Kreikan sanalla pneuma on melko samankaltainen merkityssisältö kuin vastaavalla heprean sanalla ruah. Sana pneuma voidaan kääntää muiden muassa ”henkäys”, ”tuuli”, ”henki” tai ”asenne”.
Ilmaisu Jumalan Henki tai Herran Henki esiintyy Uudessa testamentissa 25 kertaa. Sanapari Pyhä Henki (pneuma hagion) esiintyy 92 kertaa. Lisäksi Henkeen viitataan useita kertoja ilman attribuuttia.
Uudessa testamentissa Pyhän Hengen työtä kuvataan rikkaalla ja monimuotoisella tavalla ja sanastolla. Pyhän Hengen työhön ihmisissä sisältyy muiden muassa epäuskon synnin, omavanhurskauden ja väärän tuomion paljastaminen, uudestisyntymisen vaikuttaminen, uskovien sinetöiminen, rukouselämän vahvistaminen, Raamatun merkityksen valaiseminen, Kristuksen kaltaisuuteen muuttaminen, voiman antaminen evankeliointiin, hengellisten lahjojen jakaminen sekä pyhityksessä kasvattaminen.Uuden testamentin Pyhää Henkeä koskevassa opetuksessa voidaan havaita kolme pääasiallista punosta, jotka koskevat Johanneksen, Luukkaan ja Paavalin tekstejä.
Evankelista Johannes mainitsee Hengen ensimmäistä kertaa Johannes Kastajan kastamistyön yhteydessä. Johannes Kastaja todisti Kristuksen kastavan Pyhällä Hengellä. (Joh. 1:32─33.)
Puhe uudestisyntymisestä (Joh. 3:5─8) viittaa ihmisen hengelliseen puhdistumiseen ja uudistumiseen. Vaikka kyse ei välttämättä ole suorasta viittauksesta Jumalan Henkeen, juuri Jumalan Henki saa aikaan tämän sisäisen muutoksen ihmisessä.
Kertomuksessa Jeesuksen ja samarialaisen naisen välisestä keskustelustakaan (Joh 4:1─42) ei viitata suoraan Pyhään Henkeen. Silti sanat palvoa hengessä ja totuudessa (Joh. 4 23─24) viitannevat epäsuorasti totuuden Henkeen, eli Pyhään Henkeen. (Joh. 14:17; 15:26; 16:13.)
Elävästä leivästä puhuessaan Jeesus luo kontrastia lihan ja hengen välille (Joh. 6). Jeesuksen sanat ovat henki ja elämä (Joh. 6:63). Pyhä Henki välittää Jeesuksen sanojen kautta elämän niille, jotka ottavat ne vastaan.
Erityisesti Jeesuksen jäähyväispuheessa, Johanneksen evankeliumin luvuissa 14─17, on rikasta opetusta Pyhän Hengen persoonasta ja työstä. Henki toimii Kristuksen sijaisena opetuslasten joukossa. Jeesus käyttää Hengestä sanaa paraklētos. (Joh. 14:26; 15:26; 16:7.) Sana voidaan kääntää ”auttaja”, ”neuvoja” tai ”puolustaja”. Myöhemmin Uudessa testamentissa Johannes käyttää samaa sanaa myös taivaaseen korotetusta Kristuksesta jakeessa 1. Joh. 2:1. Pyhä Henki jatkaa Jeesuksen aloittamaa työtä Jeesuksen opetuslasten elämässä ja heidän kauttaan.
”Johanneksen helluntai” on termi, jolla tarkoitetaan Johanneksen evankeliumin luvun 20 jakeen 22 kertomusta, jossa Kristus puhaltaa kohti opetuslapsia sanoen: Ottakaa Pyhä Henki. Tämän voidaan nähdä ennakoivan sitä helluntaita, jota kuvataan Apostolien tekojen kerronnassa.
Johanneksen evankeliumin lisäksi erityisesti Johanneksen ensimmäisessä kirjeessä on johannekselaista opetusta Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki on voidellut uskovat (1. Joh. 2:19). Pyhä Henki on totuuden Henki. Hän todistaa Kristuksesta ja hänen todellisesta ihmiseksi syntymisestään eli lihaan tulostaan (inkarnaatio). Eksyttävät henget sen sijaan opettavat valheellista kristologiaa.
Ilmestyskirjassakin on luvuissa 2─3 opetusta Jumalan Hengestä, joka puhuu seurakunnille ja kutsuu yhdessä Kristuksen morsiamen, seurakunnan, kanssa kaikkia elävän veden äärelle. (Ilm. 22:17.)
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti