Pyhä Henki Raamatussa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025

Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.

Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.

Heprean sanalla ruah voidaan viitata Vanhassa testamentissa liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne", "henki".

Ilmaus pyhä henki (ruah qadosh) esiintyy Vanhassa testamentissa kolmesti, Psalmissa 51 ja Jesajan kirjan luvussa 63. Ilmaukset “Herran henki” ja “Jumalan henki” esiintyvät noin 94 kertaa, kun lasketaan mukaan ilmaukset “minun henkeni”, “sinun henkesi”, “hänen henkensä” kun viitataan selvästi Jumalaan.

Ensimmäinen viittaus Jumalan henkeen löytyy 1. Mooseksen kirjan 1. luvusta: Jumalan henki liikkui vetten yllä. Sanalla ”liikkua” on persoonallinen sävy. Sitä käytettiin mm. kotkan leijailusta taivaalla. Psalmissa 33 jakeessa 6 viitataan luomiskertomukseen: Herra on sanallaan luonut taivaat, suunsa henkäyksellä tähtien joukot.

Ihmisen luomista kuvataan erityisenä hengellinenä tapahtumana. 1. Mooseksen kirjan luvun 2 jakeessa 7 sanotaan: Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento. (Vanha käännös sanoo elävä sielu.) Muinaisessa ajattelussa henki liitettiin elämään. Kuolleet eivät hengitä. Nykyisenkin kun ihminen löytyy tajuttomana, varmistetaan kulkeeko hengitys, hengittääkö hän. Jobin kirjassa sanotaan että Jumalan henki luo ihmisen ja antaa ihmiselle viisauden. Psalmin 143 mukaan henki opettaa ihmistä.

Mooseksen kirjoissa, ja historiakirjoissa Mooseksen kirjojen jälkeen, kuvataan kuinka Jumalan henki antoi Israelin kansanjohtajille, kuten Joosualle, kykyä ja voimaa johtaa. Tässäkin on yksi rukousaihe: Rukoillaan johtajille Jumalan Hengen antamaa kykyä ja voimaa johtaa. Jumalan henki auttoi tuomareita, kuten Gideonia, vapauttamaan Israelin kansaa muiden kansojen vallan alaisuudesta. Tämä edellytti usein ponnisteluja, sotilaallisiakin ponnisteluja. Jumalan hengen läsnäolo ei kuitenkaan taannut tuomarien sisäistä moraalista uudistumista ja kuuliaisuutta Jumalalle. Näemme esimerkiksi Simsonista kohdalla.

Samuelin ja Kuninkaiden kirjoissa kuvataan Jumalan hengen vaikutusta Israelin ensimmäisissä kuninkaissa Saulissa, Daavidissa ja Salomossa. Myöhemmin Jumalan henki auttoi pakkosiirtolaisuudesta palanneita kansanjohtajia ja kansaa Jerusalemin temppelin jälleenrakentamisessa. Tästä kerrotaan myös Sakarjan kirjassa.

Sekin on mielenkiintoinen yksityiskohta, että kun israelilaiset rakensivat ilmestysmajaa (telttapyhäkkö), Jumalan hengen kerrotaan antaneen rakentajille viisautta. Myöhemmin temppeli oli Jumalan kohtaamisen paikka. 

Israelin historiasta luemme että siellä esiintyi todellisia profeettoja ja myös vääriä profeettoja. Profeetat perustivat julistuksensa suurimman profeetan ja kansanjohtajan, Mooseksen, lakiin. He muistuttivat kansaa siitä mitä laissa oli sanottu ja mihin liittoon kansa oli lupautunut. Elia ja Elisa lukeutuvat myös merkittävimpiin profeettoihin, heistä kerrotaan Kuninkaiden kirjassa.

Jumalan henki vaikutti profeetoissa. Henki sai profeetoissa aikaan henkilökohtaista moraalista vilpittömyyttä, heidän sydän oli mukana aidosti. Heillä oli myös oikeudenmukaisuuden julistamiseen liittyvää julkista rohkeutta. He uskalsivat konfrontoida kansanjohtajia, jopa kuninkaita, kuten näemme Naatanista, joka tuli Daavidin luo. Nämä ominaisuudet puuttuivat vääriltä profeetoilta. He eivät olleet vilpittömiä. Heillä ei ollut rohkeutta seistä vaikka yksin koko kansaa ja muita kansoja vastaan. Olen joskus kuullut sanottavan "jos olet yksin, mutta Jumala on puolellasi, olet enemmistössä". Profeetat olivat oikeassa ja "enemmistössä" vaikka heitä usein vastustettiin ja vainottiin.

Kirjaprofeetoissa puhutaan Jumalan hengen lopunajallisesta työstä. Joelin kirjan luku 3 kuvaa yleistä hengen vuodatusta, joka riippumaton etnisestä taustasta, iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta asemasta. Joel profetoi että henki tullaan antamaan kaikille.

Hesekielin kirjan luvussa 36 kuvataan hengen uudistusta – hengen puhdistavaa ja eläväksitekevää vaikutusta. Aivan kuten vesi puhdistaa ihmisen ruumiin, kehomme, Jumalan henki puhdistaa ihmisen sisimmän, sydämemme. Jeremian kirjan luvussa 31 on ennustus uudesta liitosta, jossa on kyse Jumalan hengen sisäisestä vaikutuksesta ihmisissä. Vanhassa liitossa laki kirjoitettiin kivitauluihin. Uudessa liitossa laki kirjoitetaan ihmissydämiin. Se tulee sisäistetyksi, se ei ole vain ulkoinen, vaan osa meitä. Lisäksi Jesaja kuvaa loppuluvuissaan kuinka Jumalan henki on läsnä koko luomakunnan uudistamisessa. Luomakunta on Jumalan Hengen luomaa. Jumala tulee luomaan vielä kaiken uudeksi.

Vanhassa testamentissa profetoidaan tulevasta daavidilaisesta kuninkaasta, jonka Jumalan henki on erityisellä tavalla voidellut. Heprean sana mashiah, messias, tarkoittaa kuninkaaksi voideltu. Ihmisen päähän vuodatettiin tai hierottiin oliiviöljyä. Se kuvasi Jumalan hengen vaikutusta. Jumalan henki voiteli papit, profeetat ja kuninkaat palvelutyöhön.

Jesajan kirjassa kuvataan Jumalan hengen voiteleman messiaan olevan daavidilaista syntyperää. Voidellun sanoma on suunnattu köyhille, sydämeltään särkyneille, niille, jotka valittavat, niille joilla oli vaikeaa. Sanoma koskee oikeudenmukaisuuden toteutumista ja vapautuksen koittamista. Jumalan Henki katkoo kahleita.

Vanhassa testamentissa Jumala ja hänen henkensä samaistetaan keskenään. Jumalan sana ja Jumalan henki liitetään tiiviisti toisiinsa. Kuten ihmisen puheeseen liittyy uloshengitys, niin Jumalan sanoihin liittyy hänen henkensä. Jumalan henki vaikuttaisi olevan toisaalta samaistettavissa Jumalaan ja toisaalta kuitenkin erotettavissa hänestä. Pyhä henki voi murehtia. Tämä kertoo siitä että hän on persoona. Henki on kaikkialla läsnä. Hän on Kaikkiallaläsnäoleva Jumala.

Kreikan sanalla pneuma on Uudessa testamentissa melko samankaltainen merkityssisältö kuin vastaavalla heprean sanalla ruah. Sana pneuma voidaan kääntää mm. ”henkäys”, ”tuuli”, ”henki”, ”asenne”. Ilmaisu Jumalan Henki ja Herran Henki esiintyy Uudessa testamentissa 25 kertaa. Sanapari Pyhä Henki (pneuma hagion) esiintyy 92 kertaa. Aika usein. Henkeen viitataan myös ilman määritettä "Henki".

Uudessa testamentissa Pyhän Hengen työtä kuvataan rikkaalla ja monimuotoisella tavalla ja sanastolla. Pyhän Hengen työhön sisältyy mm. epäuskon synnin, omavanhurskauden ja väärän tuomion paljastaminen, uudestisyntymisen vaikuttaminen, uskovien sinetöiminen, rukouselämän vahvistaminen, Raamatun merkityksen valaiseminen - Pyhä Henki kirkastaa meille Raamatun äärellä Kristusta - Kristuksen kaltaisuuteen muuttaminen, voiman antaminen evankeliointiin, hengellisten lahjojen jakaminen ja pyhityksessä kasvattaminen. Jumalan armo ja Henki kasvattaa meitä aktiivisesti. Aina se ei ole helppoa, mutta hänellä on hyvä tarkoitus.

Uuden testamentin Pyhää Henkeä koskevassa opetuksessa voidaan havaita kolme pääasiallista, voisi sanoa, punosta, jotka koskevat Johanneksen, Luukkaan ja Paavalin tekstejä. Suurin osa mitä Uudessa testamentissa opetetaan Pyhästä Hengestä löytyy heiltä.

Evankelista Johannes mainitsee Hengen ensimmäistä kertaa Johannes Kastajan kastamistoiminnan yhteydessä. Johannes Kastaja todisti että Messias, Kristus, kastaa Pyhällä Hengellä. Voimme kääntää myös Pyhässä Hengessä. On mielenkiintoista kun ajattelemme että, jos mahdollista, tulisi kastaa vedessä, upottamalla. Kastaako Jumala Pyhällä Hengellä, vai Pyhässä Hengessä, että uppoudumme Jumalaan, tulemme täyteen häntä.

Puhe uudestisyntymisestä Johanneksen evankeliumin luvussa 3 viittaa ihmisen hengelliseen puhdistumiseen ja  uudistumiseen. Tässä ei välttämättä viitata suoraan Jumala Henkeen, mutta juuri hän saa aikaan tämän sisäisen muutoksen ihmisessä.

Kertomuksessa Jeesuksen ja samarialaisen naisen välisestä keskustelusta Johanneksen evankeliumin luvun 4 sanat rukoilla, tai palvoa, hengessä ja totuudessa voivat viitata totuuden Henkeen, eli Pyhään Henkeen. Elävästä leivästä puhuessaan Jeesus luo kontrastia lihan ja hengen välille Johanneksen evankeliumin luvussa 6. Jeesuksen sanat ovat henki ja elämä. Liha on katoava, heikko. Pyhä Henki välittää Jeesuksen sanojen kautta elämän kaikille niille, jotka ottavat ne vastaan, avautuvat hänelle.

Erityisesti Jeesuksen jäähyväispuheessa Johanneksen evankeliumin luvuissa neljästätoista seitsemääntoista on rikasta opetusta Pyhästä Hengestä, hänen persoonastaan ja työstään. Henki toimii Kristuksen sijaisena opetuslasten joukossa. Roomalaiskatoliset ajattelevat että Rooman piispa on Kristuksen sijainen maanpäällä, mutta ajattelen että Pyhä Henki on Kristuksen sijainen. Jeesus käyttää Hengestä sanaa paraklētos. Sana voidaan kääntää "auttaja", "neuvoja", "puolustaja". Ensimmäisessä kirjeessään Johannes käyttää samaa sanaa paraklētos myös taivaaseen korotetusta Kristuksesta. Jeesus on puolustajamme Isän luona. Pyhä Henki on täällä puolustajamme. Hän tuli sijaistamaan Kristusta ja jatkamaan hänen aloittamaansa työtä opetuslasten elämässä ja heidän kauttaan.

“Johanneksen helluntailla” tarkoitetaan kertomusta, jossa Kristus puhaltaa kohti opetuslapsia sanoen: Ottakaa Pyhä Henki. Tämä voi ennakoida sitä helluntaita, jota kuvataan Apostolien teoissa. Johanneksen evankeliumin lisäksi erityisesti 1. Johanneksen kirjeessä on opetusta Pyhästä Hengestä. Pyhä Henki on voidellut uskovat. Pyhä Henki on totuuden Henki. Hän todistaa Kristuksesta ja hänen todellisesta ihmiseksi syntymisestään, lihaantulosta eli inkarnaatiosta.

Eksyttävät henget sen sijaan opettavat valheellista oppia ja kieltävät Jumalan Pojan todelliseksi ihmiseksi tulemisen. Johannes kirjoittaa gnostilaissävyistä opetusta vastaan, jossa kiellettiin, ei niinkään Jeesuksen jumaluutta, vaan hänen todellinen ihmisyytensä. Tänä päivänä torjutaan usein Jeesuksen jumaluus. Meidän on tärkeää pitää kiinni molemmista. Raamattu opettaa molempia.

Myöskin Ilmestyskirjassa on opetusta Jumalan Hengestä, joka puhuu seitsemälle seurakunnalle ja kutsuu yhdessä Kristuksen morsiamen, eli seurakunnan, kanssa kaikkia kutsun kuulevia tulemaan lähteelle, elävän veden äärelle.

Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittaja on sama henkilö. Perimätiedon mukaan Luukas. Teoksia on hyvä tarkastella toisaalta erikseen toisaalta myös yhdessä. Luukkaan evankeliumin alkusanoista ja Apostolien tekojen alusta käy ilmi, että on kyse kaksiosaisesta teoksesta. Se oli niin pitkä että se ei mahtunut yhdelle kirjakäärölle.

Luukkaan evankeliumissa Henki osoittaa uuden ajan alkaneen Jeesuksen syntymässä ja palvelutyössä. Jeesus on erityisellä tavalla Jumalan hyväksymä ja valittu, valtuutettu, rakas Poika. Pyhä Henki vaikutti Jeesuksen kautta tehden ihmetekoja.

Hengen läsnäolo on todistus Jumalan hyväksynnästä. Pyhä Henki mainitaan ensimmäisen kerran Johannes Kastajan syntymän yhteydessä. Johannes oli täytetty Hengellä jo äitinsä kohdussa. Hän oli viimeinen vanhan liiton profeetta. Hänen työnsä rakensi siltaa kohti uuden liiton aikaa. Myös Johannes Kastajan vanhempien Elisabetin ja Sakariaksen kerrotaan täyttyneen Hengellä. Henki oli myös Simeonin kanssa ja tuli Marian ylle.

Jeesuksen lapsuuskertomus kuvaa Jumalan ja Hengen välistä on läheistä yhteyttä. Henki todistaa Jeesuksen ihmeellisen syntymän ja Jumalan lähellä elävien ihmisten kautta että uusi aikakausi on koittanut. Kun Maria kysyi miten hän voi tulla raskaaksi, koska hän on neitsyt. Enkeli sanoi että Pyhä Henki tulisi Marian ylle. Jumalan Henki vaikutti sellaista mitä ihminen ei voi käsittää.

Johannes Kastaja julisti että Kristus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella. Tällä viitataan lopunajalliseen pelastukseen ja tuomioon. Hengen erityistä toimintaa kuvataan Jeesuksen kasteessa. Pyhän Hengen laskeutuminen Jeesukseen oli näkyvä merkki Jeesuksen todellisesta identiteetistä. Kyse saattoi olla samalla myös erityisen viisauden ja voiman saamisesta palvelutyöhön siinä hetkessä. Jeesuskin tarvitsi ihmisenä Pyhää Henkeä. Mekin tarvitsemme Jumalan Hengen varustusta.

Oltuaan ensin koetuksissa erämaassa, Jeesus julisti olevansa Jumalan Hengen erityisesti voitelema eli Messias. Pyhä Henki voitelee myös kristityt voimallaan antaen heille rohkeuden julistaa sekä viisauden ja alttiuden palvella.

Helluntaina toteutui Vanhan testamentin profeettojen ja Johannes Kastajan ennustama ja Kristuksen lupaama Pyhän Hengen saaminen, Hengen vuodatus. Jumala toteutti viimein lupauksensa vuodattamalla Henkensä kaikenlaisten ihmisten ylle lopunaikojen koittaessa. Helluntaita pidetään kristillisen seurakunnan syntyhetkenä. Juhlimme tänään synttäreitä. Apostolien teoissa kerrotaan kuinka Jumala hyväksyy kaikki kansat yhteyteensä - niin juutalaiset, samarialaiset kuin pakanat.

Apostolien tekojen kirjoittaja kuvaa termeillä ”kastaa Hengellä”, ”Hengen vuodatus”, ”Hengen saapuminen”, ”Hengen lahja” ja ”Hengellä täyttyminen” kokemusta Pyhästä Hengestä ja Hengen todellista läsnäoloa. Apostolien lisäksi seurakuntapalvelijoiden, Stefanoksen, ja Barnanaan, kohdalla puhutaan erityisestä Hengen täyteisestä elämästä. He olivat täynnä Henkeä ja heidät valittiin palvelemaan.

Jeesus kastaa uskovat Pyhällä Hengellä tai Pyhässä Hengessä. Apostolien tekojen luvuissa 10 ja 11 kerrotaan ensimmäisten pakanoiden kääntymisestä ja Pyhän Hengen saamisesta. Kertomus muistuttaa helluntaita mm. siinä että pakanauskovat puhuivat tällöin kielillä. Ei ole aivan varmaa olivatko ne tunnettuja ihmiskieliä kuten helluntaina. Mutta sitä pidettiin Hengen läsnäolon yhtenä merkkinä.

Pietarin helluntaisaarnan perusteella kääntymys ja vesikaste liittyvät kiinteästi pelastuksen ja Hengen saamisen yhteyteen. Hengen tuleminen ihmisiin ei kuitenkaan ollut riippuvainen vesikasteesta.

Samarialaisten kohdalla Hengen saaminen viivästyi kasteen jälkeiseen ajankohtaan. Syynä saattoi olla se, että Jumala tahtoi Pietarin ja Johanneksen olevan todistamassa kuinka Henki tuli "puoli-juutalaisiin" samarialaisiin. Oli vihamielisyyttä juutalaisten ja samarialaisten välillä. Kun apostolivat olivat läsnä todistamassa, Jumalan Henki saattoi varjella seurakunnan yhteyttä.

Korneliuksen kodissa kuulijat saivat Hengen kesken Pietarin puheen välittömästi, kun he uskoivat Jeesukseen, ja kääntyivät hänen puoleensa. Pietari päätteli että nyt kun Jumala on vuodattanut Henkensä pakanoihin ja ottanut heidät yhteyteensä, heidät tuli kastaa, hyväksyä heidät seurakunnan yhteyteen.

Pyhä Henki voidaan kokea tavalla, joka muistuttaa kokemusta Isästä Jumalasta tai Jumalan Pojasta Jeesuksesta Kristuksesta. Henki voidaan kohdata esimerkiksi näyssä tai äänenä taivaasta. Tätä kuvaavat Apostolien tekojen kertomukset Filippoksesta sekä Pietarin näystä. Jumalan piti useita kertoja näyttää että nyt hän tekee jotain uutta. Kaikki saavat tulla seurakuntaan. Ei tarvitse kääntyä ensin juutalaiseksi. Pyhä Henki auttaa kristillistä yhteisöä Raamatun Kristuskeskeisessä ymmärtämisessä ja Kirjoitusten opetusten käytäntöön soveltamisessa ja toteuttamisessa. Olemme täysin riippuvaisia Jumalan Hengessä.

Suurin Jumalan Hengen vaikuttamista ihmeistä Luukkaan evankeliumissa on Jeesuksen ylösnousemus. Kristuksen ylösnousemus on lopunajallinen tapahtuma, joka ennakoi kaikkien Kristukseen uskovien ylösnousemusta viimeisenä päivänä. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia mekin tulemme olemaan. Vaikka olemme täällä heikkoja ja kamppailemme, tulemme olemaan siellä täynnä voimaa.

Paavalin elämästä ja julistuksesta kerrotaan Apostolien teoissa, mutta hänen teologiaansa on etsittävä ensisijaisesti hänen kirjoittamistaan kirjeistä. Paavalin kääntyminen oli poikkeuksellinen tapahtuma. Jeesus ilmestyi hänelle henkilökohtaisesti. Yksikään apostoleista ei ollut läsnä kun Paavali vastaanotti Pyhän Hengen Ananiaksen laskiessa kätensä hänen päälleen. Jumala oli valmistellut Paavalin ja Ananiaksen tuohon kohtaamiseen.

Paavali painottaa Hengen saamista uskon kautta. Kristityt vastaanottavat Hengen kääntymyksensä yhteydessä. Kullakin Kristuksen omalla on Pyhä Henki. Paavalin teologian keskuksena on Herra Jeesus Kristus. Kristus kytkeytyy Paavalilla opetukseen Pyhästä Hengestä.

Paavali ei samaista täysin Jeesusta ja Henkeä, muttei myöskään erota heitä toisistaan. Toisaalta Hengen läsnäolo on Kristuksen läsnäoloa. Pyhä Henki on Kristuksen Henki. Toisaalta Paavali tekee kuitenkin eron Kristuksen ja Hengen välille. Roomalaiskirjeen luvussa 8 erikseen Kristuksen esirukouksesta ja Hengen esirukouksesta. Meillä uskovilla on parhaat esirukoilijat.

Paavali puhuu Jumalasta, Kristuksesta, ja Hengesta. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat kristityissä ja kristityt ovat hänessä tai heissä. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat toisaalta samaistettavissa keskenään ja samalla on myös eroavaisuus heidän välillään. Meillä on pyhä Kolmiyhteinen Jumala.

Paavalin kirjoituksissa Pyhä Henki tulee Jumalalta. Henki todistaa kristityille että he ovat Jumalan hyväksymiä. Henki ilmenee erityisellä tavalla evankeliumin voimassa. Henki valmistaa uskovia lopullista lunastusta varten. Henki pyhittää uskovat, yhdistää seurakunnan ja kasvattaa hyveitä.

Paavali oli karismaatikko. Hänellä oli hyvin voimakas kokemus Jumalan Hengen voimasta ja johdatuksesta. Paavali harjoitti armolahjojen käyttöä ja opetti niistä seurakunnalle, erityisesti 1. Korinttilaiskirjeessä luvuissa kahdestatoista neljääntoista. Siellä on paljon opetusta. Saamme olla tietyllä tavalla kiitollisia Korintin seurakunnan haasteille ja ongelmille. Paavali kirjoitti seurakunnalle ohjeita ja opetti Pyhän Hengen armolahjoista. Olen miettinyt että ehkä siinäkin oli jotain salattua vaikutusta tai kaitselmus että seurakunnan ongelmien takia tiedämme enemmän Jumalasta.

Paavali ei ehkä tehnyt ainakaan kovin jyrkkää eroa luonnollisten armolahjojen (kuten opettamisen, köyhien auttamisen ja johtamisen) sekä ihmeenomaisten armolahjojen (kuten profetoimisen, kielilläpuhumisen ja parantamisen) välillä. Paavali näki kaikkien armolahjojen olevan tärkeitä kristillisen seurakunnan rakentumisen kannalta.

Kristittyjen tulee antaa Hengen täyttää itsensä. Kyse on jatkuvasta kokemuksesta, Paavali käyttää preesens muotoa: Antakaa Hengen täyttää itsenne. Jumalan Henki virtaa meihin koko ajan. Hengen hedelmä sisältää kristityssä kasvavia persoonallisuuden piirteitä: rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä ja itsehillintää. Hengen hedelmän tulee kasvaa kaikissa kristityissä, mutta kaikkien ei odoteta tekevän ihmetekoja. Korinttilaisilla oli haasteita armolahjoissa ja niillä ylpeilyn suhteen. Paavali kehotti heitä painavin sanoin etsimään ennen kaikkea rakkautta ja keskinäistä rakentumista. On kaunista että lukujen 12 ja 14 luvun välillä on luku 13, joka on luku rakkaudessa. Se luetaan usein häissä, mutta kyse on seurakunnan elämästä. Toki sitä voi häissäkin lukea.

Paavalin kirjeistä käy ilmi vastakkainasettelu lihan ja Hengen välillä. Johanneksella sana "liha" ei ole niin negatiivinen sävy kuin Paavalilla. Paavali kuvaa lihalla turmeltunutta ihmisluontoa, syntisyyttämme Lailla on kuoleman virka eli tehtävä. Laki kuolettaa, mutta Jumalan Henki antaa elämän ja vapauden. Laki on itsessään hyvä, vanhurskas ja hyvä, mutta se ei saa aikaan todellista sisäistä muutosta ihmisessä.

 Luemme jo Vanhasta testamentista että Jumala antaa uuden sydämen, sisäisen muutoksen. Syy miksi laki ei saa muutosta aikaan ei ole laissa, vaan lihassamme, eli turmeltuneessa ihmisluonnossa. Joskus puhutaan perisynnistä. Kun luemme Roomalaiskirjeestä, ainakin jonkinlainen periturmelus ainakin vaikuttaa periytyvän. Lasten vanhemmat varmaan huomaavat sen. Meissä on periytyvä turmelus. Jumala rakastaa silti meitä täysin, erityisesti lapsia.

Kun uskovat vaeltavat Hengessä, he eivät ole lain alla. Uuden liiton palveluvirka on Hengen palveluvirka. Paavali palveli ennen Jumalaa lihassa. Hän oli kiivas kristittyjen vainoaja. Kristuksen kohdattuaan, Paavali palveli Jumalaa Hengessä, rakastaen ja ollen uskollinen Jumalle. Paavali vetosi Henkeen osoittaakseen kuinka Jumala hyväksyy kaikki ihmiset yhteyteensä evankeliumiin uskomisen kautta ilman ympärileikkausta ja Mooseksen lakia. Tästä luemme erityisesti Galatalaiskirjeestä ja Roomalaiskirjeestä.

Pastoraalikirjeissä, eli kahdessa Timoteuskirjeessä ja Tituskirjeessa, ei painoteta Hengen vaikuttamia ihmetekoja. Pyhä Henki mainitaan suoraan ainoastaan 5 kertaa. Korostus on Raamatussa, seurakunnassa, ja sen johtajissa, jotka opettavat totuutta. Paavali oli varmasti jo opettanut Pyhästä Hengestä. Uuden testamentin kirjeet kirjoitettiin tiettyihin tilanteisiin. Kun luemme niitä tarkasti, huomaamme mitä haasteita kussakin seurakunnassa oli. Kun ymmärrämme kirjeiden taustoja, tämä meitä ymmärtämään tekstejä ja soveltamaan niitä tähän päivään. 

Inhimillistä ymmärrystä Raamatusta ja Jumalan Hengen läsnäoloa ei tarvitse nähdä toisilleen vastakkaisina asioina. Jumala on antanut meille inhimillistä ymmärrystä. Hän antaa meille myös Hengen voiman ja yliluonnollisen mukaan. Myös luonnollinen on Jumalan luomaa ja hyvää.

Paavali näki muiden Uuden testamentin kirjoittajien tavoin Pyhän Hengen lopunajallisena lahjana, joka ennakoi jo nyt tulevaa täyttymystä Jumalan valtakunnassa, joka ei ole vielä, mutta tulee olemaan. Vaikka Paavali koki Hengen voimaa, suuria asioita, hän opetti silti että kärsimys ja heikkous on Kristuksen seuraajien osa tässä elämässä. Risti. Paavali ylpeili heikkoudestaan. Hän koki voiman heikkoudessa. Pyhän Hengen voima ja Kristuksen kärsimysten osallisuus kuuluvat Paavalilla erottamattomasti yhteen. 

Olemme nyt yhdessä luoneet pienen silmäyksen Raamatun opetukseen Jumalan Hengestä 1. Mooseksen kirjasta aina Uuden testamentin kirjoituksiin asti. Koska Pyhä Henki on Jumala, voimme rukoilla häntä. Uuden testamentin kirjoituksissa ei ole vielä rukouksia, jotka on osoitettu hänelle. Mutta koska hän on Jumala, voimme rukoilla Pyhää Henkeä yhdessä Isän ja Pojan kanssa. Luen vielä tähän loppuun keskiaikaisen helluntain Pyhän Hengen rukouksen. Rukoillaan yhdessä:

Tule, Pyhä Henki, tänne, laskeudu taivaasta alas meidän sydämissämme Kristusta kirkastamaan.

Tule, köyhäin apu, tule lahjain antaja, tule sielun kirkkaus, sinä paras lohduttaja, sielun hyvä vieras ja suloinen lämpö.

Töissä sinä olet lepo, helteessä virvoitus, murheessa lohdutus.

Sinä kaikkein pyhin kirkkaus ja valo, täytä uskollistesi sydämet. Ilman sinun voimaasi ei ole mitään viatonta.

Pese se, mikä saastainen on, kastele se, mikä kuiva on, paranna se, mikä haavoitettu on, pehmitä se, mikä kova on, lämmitä se, mikä kylmä on, etsi kaikkia eksyneitä.

Anna uskollisillesi, jotka sinuun turvautuvat, pyhät lahjasi. Anna uskon vahvistusta, anna autuas loppu, anna iäinen ilo.

Aamen.