaistavan Raamatun arvovaltaa. On huomattava, että tämä epäluuloisuus ei ole noussut tyhjästä, sillä moni tutkija näkee Raamatun ainoastaan inhimillisenä kirjakokoelmana vailla ilmoituksellista arvoa.

Hermeneutiikan taustaoletuksista

1. Johdantoa

Raamatuntulkinnan on sanottu olevan kriisissä. On meneillään laajamittaisia kiistoja siitä, voidaanko Raamatun tekstien, tai yleensäkään minkään tekstin, alkuperäistä merkitystä enää löytää. Valistuksen jälkeiseen modernismiin perustuva historiallis-kriittinen metodi oli pitkään keskustelua hallitsevana metodina. Mutta tämän jälkeen postmodernismissa on kyseenalaistettu historiallis-kriittiseen tutkimukseen liittyvät filosofiset ennakkokäsitykset. Lisäksi on myös yleisesti kyseenalaistettu aiemmat käsitykset koko tulkintaprosessista.

Joitakin ajatuksia kolmesta merkittävästä hermeneutikosta

Rudolf Bultmann, Karl Barth ja Peter Stuhlmacher ovat merkittäviä modernin teologisen hermeneutiikan edustajia. Heidän elämäntyönsä on ohjannut monien pohdintoja, kun mietimme, mitä sanottavaa Raamatulla on nykyajan ihmisille.