perjantai 9. heinäkuuta 2021

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristinusko ja tiede

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 7.5.2016

Vähän minusta

Nimeni on Heikki Hynninen. Olen kotoisin Pyhäselän maalaiskunnasta. Olen pienviljelijäperheen lapsi. Olin 8 kuukautta vaihto-oppilaana Skotlannissa Glasgown yliopistossa, mutta muuten olen asunut suurimman osan elämästäni Joensuussa. Olen ollut lapsesta saakka kiinnostunut monista tieteellisistä kysymyksistä. Historia oli kauan suosikkialani. Tämä kiinnostus tieteisiin on jatkunut läpi elämäni.

Olen suorittanut virallisia opintoja filosofiasta ja sosiologiasta Itä-Suomen yliopistossa. Olen lisännyt hiljalleen tietämystäni vuosien saatossa erilaisista itseäni kiinnostavista kysymyksistä lukemalla kirjoja ja artikkeleita, kuten esimerkiksi populaariesityksiä luonnontieteistä.

Tiede ja naturalismi

Tiede on hyvin hallitseva osa nyky-yhteiskuntaamme. Se, kenellä on tieteen valtikka, saa määrittää paljolti sitä, mikä on totta. On esitetty ajatus että tiede olisi syrjäyttänyt vanhaperäisen uskonnon ja että tieteen tulokset olisivat mitätöineet uskoa. Tämä ajatus toistuu usein tietyntyyppisessä ateistisessa propagandassa. Uskovien keskuudessa voi joskus olla tunnetta siitä että tiede uhkaisi uskoa.

Tahdon pyrkiä tässä kumoamaan hieman tällaista käsitystä siitä että tiede olisi kumonnut uskon. Kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta. Väite että tiede ja kristinusko olisivat vastakkain ei ole totta. Vastakkain ovat naturalistinen maailmankatsomus ja kristinusko.

En mene tässä enempää naturalismin historiaan, mutta naturalismilla tarkoitetaan usein ateistista maailmankatsomusta. Sen mukaan jumalaa ei ole. Kaikki olemassaoleva on ainetta ja energiaa. Usein tähän on liittynyt ajatusta siitä, että vain se on olemassa, mikä voidaan tieteen menetelmin todentaa ja todistaa (positivismi). Osa naturalistisesti ajattelevista tieteenharjoittajista katsoo että tiede tukisi tällaista näkemystä. Joskus on valitettavasti tätä perspektiiviharhaa että vastakkain olisivat tiede ja kristinusko.

Naturalismi on suhteellisen suosittu näkemys etenkin yliopistomaailmassa. Naturalismi on voinut tulla monille uskoville tutuksi esimerkiksi uusateismin kautta. Tunnettuja uusateisteja ovat muunmuassa evoluutiobiologi Richard Dawkins (1941-) ja filosofi Daniel Dennett (1942-).

Mitä tiede on?

Tiede on pyrkimys hahmottaa todellisuuden toimimista tutkimuksen avulla. Tieteessä tehdään olettamuksia eli hypoteeseja, joita pyritään testaamaan erilaisin keinoin. Tämän pohjalta pyritään luomaan teorioita siitä miten asiat toimivat. Tällaisia tieteellisiä teorioita ovat esimerkiksi Newtonin painovoimalaki ja Einsteinin suhteellisuusteoria. Niillä pyritään kuvaamaan todellisuutta.

Suurin käsite tieteessä on paradigma. Paradigma on kaikkien vallitsevien näkemysten summa tai suuri viitekehys, jonka puitteisiin asetetaan kaikki muu. Esimerkkinä tästä on menneiden aikojen maakeskinen maailmankuva. Maakeskisyys muuttui kun Nikolaus Kopernikus (1473-1543) löysi (uudelleen) aurinkokeskisen mallin.

Tieteessä pyritään rakentamaan iso kuva tai viitekehys, jonka puitteisiin yksittäiset teoriat ja mallit voitaisiin niputtaa (eli käsitellä niitä kokonaisuutena). Esimerkki tästä on darwinismi. Se lähti liikkeelle biologian alalta, mutta sillä alettiin selittää paljon muutakin todellisuutta. Paradigma pyrkii ottamaan todellisuudesta mahdollisimman suuren siivun ja jäsentämään sen ymmärrettävään hahmoon.

En käy tässä selittämään sitä miten eri tieteenalat (kuten luonnontieteet ja ihmistieteet) eroavat toisistaan. Mutta tieteen perustava yleisinhimillinen pyrkimys on saada selville miten asiat toimivat. Tiede on perustaltaan tätä. Siinä ei ole mitään sen mystisempää.

Tiede ja maailmankatsomus

Tieteellisessä tutkimuksessa vaikuttaa myös osaltaan tieteenharjoittajan oma maailmankatsomus. Tieteen yleispiirteenä on pyrkimys mahdollisimman suureen puoluettomuuteen ja objektiivisuuteen. Kuitenkin perimmäisissä kysymyksissä törmätään myös maailmankatsomuksien aiheuttamiin eroihin.

Esimerkiksi naturalistisen maailmankatsomuksen omaava ihminen ei välttämättä näe luonnossa älykästä suunnittelua. Kristitty saattaa oman maailmankatsomuksensa nojalla havaita että maailmankaikkeudessa on suunnittelua. Raamatuntutkimuksessa ateistinen tutkija voi ajatella että ihmekertomukset eivät ole todella tapahtuneet. Kristitty voi oman maailmankatsomuksensa nojalla uskoa että ihmeitä voi tapahtua.

Nykyisin erilaiset maailmankatsomukset törmäävät yhä enemmän. Joitakin kysymyksiä ei voida selvittää tieteellisesti. Erimielisyydet jäävät. Tieteenharjoittajakaan ei kykene olemaan täysin puolueeton ja näkemään asiat objektiivisesti. Oma maailmankatsomus on kuin silmälasit joiden takaa maailma näyttää tietynlaiselta. Myös kristitty voi harjoittaa tiedettä. Tiede ei ole poissuljettu kristityltä.Tunnustettuja kristittyjä tiedemiehiä on ollut alusta alkaen huomattava määrä. Tiede ei ole epäuskon linnake. Siellä on monenlaista.

Esittelen lyhyesti kolme mallia siitä miten kristinusko ja tiede voivat olla keskenään tekemisissä.

1. konfliktimalli: Kristinusko ja tiede ovat vastakkain. Ne ovat toistensa vihollisia. Tätä mallia kannattaa esimerkiksi Richard Dawkins.

2. itsenäisyysmalli: Tiede ja uskonto ovat kaksi eri maailmaa. Ne eivät risteä. Ne eivät ole keskenään tekemisissä. Esimerkiksi paleontologi Stephen J. Gould (1941-2002) kannatti tätä mallia.

3. päällekäisyysmalli: Kristinusko ja tiede eivät sodi keskenään, mutta ne toisinaan risteävät. Kristinusko ja tiede voivat vaikuttaa toisiinsa ja täydentää toisiaan. Ne eivät ole toisiaan vastaan, mutta eivät täysin erillään toisistaan. Esim. alkuräjähdys teorian mukaan maailmankaikkeudella on alku. Kristinuskon mukaan maailmankaikkeudella on alku. Kannatan itse tätä mallia.

Tiede ei ole uhka. Tiedettä ei tarvitse pelätä. Kristitty voi hyvin harjoittaa tiedettä. Kristinusko on tieteelle ja järjelle myönteinen uskonto. Omalla kohdalla tieteeseen tutustuminen on vahvistanut uskoa ja paljastanut kiehtovia piirteitä todellisuudesta. Toivon että voitte avoimesti kohdata näitä asioita.

Tämä puhe oli suppea, emme menneet syvemmälle. Tarkoitus oli antaa hieman maistiaisia. Toivottavasti perehdytte omakohtaisesti paremmin näihin kysymyksiin. Suosittelen aiheesta seuraavia kirjoja:

Alister McGrath: Tieteen ja uskonnon dialogi.
(Hyvä perusteos. Kirjoitettu niille joilla ei ole aiempia esitietoja.)

Aku Visala: Mitä tiede ei voi kertoa
(Hyvä hieman haastavampi teos.)

James Sire: Missä maailmassa?
(Hyvä perusteos erilaisista maailmankatsomuksista.)

Kysymys: Voiko esteettisyys kertoa jotain Luojasta?

Vastaus: Jotkut kristityt ajattelijat ovat nähneet luonnon kauneuden lisätodisteena Jumalan olemassaolosta. Kauneus ei palvele luonnossa mitään käytännöllistä tarkoitusta. Luonnossa oleva kauneus voisi heijastaa Jumalan kauneutta. En ole perehtynyt tähän kysymykseen kovin hyvin.

Kysymys: Miten tiede on vahvistanut uskoasi? Kertoisitko konkreettisia esimerkkejä?

Vastaus: Maailmankaikkeuden tutkiminen. On olemassa hienostijärjestäytyneet galaksit. Universumin suuruus kielii minulle siitä että Jumala on mahtava. Jos hän on luonut tämän kaiken, hänen täytyy olla käsittämättömän suuri. Dna:n kaksoiskierre kertoo minulle ettei senkaltainen rakenne synny itsestään. Ihmisten ja eläinten aivot. Ne ovat niin monimutkaiset ja mielenkiintoiset että minun on vaikea uskoa että ne olisivat syntyneet itsestään.

Kysymys: Mikä sai sinut alunperin kiinnostumaan kristinuskosta?

Vastaus: Kun tulin uskoon, älylliset kysymykset eivät olleet keskiössä. Kun vartuin kristittynä ja hankin tietoa aloin hahmottaa paremmin älyllisiä kysymyksiä. En tullut uskoon sen vuoksi että olisin kuullut hyvän argumentin. Minulle tuli synnintunto ja koin tarvetta kääntyä Herran puoleen. Läheisiä oli tullut uskoon ja he rukoilivat puolestani. Vastaisin siten kuin Anselm Canterburylainen (1033/1034-1109) ”uskon että ymmärtäisin”. Itselleni usko on tullut ensin, ymmärrys myöhemmin. Ihmisillä on erilaisia polkuja. Jotkut ovat alkaneet uskoa Jumalaan siksi, että ovat ensin vakuuttuneet älyllisesti, esim. filosofi Antony Flew (1923-2010).

Kysymys: Jos tieteentekijöiden maailmankuva vaikuttaa heidän työhönsä, miten voimme luottaa siihen että tutkimus on tehty puolueettomasti?

Vastaus: Tieteessä pyritään kontrolloimaan tätä. On selkeästi määritellyt metodit eli tutkimusmenetelmät. On myös tiedeyhteisö. Kukaan yksittäinen tutkija ei voi vain esittää omavaltaisesti jotain, vaan tiedeyhteisö pohtii asioiden todenperäisyyttä yhdessä. Maailmankatsomuksen vaikutukset alkavat tulla näkyviin enemmän vasta perimmäisissä kysymyksissä. Perustutkimuksessa niihin ei juuri törmää. Esim. jos tutkitaan syöpää, maailmankatsomukselliset seikat eivät tule esille. Toisaalta elämän synty, maailmankaikkeuden synty ja tietoisuus ovat kysymyksiä, joissa maailmankatsomus vaikuttaa enemmän.

Kysymys: Otit aiemmin ateistina darwinismin itsestäänselvyytenä. Kun tulit kristityksi tämä ei aluksi muuttunut, mutta aloit myöhemmin lukemaan aiheesta lisää ja jossain vaiheessa aloit epäilemään darwinismia. Mikä sai epäilemään darwinismia?

Vastaus: Olin muutamia vuosia sitten aika evoluutiomyönteinen ja luin kirjallisuutta. Pidin sitä tieteellisenä teoriana joka voi olla totta. Mutta aloin huomaamaan ongelmia. Minusta alkoi tuntua mielettömältä että ohjaamattomat mutaatiot voivat synnyttää monimutkaisia ja tarkoituksenmukaisia rakenteita. Kristinuskon vaikutus ajatusmaailmassani on kasvanut ja on hävinnyt tarve olla darwinisti. Voin selittää asian muutenkin. Kyse ei ole yksittäisestä argumentista, vaan kristillinen usko on saanut minussa enemmän sijaa. Olen tullut uskoon ateistitaustasta. Olin naturalisti. Se ei hetkessä häviä mielenmaisemasta. Vei aikaa että kristinusko alkoi vaikuttaa. Asioihin vaikuttaa koko uskomusrakenne. Argumentit tuntuvat usein vakuuttavalta koska meillä on jo valmiiksi taustalla tietty näkemys. Darwinismin suhteen on hyvä olla kriittinen, mutta en halua sanella kenellekään mitä siitä pitäisi ajatella. Tahdon antaa tässä suhteen täyden ajattelunvapauden.

Kysymys: Onko sinulla kysymyksiä joilla darwinismia voisi kyseenalaistaa?

Vastaus: Voisi viitata esimerkiksi siihen että dna-molekyyli on aika monimutkainen ja kysyä miten se on voinut syntyä itsestään. Miten tämä olisi mahdollista edes teoriassa? Millaisten askeleitten kautta tämä on voinut tapahtua?

Kysymys: Tietynlaista evoluutiota/muuntelua on tapahtunut, mutta onko evoluutiolla/muuntelulla jonkinlaiset rajat?

Vastaus: Kun koiria on jalostettu, ollaan saatu erilaisia koirarotuja, mutta koira ei ole muuttunut muuksi kuin koiraksi. Bakteereja on monistettu valtava määrä sukupolvia, niissä on tapahtunut muuntelua, mutta ei bakteerit ole muuttunut muuksi. Biokemisti Michael Behe (1952-) on esittänyt ajatuksen että evoluutiolla olisi rajat. Ei ole todistettu laboratoriossa että laji voisi muuttua ihan toiseksi.

Kysymys: Miksi maailmankaikkeuden synnyn, elämän synnyn ja tietoisuuden synnyn teistinen selitys on mielestäsi mielekäs?

Vastaus: Koen teistisen selityksen elämänsynnyn kannalta mielekkäänä koska elämän rakenteet vaikuttavat älykkäiltä järjestelmiltä. Kokeissa ei olla saatu syntymään elämää. Elottoman ja elollisen välillä vaikuttaisi olevan kuilu. Onko maailmankaikkeuden synnyn suhteen sekään järkevä selitys että maailmankaikkeus olisi syntynyt tyhjästä? Tietoisuus on yhä avoin kysymys. Toistaiseksi ei olla pystytty selittämään miten tietoisuus olisi syntynyt. Tietoisuuden taustalla olevat järjestelmät ovat tavattoman monimutkaisia.

Kysymys: Onko luomiskertomuksen päivät ymmärrettävä kirjaimellisesti vai pidempinä jaksoina?

Vastaus: Luominen on voinut tapahtua pidemmän ajan kuluessa. Jumalan suhde aikaan voi olla hyvin erilainen kuin meillä ihmisillä.

Kysymys: Ketkä ovat esikuviasi?

Alister McGrath (1953-), teologian professori, erikoistunut muunmuassa tieteen ja uskon suhteeseen. Hänellä on valtava tietämys ja kyky esittää ajatteluaan selkeästi. Suosittelen häntä lämpimästi.

Richard Swinburne (1934-), vanha brittiläinen herrasmies ja kovan luokan filosofi. Hän on keskittynyt puolustamaan Jumalan olemassaoloa järkiperäisillä argumenteilla.

William Lane Craig (1949-), rohkea ja tulinen kristitty filosofi. Hän on haastanut monia ateisteja väittelyihin.

Francis Collins (1950-), kristitty lääkäri ja geneetikko. Hän johti ihmisen genomiprojektia.

On hyvä muistaa että kun luonnontiede alkoi syntyä 1500-luvun mittaan, kaikki tiedemiehet olivat kristittyjä. Ateismi alkoi yleistyä vasta 1700-luvulla.

Kysymys: Onko asioihin perehtyminen synnyttänyt ristiriitoja?


Vastaus: On totta että ajoittain on ollut ristiriitoja, selvittämättömiä kysymyksiä ja jännitteitä. Mutta olen huomannut että kun ajan kanssa työstää asioita enemmän, saa myös ratkaisuja kysymyksiin. Varoitan teitä kun lähdette tutustumaan asioihin: Teillä voi olla epätietoisuutta ja köydenvetoa erilaisten näkemysten välillä, mutta sitä ei kannata säikähtää. Se kuuluu asiaan. Kun pysyy sitkeästi uskossa ja tutustuu asioihin, asiat alkavat hiljalleen selvitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti