sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Matteuksen jouluevankeliumi

Puhe Viitasaaren vapaasrk:n joulujuhlassa su 18.12.2016

Matteus 1:18-2:12

Tunnemme ehkä paremmin jouluevankeliumin evankelista Luukkaan kertomana, mutta myös evankelista Matteukselta löytyy jouluevankeliumi, kuvaus Jeesuksen syntymään liittyvistä tapahtumista.

Matteus aloittaa evankeliuminsa Jeesuksen sukupuulla. Hän tahtoi osoittaa, että Jeesus on Israelin laillinen Messias-kuningas. Jeesuksen kasvatti-isä Joosef saattoi olla Mariaa huomattavasti vanhempi. Maria saattoi olla vielä teini-iässä. Antiikin juutalaisuudessa kihlaus oli juridisesti sitova. Sen purkaminen vaati avioeron. Kuitenkin vasta hääseremonian jälkeen pari alkoi viettää elämää yhdessä.

Jo antiikin aikana oli tiedossa, että lapsen syntymiseen tarvitaan biologiset vanhemmat, isä ja äiti. Kun Joosef huomasi, että Maria oli raskaana, hän luonnollisesti ajatteli, että hänen kihlattunsa on ollut hänelle uskoton. Joosef oli kuitenkin Jumalaa syvästi kunnioittava mies. Tekstin voi tulkita myös siten, että koska Joosef oli vanhurskas, hän halusi säästää Marian julkiselta häpeältä ja nöyryytykseltä ja ajatteli erota Mariasta yksityisesti, numeroa tekemättä, ei julkisesti. Jumala kuitenkin puhui Joosefille unessa. Joosef näki enkelin, joka selitti hänelle, että oli tapahtunut ihme. Joosefin tuli ottaa Maria vaimokseen. Näin syntyvä lapsi oli legitiimi Joosefin jälkeläinen ja myös samalla laillisesti Daavidin poika.

Lapsen nimi Jeesus, hepreaksi Jeshua, tarkoittaa Jahve pelastaa. Jeesuksen tuoma pelastus ei ollut aikansa messiasodotuksen tavoin sotilaallis-poliittista, vaan kyseessä on hengellinen todellisuus, pelastus synneistä. Jeesus tuli poistamaan ne esteet, jotka erottavat meidät ihmiset Jumalasta.

Profeetta Jesaja puhui Herran sanoja kuningas Ahasille, joka hallitsi Juudaa n. 735–720eKr. Jesaja 7:14: Sen tähden Herra antaa itse teille merkin: neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.

Raamatunselittäjät ajattelevat usein, että tämä profetia toteutui jo osittain Jesajan omana aikana. Merkki viittaisi näin ollen lapseen, jonka joku nuori äiti sai tuona aikana, ehkä Jesajan omaan poikaan. Ehkä näin onkin, mutta profetian lopullinen täyttymys on Jeesuksen syntymässä. Nimi Immanuel tarkoittaa ”meidän kanssamme on Jumala”. Jumala on meidän kanssamme Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa.

Joulu on meidän kristittyjen toisiksi suurin juhla. Pääsiäinen on suurin. Jouluna me juhlimme inkarnaation ihmettä, sitä, että Jumala tuli yhdeksi meistä, kaltaiseksemme ihmiseksi. Joulussa ei ole kuitenkaan ihmeellisintä se, että nuori nainen saa poikalapsen. Varsinainen ihme on neitseellinen sikiäminen, se että Jeesuksella ei ole biologista isää.

Mutta onko neitseellinen sikiäminen oikein mahdollista? Vastaus riippuu siitä, mihin me uskomme. Ollessani lukiossa biologian opettajani kyseenalaisti neitseestäsyntymisen sillä perusteella, että ihmiselle itsehedelmöitys on mahdotonta. Ja jos sellainen kuitenkin tapahtuisi, lapsi olisi tyttö eikä poika, koska Y-kromosomi tulee mieheltä. Tässä ei ole kuitenkaan kyseessä luonnollinen, vaan yliluonnollinen tapahtuma. Mikäli uskomme siihen, että on olemassa Jumala, joka on luonut maailmankaikkeuden, ja joka yhä vaikuttaa luomakunnassaan, meidän ei tarvitse pitää ihmeitä mahdottomina asioina.

Tekstimme kertoo myös tietäjistä. He olivat aikansa astronomeja ja astrologeja. Astronomia tutkii taivaankappaleita ja astrologian mukaan taivaankappaleet vaikuttavat ihmisten kohtaloihin. Tietäjät tulivat idästä, he saattoivat olla kotoisin Babyloniasta tai Persiasta. Osa tutkijoista ajattelee kerrotusta tähdestä, että kyseessä olisi ollut komeetta. Toisten tutkijoiden näkemyksen mukaan kaksi merkittävää taivaankappaletta olisi ollut lähekkäin Jeesuksen synnyn tienoilla. Kyse voi kuitenkin olla myös uuden tähden synnystä. Mekin saamme todistaa toisinaan myös nykyisin uusien tähtien syntymistä.

Tietäjien lukumäärää ei kerrota. Ei sanota, että heitä olisi ollut kolme, tämä on perimätietoa, joka pohjautuu ilmeisesti siihen, että lahjoja oli kolme. Karavaanilla meni aikaa matkatessa Babyloniasta tai Persiasta, eikä tietäjät ehkä kuitenkaan lähteneet matkaan heti tähden nähtyään. Jeesuksen syntymän jälkeen on saattanut mennä vuosi tai pari siihen, kun tietäjät saapuivat Beetlehemiin. Joosef, Maria ja Jeesus asuivat tässä vaiheessa jo talossa, toisin kuin Jeesuksen syntymän hetkellä, jolloin he olivat joko tallissa, luolassa tai ulkosalla. Tietäjät matkasivat kuitenkin ensin juutalaisten pääkaupunkiin ja Herodes Suuren puheille.

Herodes pelästyi uutisesta ja samoin Jerusalemin uskonnolliset johtajat, ylipapit ja lainopettajat. Sen sijaan että Herodes olisi ollut iloinen Messiaan synnystä, hän koki vastasyntyneen lapsen uhkaksi itselleen. Herodes oli puoliksi juutalainen ja puoliksi idumealainen. Hän oli Rooman vasalli hallitsija, eli keisarin alamainen. Hän ei ollut koskaan juutalaisten täysin hyväksymä. Herodes ei nähtävästi tuntenut kunnolla Kirjoituksia, koska hänen piti kysyä Messiaan syntypaikkaa.

Profeetta Miika kirjoitti 700-luvulla eKr. 5:1:
Sinä Betlehem, sinä Efrata,
sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa!
Mutta sinun keskuudestasi
nousee Israelille hallitsija.
Hänen juurensa ovat muinaisuudessa,
ikiaikojen takana.

Herodes valehteli tietäjille. Hänellä ei ollut pienintäkään aikomusta kumartaa poikalasta. Hän halusi lapsen hengiltä. Herodeksesta oli tullut ikäännyttyään harhaluuloinen. Hän tapatti omia vaimojaan ja poikiaan, koska pelkäsi valtaistuimensa puolesta. Keisari Augustuksen kerrotaan sanoneen vasallistaan Herodeksesta: ”Olisin mielummin Herodeksen sika, kuin hänen poikansa.” Näin ollen Beetlehemin lastensurma tapahtumana sopii hyvin siihen, mitä tiedämme historiasta Herodeksesta, vaikka tapahtumasta ei löydy mainintaa Raamatun ulkopuolella, kenties siksi, että Beetlehem ei ollut kovin tärkeä paikkakunta.

Tietäjät saivat Jumalalta ohjeistusta unessa ja he eivät ilmaisseet Jeesusta Herodekselle. Tietäjät antoivat lapselle kuninkaallisia lahjoja. Kulta on edelleen arvokas jalometalli. Suitsuke ja mirha ovat hyvältä tuoksuvia mausteita ja hajusteita. Joosef ja Maria olivat köyhiä juutalaisia. Heillä oli varaa uhrata ainoastaan kaksi kyyhkystä Jerusalemin temppelissä lapsen syntymiseen liittyvissä puhdistusmenoissa. Mooseksen lain mukaan vähävaraisilla oli siihen oikeus, heidän ei tarvinnut uhrata vuoden vanhaa karitsaa ja kyyhkystä. Jumala varoitti Herodeksen aikeista Joosefia. Arvokkaat lahjat saatuaan Joosefilla ja Marialla oli nyt taloudelliset mahdollisuudet lähteä kotimaastaan maahanmuuttajiksi turvallisempaan maahan ja niin poikalapsen henki säästyi. Ja Jeesuksen perhe suuntasikin seuraavaksi kohti Egyptiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti