Kirkkoisä Aurelius Augustinus (354-430) varoitti aikansa kristittyjä esittämästä väitteitä todellisuudesta, jotka filosofit saattoivat osoittaa selvästi virheellisiksi. Tällainen toiminta ei edistänyt kristinuskon uskottavuutta. Hän ajatteli myös että koska kaikki totuus kuuluu Jumalalle, voimme oppia myös "pakanoilta".
Roomalaiskatolilainen tähtitieteilijä ja fyysikko Galileo Galilei (1564-1642) näki että Raamattu opettaa kuinka päästään taivaaseen, eikä sitä miten taivaankappaleet liikkuvat. Jälkimmäisiä vastauksia tuli etsiä kaukoputkella eikä vetoamalla raamatunteksteihin.
Nykytiede on kyennyt antamaan (ainakin useimpien tieteentekijöiden hyväksymän) selityksen maailmankaikkeuden kehitykselle (kuten galaksien, tähtien, planeettojen ja kuiden muodostumiselle) sekä elämän kehitykselle / monimuotoisuudelle (biologinen evoluutio).Tiede ei kuitenkaan edelleenkään kykene antamaan selitystä maailmankaikkeuden synnylle (mistä alkuräjähdys tuli / mikä sen aiheutti / mitä oli "ennen") eikä elämän synnylle (miten ensimmäinen solu sai syntynsä). Myös ihmisen tietoisuus on edelleen suuri mysteeri.
Osa ateisteista, kuten filosofi Daniel Dennett (1942-2024), on pyrkinyt ratkaisemaan tietoisuuden ongelman kieltämällä tietoisuuden olemassaolon. Hänen mukaansa tietoisuus on aivojen luoma illuusio (harha). Tätä näkemystä voidaan hyvällä syyllä pitää tarpeettoman reduktionistisena (pelkistävänä). Se, ettemme ymmärrä jotakin, ei tarkoita sitä, etteikö kyse olisi reaalitodellisuudesta.
Kristityillä on ollut useammanlaisia käsityksiä liittyen edellämainittuihin asioihin. Suurin osa kristityistä hyväksyy fysiikan valtavirran käsityksen kosmoksen vaiheista. Samoin suurin osa kristityistä näkee evoluution selittävän lajien moninaisuutta / diversiteettiä. Moni vanhan maan tunnustava progressiivisen kreationismin kannattaja hyväksyy rajatumman evoluution. He voivat tunnustaa että esim. kissaeläimet, kuten tiikeri ja ilves, ovat kehittyneet ajan saatossa alkukissasta, ja koiraeläimet, kuten kettu ja susi, alkukoirasta. Osa heistä tunnustaa senkin että homo sapiensin lisäksi on ollut olemassa muitakin ihmislajeja.
Kaikki kristityt eivät myöskään kannata "kartesiolaista dualismia", joka on eräs mm. Dennettin kritisoima näkemys mielenfilosofiasta. Esimerkkinä tästä voi mainita Fullerin teologisen seminaarin professori Nancy Murphyn (1951-), joka näkee kartesiolaisuutta materialistisemman ja holistisemman ihmiskäsityksen olevan paremmin sopusoinnussa paitsi nykytieteen kanssa, myöskin lähempänä tiettyjen raamatuntekstien opetusta.
Äänekkäimpiä nykyfysiikan ja -biologian konsensuksen arvostelijoita ovat olleet nuoren maan kreationistit, sekä litteän maan kannattajat. He vetoavat Raamatun tiettyjen tekstien "kirjaimelliseen" tulkintaan näkemystensä pohjaksi.
Kuitenkin jo Darwinin ajatuksia vastustanut anglikaanikirkon piispa Samuel Wilberforce (1805-1873) on sanonut: [K]äsittelemme tätä näkemystä ja vastustamme sitä pelkästään tieteelliseltä pohjalta - - Emme puolusta niitä, jotka vastustavat luonnossa esiintyviä tosiasioita tai olettamuksia - - koska uskovat niiden olevan ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa.
Näin luonnontieteitä harjoitettiin (viimeistään) jo 1800-luvulla. Wilberforcen perusajatuksen luulisi olevan selvää luonnontieteiden suhteen myös nykyisin. Sitä se varmasti suurimmalle osalle onkin. Teologiset tai filosofiset ennakko-oletukset, kuten Raamatun tekstien "kirjaimellinen" tulkinta, eivät sanele esimerkiksi sitä, miten fossiiliaineistoa tulkitaan. Luonnontieteelliset perustelut ratkaisevat.
On myös hyvä muistaa että löydöt, kuten fossiilit, askarruttivat ihmisiä jo ennen Charles Darwinia (1809-1882). Geologit ajattelivat jo tuolloin työnsä pohjalta, että maailman täytyy olla huomattavasti vanhempi kuin muutamia tuhansia vuosia. Heidän havaintonsa ja niiden pohjalta tekemänsä tulkinnat olivat riippumattomia evoluutioteoriasta.
Yhdysvalloissa on syntynyt älykästä suunnittelua kannattava liike (intelligent design, ID), joka pyrkii tarjoamaan vaihtoehdon ateistiselle tulkinnalle todellisuudesta. Intelligent Design -liikkeessä ei vastusteta niinkään biologista evoluutiota sinänsä, vaan filosofisesta naturalismista käsin tulkittua tarkoituksetonta ja päämäärätöntä evoluutiota, jota esim. Richard Dawkins (1941-) on popularisoinut mm. teoksessaan Sokea kelloseppä (The Blind Watchmaker). Nähdäkseni varteenotettavamman Dawkinsin näkemysten kritiikin on esittänyt luonnontieteistäkin tohtoriksi väitellyt irlantilaissyntyinen Oxfordin yliopiston teologian professori Alister McGrath (1953-) mm. teoksessaan Dawkinsin jumala.
ID -liike koostuu enimmäkseen konservatiivikristityistä, vaikka mukana on myös muiden uskontojen edustajia (kuten juutalaisia) sekä agnostikkoja. Liikkeen synnyttäjänä pidetään yhdysvaltalaista oikeustieteen professoria Phillip Johnsonia (1940-2019). Johnson on sanonut seuraavasti:
Myönnän - - että eliöryhmät, jotka lisääntyvät eristyneillä saarilla usein eroavat mannermaan lajista sisäsiitoksen, mutaatioiden ja luonnonvalinnan tuloksena. Tämä muutos tapahtuu jo olemassa olevan variaation rajoissa eikä välttämättä niillä keinoin, joilla eliöryhmät alun perin kehittyivät. Yleisemmällä tasolla yhtäläisyydet eri kasvien ja eläinten välillä viittaavat siihen, että ne ovat saattaneet kehittyä yhteisistä esi-isistä jonkinlaisen kehitysprosessin tuloksena.
Älykkään suunnittelun isähahmo ei jakanut monien nuoren maan kreationistien ehdottoman kielteistä kantaa evoluutiobiologiaan. Sama voidaan todeta yhdysvaltalaisesta matemaatikosta, filosofista ja teologista William Dembskistä (1960-), joka lukeutuu ID-teoreetikkoihin. Dembski on todennut:
Tällä hetkellä olen kallistunut uskomaan, että evoluutio on jollain tavalla ennalta ohjelmoitua ja että elämä kehittyy teleologisesti niin, että ihmiskunta on evoluution päätepiste.
Kolmas ID-liikkeen näkyvä hahmo on yhdysvaltalainen kristitty biokemisti Michael Behe (1952-). Hän totesi kesäkuussa 2003 kommentissaan brittiläissyntyiselle ateistiselle tieteenfilosofille Michael Ruselle (1940-2024) seuraavasti:
Uskon evoluutioon siinä mielessä, että ajattelen luonnonvalinnan selittävän joitakin asioita - - Minusta todisteet kuitenkin osoittavat luonnonvalinnan selittävän vain melko pieniä muutoksia, ja sen on vaikeaa ajatella selittävän mitään merkittävämpiä muutoksia. Minun puolestani eliöillä saattaa hyvin olla yhteinen esi-isä ja saattaa olla jonkinlainen ennalta suunniteltu ohjelma, joka kontrolloi niiden muuttumista ajan myötä... Olen myös sitä mieltä, että pseudogeenien kaltaiset seikat ovat vahvoja todisteita yhteisestä alkuperästä. Tässä mielessä olen todellakin evoluution kannattaja.
Kristitty filosofi ja apologeetta William Lane Craig (1949-) on sanonut että hän tulkitsee 1. Mooseksen kirjan luomiskertomuksen kuvainnollisena (engl. figurative). Hänen mukaansa kristityillä on vapaus mennä evoluution suhteen siihen suuntaan mihin todistusaineisto ohjaa. Hän on lisäksi todennut että eliöiden yhteisen alkuperän (engl. common descent) puolesta on olemassa hyviä perusteita.
Meidän kristittyjen olisi hyvä muistaa, että mikäli tahdomme perustella asioita tieteillä, silloin meidän täytyy perehtyä niihin. Muuten tieteisiin vetoaminen uhkaa jäädä ontoksi retoriseksi tehokeinoksi. Augustinuksen varoitus on yhä ajankohtainen.
Lähteitä:
Erickson, Millard: Christian Theology, 2.painos. Baker, 2007.
Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta (toim.). Kirjapaja, 2015.
https://biologos.org/ (teististä evoluutiota esilletuova verkkosivusto)
https://www.youtube.com/watch?v=bqUaWiuR4TY (William Lane Craigin lyhyt video)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti