Suomen Viikkolehti 29.1.2019
Luominen on hyvin tärkeä ja perustava asia kristinuskossa. Luomiskertomus opettaa perusasioita Jumalasta, maailmasta ja ihmisestä. Sen mukaan on olemassa persoonallinen Luoja, joka on erillään luomakunnasta, mutta kuitenkin siinä läsnä, ja johon ihminen voi olla persoonallisessa ja vuorovaikutteisessa suhteessa.
Kristinuskossa torjutaan panteismi, eli käsitys siitä, että koko maailmankaikkeus olisi yhtä persoonatonta jumaluutta. Kristityt torjuvat myös naturalismin, eli ajatuksen siitä, että olisi olemassa ainoastaan aistein ja mittausvälinein havaittava luonnollinen todellisuus, jonka ulkopuolella ei olisi mitään muuta. Kristinuskossa torjutaan myös deismi, eli ajatus siitä, että Luoja ei enää luomisen jälkeen puuttuisi luomakunnan asioihin.
Kristityillä on ollut historian aikana ja nykyisinkin erilaisia näkemyksiä siitä, miten ja milloin luominen tarkemmin ottaen tapahtui. Kuinka vanha maailmankaikkeus on iältään? Entä onko kaikki luotu kerralla täysin valmiiksi?
Nämä ovat mielenkiitoisia, mutta vähemmän keskeisiä kysymyksiä. Tärkeintä on sen tunnustaminen, että on olemassa Luoja, jonka luomistekojen myötä koko maailmankaikkeus, kaikki elämä ja lopulta myös ihminen ovat saaneet alkunsa.
Raamatun alkukertomukset ovat Pyhän Hengen inspiroimaa Jumalan ilmoitusta. Luomiskertomusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä nähdä luonnontieteellisenä selontekona. Kyse voi olla myös osittain runollisesta kerronnasta, jonka sanoma on kuitenkin täysin totta. Luomiskertomus vastaa enemmän kysymykseen ”miksi”, kuin kysymykseen ”miten”.
Jumala loi luomakunnan omaksi kunniakseen. Mikään ei pakottanut Jumalaa luomaan mitään. Hän teki luomistyönsä täysin omasta vapaasta ja hyvästä tahdostaan ja tarkoituksestaan.
Koko luomakunta on olemassaolostaan riippuvainen Jumalasta. Jumala itse on itseoleva. Hän ei ole riippuvainen mistään eikä kenestäkään. Hän hallitsee suvereenisti koko luomakuntaa.
Jumala ei ole ainoastaan laittanut maailmankaikkeutta alulle. Hän myös kaitsee luomaansa todellisuutta. Kaitselmus ohjaa salatulla tavalla historian kulkua ja myös yksittäisten ihmisten elämänvaiheita. Jumala on luonut luonnonlait, mutta hän on myös vapaa puuttumaan suoraan niiden toimintaan aina kun hän sen hyväksi näkee.
Jumala on ilmoittanut itsensä luomakunnassa. Luomakunta heijastaa näkymättömän Jumalan suunnatonta voimaa ja viisautta, jota ymmärrämme vajavaisesti.
Tutkijat löytävät koko ajan lisää luomakunnasta. Saamme ihmetellä Jumalan valtasuuruutta niin suuressa mittakaavassa tähtikaukoputkilla kuin pienessä mittakaavassa elektorinimikroskoopeilla ja yhtyä Psalmin 139:14 sanoihin: Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Viitasaaren vapaaseurakunnan seurakuntapastori.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti