Jeremia 1:1–19: Profeetan kutsumus — Jumala tekee aloitteen
Jeremia syntyi kelvottoman kuningas Manassen aikana. Hän oli syntyperänsä puolesta pappi. Emme tiedä, toimiko hän pappina, mutta jumalanpalveluselämä oli hänelle tuttua ja muovasi hänen kokemustaan elämästä ja ajatuksiaan Jumalasta.
Jeremia sai kutsun tehtäväänsä nuorena, ja Jumalan kutsun myötä hänestä tuli profeetta. Vanhan testamentin profeetat aloittivat tehtävänsä Jumalan sanan esille tuojina saatuaan sanan Herralta. Jumala oli aloitteentekijä.Jumala oli ajatellut Jeremiaa jo ennen hänen syntymäänsä. Hän tunsi Jeremian. Heprean verbi tuntea, jādā, kuvaa intiimiä ja persoonallista suhdetta. Jumala pyhitti Jeremian itselleen, erotti hänet tarkoitukseensa.
Jeremia toimi Jumalan suuna
Jeremialla oli kaksi vasta-argumenttia. Hän ei kokenut kykenevänsä puhumaan, mikä muistuttaa Mooseksen vastustelua. Jeremian kohdalla kyse saattoi olla myös epävarmuudesta. Hänellä ei ehkä ollut kokemusta julkisesta puhumisesta. Toinen argumentti oli, että hän oli vielä nuori.
Jumala vastasi molempiin vastaväitteisiin. Jeremian tuli lopettaa estely ja voittaa pelkonsa. Herra kosketti kädellään Jeremian suuta. Kuva kosketuksesta kuvaa läheisyyttä. Jeremian sanat eivät enää olleet vain mielipiteitä. Hän sai toimia Jumalan suuna.
Jeremia sai kaksi vahvistavaa merkkiä. Heprean kielessä on sanaleikki: Sana šaked tarkoittaa mantelipuuta ja sana šoked valvomista. Mantelipuu oli ensimmäinen puu, joka versoi keväällä. Näky kuvasi Jumalan tuomion toteutumista, josta profeetat olivat varoittaneet. Pata oli astia, jota käytettiin ruoan valmistukseen tai peseytymiseen. Kuumuudesta poreilevan padan kiehuva sisältö oli kaatumassa Juudaa kohti.
Assyrian viimeinen suurkuningas Ashurbanipal kuoli 627 eKr. Tämän jälkeen kansalla oli kiusaus ajatella, ettei mikään uhkaisi sitä pohjoisesta. Egyptiä lukuunottamatta kaikki suuret armeijat hyökkäsivät Juudaan sieltä. Profetiassa oli kyse vihollisen maahantunkeutumisesta ja Jerusalemin miehityksestä.
Toivo tulevasta siunauksesta
Jeremian tehtävä ei ollut helppo. Hänen sanomastaan ei pidetty. Jumalan lupaus olla Jeremian kanssa ja pelastaa hänet herätti hänessä luottamusta pelkojen keskellä. Jeremia kohtasi vastustusta, uhkailua ja vainoa. Juudan kuninkaat, ylimystö, papit ja kansa olivat kaikki Jeremiaa vastaan — samoin väärät profeetat, jotka lupasivat kansalle helppoja aikoja.
Jeremiaa vastaan hyökättiin, mutta Jumala teki Jeremiasta murtumattoman kuin linnoitus, vahvan kuin rautapatsas ja hyökkäyksille vastustuskykyisen kuin pronssimuuri. Jeremian tuli vyöttää itsensä. Vyöttäytyminen kuvaa työhön tai taisteluun valmistautumista.
Jeremian julistuksella oli purkamiseen tähtäävä mutta myös rakentava luonne. Ensin mainitaan kielteinen tehtävä, sitten myönteinen. Ensin tuli varoitus tuomiosta, sitten lupaus siunauksesta. Turmeltunut kuului repiä maasta ja hajottaa, jotta Jumala saattoi rakentaa ja istuttaa uutta.
Syyt tuhoon olivat ulkoisesti poliittisia ja sotilaallisia. Taustalla olevat syyt olivat kuitenkin hengellisiä ja moraalisia. Tuomio oli seurausta Siinain-liiton rikkomisesta. Kansa oli luopunut Herrasta, rikkonut Jumalan käskyt ja polttanut uhreja muille jumalille.
Jeremian julistus oli haaste kansalle. Hän puhui koviakin sanoja kansan tilasta, mutta julisti myös hyvien asioiden toteutumista. Nuhteen lisäksi mukana oli toivo tulevasta siunauksen ajasta ja kansan uudistumisesta.
Vuonna 587 eKr. Babylonia valtasi Jerusalemin. Kaupungin valloitus ja Juudan kansan pakkosiirtoon joutuminen toteuttivat profeettojen ennustukset. Jeremia jatkoi tämän jälkeenkin toimintaansa kansan parissa. Hän julisti noin neljäkymmentä vuotta ja osoittautui kuuliaiseksi ja periksiantamattomaksi poikkeuksellisen haastavassa kutsumustyössä.
Purkutyöt edeltävät tervettä tulevaisuutta
Vanhan testamentin aikaan Herran profeettoja usein vihattiin. He haastoivat vallitsevan asiaintilan ja peilasivat kansan ja johtajien elämää Jumalan sanan valossa. Yhä tänään Jumalan sanan puhujiin voidaan loukkaantua.
Jeremian esimerkki muistuttaa siitä, että meidän tulee olla lujia ja kutsumustietoisia. Emme ole omalla asiallamme. Palvelemme Kaikkivaltiasta. Jeremian tavoin meidänkään ei kuulu antaa ulkoisten asioiden olla esteenä. Saatamme kokea, että olemme liian nuoria tai vanhoja ja että meillä ei ole lahjoja. Meidän on kuitenkin tärkeää vastata Jumalan kutsuun.
Jumala tahtoo, että opimme tuntemaan hänet syvästi, aidosti ja todesti. Jumala tahtoo pyhittää meidät ja ottaa meidät käyttöönsä. Hän varustaa meitä. Saatamme joutua purkamaan Jumalan tahdon vastaista. Tämä on vasta alustavaa työtä. Tarkoitus on rakentaa tilalle uutta, tervettä ja Jumalan tahdon mukaista. Purkutyöt tekevät tilaa paremmalle tulevaisuudelle.
Jumala tahtoo vaikuttaa meissä elämää muuttavalla totuudellaan ja rakkaudellaan. Hän ei jätä meitä ennallemme, koska hän rakastaa meitä niin paljon. Hänen sanassaan on voima ja viisaus. Meidän ei tule lannistua, vaan täyttää Jumalalta saamamme tehtävä. Mitä ikinä tapahtuukin, kanssamme on elävä Jumala.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti