Puhe Keuruun vapaasrk:lla ti 5.10.2021
Opiskelemme tänään yhdessä hieman Markuksen evankeliumin alkua. Markuksen evankeliumi on lyhin Uuden testamentin evankeliumeista. Moni raamatuntutkija pitää sitä myös Uuden testamentin vanhimpana evankeliumina. On aika todennäköistä että Matteus ja Luukas käyttivät kumpikin Markuksen evankeliumia kirjoitustyönsä yhtenä lähteenä.
Kristillisen perimätiedon mukaan Markus kirjoitti evankeliuminsa apostoli Pietarin julistuksen pohjalta. Markuksen evankeliumi on kirjoitettu todennäköisesti 60-luvulla, viimeistään 70-luvulla. Siitä ei ole kovin kauaa aikaa siihen kun Jeesus eli - varsinkin kun on kyse antiikin tekstistä. Markuksen evankeliumi on sävyltään käytännöllinen ja sen kerronta etenee verrattain nopeasti.
Markus ei tietenkään aloita Raamatun kerrontaa. Evankeliumin taustalla on Vanhan testamentin kertomukset luomisesta, ihmisen lankeemuksesta, Aabrahamin kutsumisesta, liitoista, Israelin vapautumisesta Egyptistä, lain antamisesta Siinailla, luvatun maan valloituksesta, Daavidin kuninkuudesta, Jerusalemin temppelin rakentamisesta, Jerusalemin tuhoutumisesta, kansan pakkosiirtolaisuuteen joutumisesta, juutalaisten paluusta pakkosiirrosta, toisen temppelin rakentamisesta sekä profeettojen toiminnasta ja julistuksesta.Kerronta Jeesuksesta piirtyy tätä vanhatestamentillista taustaa vasten. Evankeliumi on jatkoa sille mihin Vanhan testamentti päättyy. Kaikki profeettojen lupaukset Israelin vapautumisesta eivät olleet vielä toteutuneet. Juutalaiset olivat saaneet palata pakkosiirrosta kotiseudulle ja olivat makkabilaisaikana jonkin aikaa itsenäisiä, mutta nyt pakanat hallitsivat pyhällä maalla.
Markuksen evankeliumi ei ala kuvauksella Jeesuksen syntymisestä, eikä alusta ennen taivaan ja maan luomista. Sen sijaan Markus aloittaa satoja vuosia sitten lausutuilla profetioilla.
Jesajan kirjassa 40:3-5 kirjoitetaan: Ääni huutaa: Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.
Malakian kirjassa 3:1, 23-24 sanotaan: Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu, sanoo Herra Sebaot. - - Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian. Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet isien puoleen. Silloin en tuomitse maata perikatoon, kun tulen.
Sekä heprean sana malach että kreikan sana angelos voidaan kääntää sanalla ”enkeli” tai ”sanansaattaja”. Sanalla voidaan viitata niin enkeliin kuin ihmiseen. Satoihin vuosiin Juudassa ei oltu kuultu profeettaa. Nyt profeetta Johannes Kastaja julisti ja tuhansia ihmisiä tuli kuulemaan hänen julistustaan. Myös vallanpitäjät panivat hänet merkille. Kuulijoissa virisi toivo: Jumala tulisi viimein pelastamaan kansansa. Nyt lupaukset täyttyvät! Nämä Vanhan testamentin kohdat kertovat Jumalan itsensä saapumisesta. Evankelista Markus soveltaa näitä sanoja Jeesukseen.
Johannes Kastajan asustus herätti huomiota. 2. Kuninkaiden kirjassa 1:7-8 sanotaan: Kuningas kysyi läheteiltä: ”Minkä näköinen se mies oli, joka tuli teitä vastaan ja puhui teille noin?” He vastasivat: ”Hänellä oli talja yllään ja vyötäisillään nahkavyö.” ”Se oli tisbeläinen Elia!” sanoi kuningas.
Johannes oli pukeutunut vaatteeseen, joka oli ommeltu kamelinkarvakankaasta ja hänen vyötärönsä ympärillä oli nahasta tehty vyö. Hän toimi profeetta Elian tavoin. Johannes söi sirkkoja ja luonnonhunajaa. Hyönteisistä ainoastaan sirkat kuuluivat Mooseksen laissa hyväksyttyyn ruokavalioon. Ne ovat ihan hyvää proteiinipitoista ruokaa. Olette saattaneet syödä joskus sirkkaleipää. Hunaja on herkullista ja terveellistä. Siinä on mm. flavonoideja.
Johannes julisti parannuksen tekoa eli katumusta ja kääntymystä pois synnistä Jumalan puoleen ja syntien anteeksisaamista. Kaste Jordan-joessa ilmaisi tätä mielenmuutosta. Johanneksen kaste ennakoi tulevaa Pyhän Hengen kastetta.
Johannes ei ollut Messias. Hän oli ainoastaan todistaja. Johanneksen jälkeen tulisi toinen, jonka sandaalinhihnaakaan hän ei katsonut olevansa kelvollinen avaamaan maahan kumartuneena. Ei edes orjan tehtävään. Johannes oli kohdusta asti täytetty Pyhällä Hengellä, mutta Messias tulisi tekemään jotain, mitä yksikään luotu ei kykene tekemään. Kristus tulisi kastamaan kansan Pyhällä Hengellä, voidaan kääntää myös Pyhässä Hengessä.
Evankelistat Matteus ja Luukas kertovat lisäksi että Johannes julisti että hänen jälkeensä tuleva kastaa myös tulella. Tuli kuvaa Raamatussa usein tuomiota, joskus myös puhdistusta. Pyhän Hengen kaste ja tulikaste kertoo lopunajallisesta messiaanisesta siunauksesta ja tuomiosta. Jeesus jakaa ihmiset. Pyhän Hengen kaste tarkoittaa Pyhän Hengen saamista. Jeesuksen opetuslapset tulivat Jumalan Hengen valtaamiksi helluntaina, kuten luemme Apostolien tekojen alusta.
Matteus kertoo Johanneksen toteavan, kun Jeesus tuli pyytämään häneltä kastetta, ettei Jeesus tarvitse häneltä kastetta, vaan että asia on toisinpäin. Hän tarvitsisi Jeesukselta kasteen. Johannes kuitenkin Jeesuksen pyynnöstä kastoi tämän. Jeesus samaistui kasteessa kansaansa ja vihkiytyi Herran kärsivän palvelijan tehtävään.
Jeesuksen kasteeseen liittyi aivan keskeisesti Jumalan Hengen läsnäolo. Johannes Kastaja todisti myöhemmin evankeliumissa Johanneksen mukaan 1:32-34: Minä olen nähnyt, kuinka Henki laskeutui taivaasta kyyhkysen tavoin ja jäi hänen päälleen. Minäkään en häntä tuntenut. Mutta hän, joka lähetti minut kastamaan vedellä, sanoi minulle: ”Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.” Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tämä mies on Jumalan Poika.
Jesaja esitti kirjassaan pyynnön Jumalalle luvun 63 jakeessa 19: Kunpa jo repäisisit halki taivaan, astuisit alas ja panisit vuoret järisemään! Evankelista Markus käyttää Jeesuksen kasteen yhteydessä samaa ilmausta kuin kreikankielinen Vanha testamentti. Markus 1:10 voidaankin kääntää: Taivaat repeytyivät auki ja Henki, niin kuin kyyhkynen, laskeutui häneen. Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen ylle pysyvästi ja voiteli hänet messiaaniseen tehtävään.
Jumalan ääni sanoi Jeesukselle kasteen yhdeydessä: Sinä olet Poikani, se rakastettu. Olen mieltynyt sinuun. Nimitystä Jumalan poika käytetään Vanhassa testamentissa enkeleistä, Israelin kansasta ja daavidilaisesta kuninkaasta. Markus viittaa nimityksellä Jeesuksen ainutlaatuiseen suhteeseen Isän Jumalan kanssa.
Psalmissa 2:7-9 kirjoitetaan daavidilaisesta kuninkaasta: Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin. Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin ulottuu sinun valtasi. Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat.
Vanhassa testamentissa Israelia ja kuningas Daavidia kutsutaan Jumalan rakastamiksi. Jesaja kirjoittaa Herran palvelijasta kirjassaan 40-55. Jesaja 42:1 puhutaan Herran sanoja: Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman, minun valittuni, johon olen mieltynyt. Henkeni olen laskenut hänen ylleen, hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen.
Jeesus Nasaretilainen tuli toteuttamaan Jesajan kuvaaman Herran palvelijan tehtävän. Jo Jeesuksen heprealainen nimi Jeshua, tarkoittaa "Jahve pelastaa". Joskus sanotaan ettei Jeesuksen nimeä löydy Vanhasta testamentista. Mutta kyllä siellä puhutaan pelastuksesta. Kristus, kreikaksi Khristos, ja Messias, hepreaksi Mashiah, tarkoittaa Voideltua.
Voideltu oli erityisellä tavalla erotettu tiettyyn Jumalan hänelle antamaan tehtävään erityisesti kuninkaaksi, papiksi tai profeetaksi. Jeesus on kuningas. Hän hallitsee ikuisesti yhdessä Isän Jumalan ja Pyhän Hengen kanssa. Jeesus on pappi. Hän antoi täydellisen uhrin Golgatalla. Ja hän rukoilee puolestamme. Pappien tehtävä oli Vanhassa testamentissa erityisesti uhrata ja rukoilla kansan puolesta. Jeesus on myös profeetta. Hän on enemmän kuin profeetta mutta ei vähempää. Hän ilmoittaa meille Jumalan totuuden ja julistaa meille Jumalan sanoja. Voiteleminen tapahtui vuodattamalla tai hieromalla oliiviöljyä yksilön päähän ja kuvasi Jumalan Hengen erityistä läsnäoloa ja vaikutusta juuri tässä ihmisessä.
Kasteen jälkeen Jumalan Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Hän oli ennen julkisen palvelutyönsä aloittamista erämaassa erossa muista ihmisistä villieläinten seurassa. Kyse oli Jumalan tarkoittamasta tehtävään valmistautumisesta. Jumalan tarkoitus oli vahvistaa Poikaansa koetusten kautta. Saatanalla oli toinen tarkoitus. Hän koetti saada Jeesuksen lankeamaan syntiin. Kun Jeesus oli saanut voiton kiusauksista ja sitten enkelit palvelivat häntä.
Pyhän Hengen kaste johti Jeesuksen vastakkain Pahan voimien kanssa. Johannes haastoi ihmisiä parannukseen. Jeesus haastoi ihmisten lisäksi myöskin Pahan vallat. Jeesus selviytyi tästä ja tulevistakin koetuksista voittajana. Näin hän saattoi antaa puolestamme puhtaan ja lopullisen uhrin Jumalalle kun hän kuoli ristillä puolestamme. Herramme ei kuitenkaan jäänyt hautaan vaan hän nousi kolmantena päivänä kuolleista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti