Pyhä Henki Raamatussa — osa 4: Paavalin teologian keskuksena on Jeesus Kristus

Suomen Viikkolehti 30.5.2025

Paavalin elämästä ja julistuksesta kerrotaan Apostolien teoissa, mutta hänen teologiaansa on etsittävä ensisijaisesti hänen kirjoittamistaan kirjeistä.

Paavalin kääntyminen oli poikkeuksellinen. Jeesus ilmestyi hänelle henkilökohtaisesti. Yksikään apostoleista ei ollut läsnä, kun hän vastaanotti Pyhän Hengen Ananiaksen laskiessa kätensä hänen päälleen. (Apt. 9:15.)

Paavali painottaa Galatalaiskirjeen kolmannessa luvussa jakeessa kaksi Hengen saamista uskon kautta. Kristityt vastaanottavat Hengen kääntymyksensä yhteydessä. Kullakin Kristuksen omalla on Henki. Todellinen kristitty ilman Henkeä on mahdottomuus. (Room. 8:9.)

Paavalin teologian keskuksena on Herra Jeesus Kristus (1. Kor. 15:3─5). Kristus kytkeytyy Paavalilla opetukseen Hengestä, mikä löytyy jakeesta 1. Kor. 5:45.  Henki toimii ilmoituksessa Jeesuksesta (1. Kor. 2:11─13). Paavali ei samaista täysin Jeesusta ja Henkeä, mutta ei erotakaan heitä toisistaan. Toisaalta Hengen läsnäolo on Kristuksen läsnäoloa. Pyhä Henki on Kristuksen Henki, kuten Room. 8:9 todetaan. Toisaalta Paavali puhuu kuitenkin erikseen Kristuksen esirukouksesta jakeessa Room. 8:34, ja Hengen esirukouksesta jakeissa Room. 8:26─27.

Paavali vaikuttaa puhuvan keskenään vaihtovuoroisesti Jumalasta (2. Kor 6:16), Kristuksesta (Room. 8:10) ja Hengestä (1. Kor. 16:19). Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kristityissä, ja kristityt ovat heissä. (1. Tess. 1:1; Kol 3:3.) Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat toisaalta samaistettavissa, ja samalla on myös eroavaisuus heidän välillään.

Paavali oli karismaatikko

Paavalin kirjoituksissa Pyhä Henki tulee Jumalalta. (1. Tess. 4:8.) Henki todistaa kristityille siitä, että he ovat Jumalan hyväksymiä. (Room. 15:16.) Henki ilmenee erityisellä tavalla evankeliumin voimassa. (1. Kor. 2:4.) Henki valmistaa uskovia lopullista lunastusta varten. (Room. 8:23.) Hän pyhittää heidät (2. Tess. 2:13) ja yhdistää seurakunnan ja kasvattaa hyveellisen toiminnan hedelmää. (1. Kor. 12─14; Gal 5:16─25.)

Paavali oli niin sanottu karismaatikko. Hänellä oli hyvin voimakas kokemus Hengen voimasta ja johdatuksesta. (Room:8:14,16.) Paavali harjoitti itse armolahjojen, siis karismojen, käyttöä ja opetti niistä kirjeissään, erityisesti Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luvuissa 12─14.

Paavali ei ehkä tee ainakaan kovin jyrkkää eroa luonnollisten armolahjojen (kuten opettaminen, köyhien auttaminen ja johtaminen) ja ihmeenomaisten armolahjojen (kuten profetoiminen, kielilläpuhuminen ja parantaminen) välillä. Paavali näkee kaikkien armolahjojen olevan tärkeitä kristillisen seurakunnan rakentumisen kannalta.

Kristittyjen tulee antaa Hengen täyttää heidät.(Ef. 5:18.) Kyse on jatkuvasta kokemuksesta. Hengen hedelmä sisältää kristityssä kasvavia persoonallisuuden piirteitä, kuten rakkautta, rauhaa ja iloa. (Gal. 5:22─23.) Hengen hedelmän tulee kasvaa kaikissa kristityissä (Gal. 5:25), mutta kaikkien ei odoteta kokevan ihmetekoja. (1. Kor. 12:4─11, 28─31.) Korinttilaisilla mainitaan olleen suuria ongelmia armolahjoilla ylpeilyn suhteen. Paavali kehottaa heitä painavin sanoin etsimään ennen kaikkea rakkautta. (1. Kor. 12:31─14:1.)

Liha vastaan Henki

Paavalin kirjeistä käy ilmi vastakkainasettelu lihan ja Hengen välillä. Lailla on ”pyövelin tehtävä”, eli kuoleman virka, todetaan jakeessa 2. Kor. 3:7. Laki kuolettaa, mutta Jumalan Henki antaa elämän ja vapauden. (2. Kor. 3:6.) Laki on itsessään hyvä (Room. 7:12), mutta se ei saa aikaan todellista sisäistä muutosta ihmisessä. Syy ei ole laissa, vaan lihassa, eli turmeltuneessa ihmisluonnossa. (Room. 8:3.)

Kun uskovat vaeltavat Hengessä, he eivät ole lain alla. (Gal. 5:18.) Uuden liiton palveluvirka on Hengen palveluvirka. (2. Kor. 3:8.) Kristuksen kohdattuaan Paavali palveli Jumalaa Hengessä. (Fil 3:3.) Paavali vetosi Henkeen osoittaakseen, kuinka Jumala hyväksyy kaikki ihmiset yhteyteensä evankeliumiin uskomisen kautta ilman ympärileikkausta ja Mooseksen lakia.

Pastoraalikirjeissä ei painoteta Hengen vaikuttamia ihmetekoja. Pyhä Henki mainitaan suoraan ainoastaan viisi kertaa. Korostus on Raamatussa (2. Tim. 3:16─17), seurakunnassa (1. Tim. 3:15) ja johtajissa, jotka opettavat totuutta. (Tiitus 1:9.)

Paavali näkee muiden Uuden testamentin kirjoittajien tavoin Pyhän Hengen lopunajallisena lahjana, joka ennakoi jo nyt tulevaa täyttymystä Jumalan valtakunnassa.

Vaikka Paavali koki vahvasti Hengen vaikutusta, hän silti opettaa, että kärsimys on Kristuksen seuraajien osa tässä elämässä. (Fil. 3:8─10.)  Paavali ylpeilee heikkoudestaan. (2. Kor. 12:9─10.) Hän kertoo kokeneensa voiman heikkoudessa. Pyhän Hengen voima ja kärsimys Kristuksen tähden kuuluvat Paavalilla erottamattomasti yhteen. (2. Kor. 4:10─11.)

Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori.