Apostolinen uskontunnusta osa 8 - Kristuksen inkarnaatio

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 9.9.2018 

Jeesuksen neitseestäsyntymisessä on tarkemmin ottaen kyse, ainakin protestanttisesta näkökulmasta, Marian neitseellisestä hedelmöittymisestä, eli siitä, että Jeesuksella ei ole biologista isää. Joosef oli Jeesuksen kasvatti-isä.

Jeesuksen neitseestäsyntyminen liittyy Raamatussa ja kristillisessä perinteessä Jeesuksen jumaluuteen ja ihmisyyteen. Jumala tuli ihmiseksi. Teologiassa tästä tapahtumasta käytetään nimitystä inkarnaatio. Sana inkarnaatio tulee latinasta. Se tarkoittaa lihaan tulemista, ihmiseksi tulemista, ruumillistumista. Sana tuli lihaksi, ikuinen Jumala astui aikaan, Jumalan Poika, syntyi ihmiseksi, Jeesus Nasaretilaiseksi.

Muistan kuinka lukion biologian tunnilla eräs opettaja sanoi, että ihmisen on mahdotonta hedelmöittyä yksin. Ja että jos sellainen tapahtuisikin, syntyvä lapsi olisi tyttö, eikä poika, koska hän saisi äidiltään ainoastaan X-kromosomit. Tämän vuoksi kyseinen opettaja piti neitseestäsyntymistä mahdottomana.

Ei kuitenkaan tarvitse opiskella biologiaa yliopistossa tavoin tietääkseen, että neitseestäsyntyminen on tavattoman poikkeava tapahtuma, jotain, jota ei tapahdu itsekseen. Jo Maria tiesi, miten lapset syntyvät. Luukkaan evankeliumin luvun 1 jakeissa 34 ja 35 sanotaan: Maria kysyi enkeliltä: "Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon." Enkeli vastasi: "Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.

Maria koki ihmeen. Hän tuli raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta. Henkilökohtaisesti en oikein ymmärrä sellaisia kristittyjä, jotka uskovat luomiseen ja Kristuksen ylösnousemukseen, mutta kieltävät neitseestäsyntymisen. Jos Jumala on kerran luonut maailmankaikkeuden, elämän ja ihmisen, sekä herättänyt Kristuksen kuolleista, miksi hän ei voisi tehdä myös sellaista ainutkertaista ihmettä, kuin Jeesuksen neitseestäsyntyminen?

Kristityt ovat uskoneet Kristuksen neitseestäsyntymiseen halki kirkkohistorian, vaikka yksityiskohdissa onkin ollut pientä hajontaa. Esimerkiksi roomalaiskatoliset ja ortodoksit uskovat, että Maria on ainainen neitsyt, myös synnytystapahtuman jälkeen. He selittävät puheen Jeesuksen sisaruksista joko siten, että kyse oli Joosefin lapsista hänen aiemmasta avioliitostaan tai että kyse oli Jeesuksen serkuista. Protestantit taas ajattelevat yleensä, että Joosef ja Maria viettivät aivan normaalia avioelämää Jeesuksen syntymän jälkeen ja saivat lapsia.

Liberaaliteologian nousun myötä 1800-luvulla alkoi pitkäaikaiset kiistat koko neitseestäsyntymisen todenperäisyydestä. Monet pyrkivät riisumaan kristinuskoa yliluonnollisesta. Kristuksen neitseestäsyntymiseen ja ylösnousemukseen sekä muihin Raamatun ihmeisiin alettiin suhtautua skeptisesti ja niitä alettiin pitää myytteinä. Jeesus nähtiin ainoastaan ihmisenä. Tämä johti varsin kiivaanakin käyneeseen keskusteluun Raamatun arvovallasta ja autenttisesta kristinuskosta. Tämä keskustelu jatkuu yhä nykyisin. Yliopistosta se on rantautunut myös moniin seurakuntiin. Osa "kristillisestä" teologiasta tehdään ateismin ehdoilla.

Jeesuksen neitseestäsyntymistä on toisinaan verrattu antiikin Kreikan myytteihin, kuten siihen, kuinka jumalat, kuten Zeus, makasivat naisten kanssa ja miten tästä syntyi puolijumalia, kuten Herakles. Kyse on kuitenkin hyvin erilaisista kertomuksista ja asiayhteyksistä.

Kristinusko on ensiksikin monoteistinen, eli yksijumalainen uskonto, ei polyteistinen, eli monijumalainen. Kreikan mytologiassa jumalat kuvattiin ihmisten kaltaisina, oikukkaina, jotka saattoivat valehdella ja pettää. Raamatun Jumala ei ole sellainen niin kuin me ihmiset usein olemme. Hän ei ailahtele. Hän on vakaa ja johdonmukainen. Hän pitää sen minkä lupaa. Toiseksi kristinusko syntyi juutalaisuuden keskellä, joten neitseestäsyntyminen ei ole peräisin hellenistisestä mytologiasta. Kolmanneksi kristinuskon mukaan Jeesus syntyi ilman seksuaalista kanssakäymistä. 

On kysytty mistä varhaiset kristityt saivat tietää Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Etteivät he vain olisi keksineet asiaa itse? On kuitenkin hyvin mahdollista, että esimerkiksi Maria, joka on kokenut itse tämän kaiken, on voinut kertoa asiasta toisille.

On myös kysytty miksi Uudessa testamentissa on niin vähän materiaalia Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Tähän jälkimmäiseen kysymykseen voisi vastata että vaikka materiaalia on melko vähän, sitä kuitenkin on. Sekä Matteuksen evankeliumin ja että Luukkaan evankeliumin alkuluvuissa kuvataan kuitenkin tätä tapahtumaa. On myös hyvin todennäköistä, että asian suhteen on koettu tiettyä häveliäisyyttä, jonka takia siitä on usein vaiettu. Seksuaalielämään liittyvistä asioista ei puhuttu yleensä kovin julkisesti ja kovin suoraan antiikin ajan juutalaisuudessa.

Jos meillä on korkea käsitys Raamatusta, eli uskomme siihen, että Pyhä Henki on ispiroinut raamatunkirjoittajia ja ohjannut kaanonin muodostumisen, ja että Jumala puhuu edelleen pyhien kirjoitusten välityksellä meille, meillä on hyvät syyt uskoa että Jeesuksen neitseestäsyntyminen on historiallinen tapahtuma eikä myytti.

Neitseestäsyntyminen ei ole irrallinen tapahtuma, vaan se liittyy Raamatun ja kristinuskon suureen kertomukseen pelastushistoriasta. Se liittyy siis laajempaan kokonaisuuteen, Jumalan ihmiseksi tulemiseen. Missään raamatunkirjassa ei myöskään kielletä neitseestäsyntymistä. Itse asiassa useissa teksteissä puhutaan Jumalan ihmiseksi tulemisesta. Viittaan tässä esimerkiksi Johanneksen ja Paavalin kirjoituksiin. Tämä isompi kuva Jumalan ihmiseksi tulemisesta sopii hyvin yhteen neitseestäsyntymisen kanssa.

Neitseestäsyntyminen kuvaa osuvasti niin Jeesuksen jumaluutta kuin hänen ihmisyyttään. Jos Jeesus ei olisi syntynyt ihmisestä, olisimmeko pitäneet häntä todellisena ihmisenä, veljenämme, yhtenä meistä? Toisaalta jos Jeesus olisi syntynyt aivan samoin kuin mekin, miehen ja naisen yhteisenä lapsena, olisimmeko pitäneet häntä ikuisena Jumalana, Kaikkivaltiaana Herrana? On Jumalan suurta viisautta, että Kristuksen syntymässä oli vahvasti läsnä sekä inhimillinen että jumalallinen puoli.

Jeesus oli täysin synnitön. Hänellä oli ihmisluonto, mutta hänellä ei ollut sellaista synnillistä ihmisluontoa, kuten meillä. Jeesus ei perinyt syntiturmelustamme. Hän ei ollut synnin alainen. On kysytty miten Jeesus saattoi olla täysin ihminen ilman syntistä luontoa. Tähän voi vastata, että synti ei ole alkuperäinen osa ihmistä. Synti ei ole aitoa ihmisyyttä. Synti on epäaitoa ihmisyyttä. Aadam ja Eeva olivat alunperin viattomia, mutta saivat kokea mihin syntiinlankeemus johti - pelkoon, häpeään ja syyllisyyteen. Jeesus ei ole synnittömyytensä tähden yhtään vähemmän ihminen, vaan enemmän, aidommin ihminen. Hän edustaa alkuperäistä ihmisyyttä.

Jos Jeesus olisi ollut syntinen, hän ei myöskään voisi olla meidän ja koko maailman Vapahtaja. Meistä ihmisistä ei ollut toisiamme, eikä edes itseämme auttamaan ja siksi pelastuksen täytyi tulla meidän ulkopuoleltamme. Siksi Jumala tuli ihmiseksi.

Paavali kirjoittaa kirjeessään galatalaisille luvun 4 jakeissa 4 ja 5: Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan.

Jeesus saattoi kantaa syntiemme rangaistuksen, koska hän ei ansainnut rangaistusta. Me oltaisiin ansaittu, mutta hän kantoi sen. Ja kun hän on kantanut rangaistuksen, Jumala ei enää rankaise meitä, kun me olemme Kristuksessa, turvaamme häneen. Jumala voi kasvattaa meitä sallimalla vaikeuksia meille, mutta se ei ole rankaisemista, vaan meidän parhaaksemme tapahtuvaa kasvatusta.

Meidän on tärkeää muistaa jos elämäntilanteemme on vaikea ja meitä ahdistaa, että Jumala ei rankaise meitä. Jeesus Kristus on jo kantanut kaiken. Saamme luottaa armolliseen Jumalaan. Emme aina ymmärrä elämää, miksi asioita tapahtuu niin kuin tapahtuu. Mutta saamme luottaa että Jumalan hyvä tarkoitus toteutuu. Jumala on Kaikkivaltias ja silti hyvin lähellä meitä.

Neitseestäsyntyminen kertoo meille Jeesuksen ainutlaatuisuudesta ja Jumalan ihmeellisestä suuruudesta ja voimasta. Jumala näki hyväksi osoittaa rakkautensa meitä kohtaan tulemalla yhdeksi meistä. Hän tuli lahjoittamaan meille pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen armosta. Jeesus on Jesajan kirjassa profetoitu Immanuel. Tämä hepreankielinen nimi tarkoittaa ”Jumala keskuudessamme”.

Varjelkaamme pyhää kristillistä uskoamme. Pitäkäämme se puhtaana tämän maailman ideologioista ja agendoista. Säilyttäkäämme se eheänä ja kokonaisena, kuten se on kuvattu meille Raamatussa. Vaalikaamme samalla sisäistä suhdettamme Jumalaan. Pysykäämme totuudessa. Vaikuttakoon Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, meissä rakkautta häntä itseään kohtaan, toisiamme kohtaan ja kaikkia ihmisiä sekä koko luomakuntaa kohtaan. Saakoon Jumala johtaa meitä niin yksilöinä kuin yhteisönäkin.