keskiviikko 25. elokuuta 2021

Uskon puolustus

Suomen Viikkolehti 24.08 2021

Olkaa aina valmiit vastaamaan kaikille, jotka kysyvät teiltä, mihin toivonne perustuu. 1. Piet. 3:15

Pietarin käyttämä kreikan sana apologia ”vastata” tarkoittaa kirjaimellisesti ”puolustaa”. Uskonpuolustus eli apologetiikka voi antaa uskoville älyllistä luottamusta kristinuskon totuuteen ja raivata ei-uskovien älyllisiä esteitä evankeliumin vastaanottamisen tieltä.

Apologetiikka voi antaa älyllistä ryhtiä niille, jotka uskovat evankeliumin totuuteen. Kohtaamme uskovinakin joskus epäilyksiä. Pyhän Hengen sisäinen todistus on tärkein, mutta myös se, että ottaa selvää asioista, voi vahvistaa uskoa.

Apologetiikka ei synnytä pelastavaa uskoa, sen tekee Pyhä Henki evankeliumin sanan kautta. Uskonpuolustus ei korvaa julistusta, vaan täydentää sitä. Vaikka harva tulee vain järkisyiden takia uskoon, se, että on saanut järkeviä vastauksia kysymyksiin, on rohkaissut monia omaksumaan kristinuskon.

Tarkastelen hyvin lyhyesti ja pelkistetysti luomista, Jeesus Nasaretilaista ja uskonnollista kokemusta.

Luomakunta puhuu Luojansa puolesta

On järkevää uskoa, että Jumala aiheutti alkuhetkessä maailmankaikkeuden synnyn. Miten mitään voisi syntyä tyhjästä?

Tarkat luonnonvakiot mahdollistavat elämän. Luonnonlait näyttävät olevan tarkoin laaditut siten, että älyllinen elämä on mahdollista. Mistä ne ovat peräisin?

Solu tarvitsee dna-molekyylin, joka sisältää sen rakennusohjeet. Informaation alkuperän selittää älykäs suunnittelija. Ei olla havaittu, että elämää syntyisi elottomasta. Elämän alkuperän suhteen on yhä perusteltua uskoa Luojaan.

Elävät organismit vaikuttavat tarkoin suunnitelluilta — linnut höyhenineen ja onttoine luineen lentämään, kalat kiduksineen, suomuineen ja evineen uimaan. Koko ekosysteemi näyttäisi olevan taitavasti suunniteltu. Miksi kyse ei voisi olla aidosta suunnittelusta?

Fossiiliaineistosta puuttuu välimuotoja. Voisiko syy olla siinä, ettei niitä ole ollutkaan? Elävissä olennoissa tapahtuu muutoksia. Lintujen nokkien koko ja muoto vaihtelevat, ja bakteereissa tapahtuu perinnöllisiä muutoksia. Kuitenkin muuntelulla näyttäisi olevan rajat. Koirat pysyvät koirina, vaikka niitä jalostaisi, ja bakteerit pysyvät bakteereina, vaikka niiden perimää muuntelisi.

Filosofiaa uskon puolustamisen apuna

Ihmisellä on järki, moraalitaju ja tietoisuus. Mikä selittää niiden olemassaolon? Hyvä ja paha eivät ole vain makuasioita. Tietyt eettiset periaatteet ovat annettuja. Ihminen ei voi määritellä oikeaa ja väärää mielivaltaisesti.

Ihminen kaipaa perimmäistä mielekkyyttä olemassaololleen. Tämä voi puhua sen puolesta, että elämälle voi löytyä tarkoitus. Kristinusko antaa vastauksen siihen, mikä kaiken olemassaolon tarkoitus on.

Ihmisellä on kyky ymmärtää todellisuutta ja ilmaista itseään kielen ja taiteen avulla. Teismi antaa syyn luottaa ajattelukykymme oikeellisuuteen. Jos järkemme on peräisin persoonalliselta Luojalta, voimme perustellusti luottaa siihen. Myös taju kauneudesta voi kertoa Luojasta.

Historia puhuu puolestaan

On historiallinen tosiasia, että Jeesus Nasaretilainen eli ensimmäisellä vuosisadalla. Sen vahvistavat myös roomalaiset historioitsijat ja juutalainen historioitsija Josefus. Tärkein lähde historian Jeesuksesta ovat Uuden testamentin evankeliumit.

Jos kiistämme Jeesuksen eläneen sillä perusteella, että olemme kirjallisten lähteiden varassa, joudumme samalla kyseenalaistamaan suuren osan maailmanhistoriaa. Historia perustuu pitkälti kirjallisiin lähteisiin.

Suurin osa Uuden testamentin tutkijoista pitää varmana kolmea seikkaa: Jeesus Nasaretilainen kuoli ristillä, pääsiäisenä Jeesuksen hauta oli tyhjä, ja opetuslapset kokivat Jeesuksen ilmestyvän heille ylösnousseena.

Miten selitämme ylösnousemusilmestykset ja opetuslapsissa tapahtuneen muutoksen? He olivat valmiit kärsimään ja kuolemaan evankeliumin tähden. He pitivät selvästi julistamaansa sanomaa totena.

Jeesuksen ylösnousemus yllätti kaikki. Ristiinnaulittu Messias oli juutalaisten mielestä väärä Messias. Juutalaiset uskoivat, että ylösnousemus tapahtuu vasta aikojen lopulla. Jeesuksen ylösnousemus oli odottamatonta.

Silti opetuslapset julistivat, että Jeesus on Messias, vaikka ristiinnaulitseminen oli niin häpeällinen asia, että roomalaiset eivät halunneet kuulla koko asiasta. Ilman Jeesuksen todellista ruumiillista ylösnousemusta kristinusko olisi painunut historian hämärään.

Myös se, että ylösnousemuksen ensimmäiset todistajat olivat naisia, puhuu sen puolesta, että kyseessä on historiallisesti tosi tapahtuma. Juutalaisuudessa naisia ei pidetty luotettavina todistajina, joten olisi ollut järjetöntä laittaa heidät ylösnousemuksen ensimmäisiksi todistajiksi, paitsi jos se oli totta.

Elävä Jumala toimii tänäänkin

Jeesuksen voi kohdata tänäänkin. Jeesus toimii nykyajassakin. Hän vapauttaa yhä ihmisiä synneistä ja riippuvuuksista. Hän antaa elämälle uuden suunnan ja tarkoituksen ja parantaa yhä sairauksia. Kristityt kokevat rukousvastauksia, Jumalan johdatusta ja Kristuksen läsnäoloa. Pyhä Henki jakaa edelleen armolahjoja, kuten kyvyn puhua kielillä tai profetoida.

Juha Mikkonen

Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.

2 kommenttia:

  1. Kiitos Juha tästäkin kirjoituksesta Suomen viikkolehdessä ! (tuo _kin sen vuoksi, että vasta nyt löysin netin ihmemaailmasta blogspot’si)

    Pari hajatelmaani, joita minulle tästä syntyi.
    1) Yksi erittäin tärkeä apologeettinen argumentti kristillisyyden puolesta ovat kiistattomat havainnot ’syntiinlankeemuksen todellisuudesta’ tällä Telluksella. Niitä havaitaan ihmiskunnan ja -yhteisöjen historiassa runsaasti; mainitsenpa nyt vain yhtenä esimerkkinä ihmisen epäjohdonmukaisesta toiminnasta saastuttavan teollisuustoiminnan jatkamisen ja sademetsien laajamittaisen hakkaamisen, vaikka on selvää, että ne nopeuttavat Telluksen kehittymistä elinkelvottomaksi. Siis on valtavasti kiistattomia havaintoja siitä, että ’homo sapiens’ on samalla ’homo miserum’. Henkilökohtaisessa elämässä (ainakin kaikki naimisissa olevat :-) voi havaita syntiinlankeemuksen todellisuuden siinä, kuinka törkeästi ajoittain käyttäydymme rakastamiamme ihmisiä kohtaan . . ja varmuuden vuoksi: tämä ei ole mikään kritiikki kirjoitustasi kohtaan, vaan on aivan selvää, ettei lyhyehköön kirjoitukseen Suomen Viikkolehdessä voi tuoda kaikkia apologetiikan eri osa-alueita esiin !

    2) Olet selvästikin erittäin kiinnostunut luonnontieteistä ja välillä harmitteletkin, että kaikkea mielenkiintoista ei ehdi opiskella. Oma tilanteeni on päinvastainen: itselläni on luonnontieteellinen koulutus (sähköalan DI ja kohtuu paljon perehtynyt (sähkö)fysiikkaan) ja teologian puolella olen vain itseoppinut. Joten ehkä voisimme rakentaa ja sivistää toinen toisiamme. Jos sinulla ei ole vielä liikaa kristittyjä luonnontieteilijöitä kavereinasi, niin saat mielelläsi ottaa yhteyttä minuun s-postitse [kmilaakso(a)gmail.com] . Voitaisiin aina silloin tällöin vaihtaa ajatuksiamme eri aihepiireistä, jotka ovat ’tapetilla’ .

    Siunattua syksyn jatkoa
    Ilmari Laakso

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :)

      Se että ihminen kykenee toisaalta käsittämättömään typeryyteen ja julmuuteen ja toisaalta suureen altruismiin on sopusoinnussa sen ajatuksen kanssa että hän on kristinuskon mukaan toisaalta luotu hyvän Jumalan kuvaksi ja toisaalta langennut syntiin ja turmeltunut.

      Minusta tuntuu että teologiankaan en ehdi perehtyä niin paljon kuin haluaisin saati muihin tiedonaloihin. Teologiassa miellän itseni opiskelijaksi ja enemmän seurakuntateologiksi kuin tutkijaksi. Olen kyllä kiinnostunut myös luonnontieteistäkin.

      Mukavaa olisi vaihtaa lisää ajatuksia!

      Taivaan Isän siunausta Sinulle myös!

      Ystävällisin terveisin,
      Juha Mikkonen

      Poista