Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.9.2016
Paavali odotti vankilassa päätöstä mahdollisesta teloituksesta. Filippiläiset olivat huolissaan Paavalista. Olisi voinut ajatella, että Paavalin kohtalo olisi vaikeuttanut evankeliumin leviämistä. Hänen vapautensa oli riistetty ja samalla siihen liittyvät mahdollisuudet. Paavali kuitenkin rohkaisee Filippin seurakuntaa. Hän oli levollinen ja toiveikas.
Paavalin vankeus itse asiassa palveli hyvän sanoman levittämistä. Paavali kertoi kaikille kohtaamilleen ihmisille, että hän oli vangittuna evankeliumin takia, ei rikollisen elämän tai epäilyttävän poliittisen toiminnan vuoksi.
Kreikan tekstissä sanotaan kirjaimellisemmin käännettynä, että Paavali oli ”kahleissa Kristuksessa”. Paavali tiedosti sen, että hän oli yhdistynyt Jeesuksen kanssa. Hän myös jakoi Kristuksen kärsimykset. Tässä näkyy se, mitä kutsutaan Paavalin Kristus-mystiikaksi, kokemukselliseksi yhteydeksi Jeesuksen kanssa. Vaikka ulkopuoliset eivät tätä ymmärtäneet, he saattoivat nähdä, että Paavali kärsi, koska oli kristitty. Pretoriaanit, eli Rooman keisarin henkivartiostokaartin sotilaat ja roomalaiset virkamiehet saivat kuulla Paavalilta evankeliumin. Näin evankeliumista tuli puhe siinä kaupungissa, jossa Paavali oli, olipa se sitten Rooma, Efeso tai Kesarea.
Paavalin rohkean toiminnan ansiosta vankilassa kyseisen kaupungin kristityt saivat myös enemmän rohkeutta todistaa Jeesuksesta. Myös me voimme saada enemmän rohkeutta, kun luemme tai kuulemme kristittyjen rohkeudesta vainojen keskellä. Asiat, jotka näyttävät olevan evankeliumin leviämistä vastaan, voivat todellisuudessa toimia Jumalan valtakunnan työn menestykseksi.
Kiinan sosialistisen vallankumouksen yhteydessä kristityt lähetystyöntekijät karkotettiin maasta. Monet epäilivät kristinuskon selviämistä Kiinassa. Kiinassa oli väkivaltaisuuksia uskontoja kohtaan. Monet pitivät kristinuskoa lännen imperialismin työkaluna. Osa Kiinan kristityistä oli nimikristittyjä. Kommunistit suhtautuivat kristinuskoon vihamielisesti. Kristityt joutuivat toimimaan Maon aikana maan alla. Vainot kuitenkin puhdistivat seurakunnan nimikristillisyydestä ja vapauttivat riippuvaisuudesta länsimaita kohtaan. Tuloksena oli vahva, itsenäinen ja kasvava kansallinen seurakunta. Kiinan seurakunta on kokenut herätyksen, joka on suurin koko maailman historiassa. Kiinan kristittyjen määrän arvioidaan olevan jo suurempi kuin kommunistisen puolueen. Kristittyjä on arvioiden mukaan Kiinassa nykyisin jopa 100 miljoonaa ja määrä kasvaa koko ajan.
Monissa maissa kristityt kohtaavat vankeutta, kidutusta ja marttyyrikuolemaa uskonsa vuoksi. Me kohtaamme lännessä epäsuosiota ja sosiaalista ulkopuolisuutta. Silti olemme usein arkoja kertomaan uskostamme. Vainottu seurakunta voi toimia meille esikuvana rohkeudesta, kuten Paavali oli esikuva monille antiikin kristityille, kuten filippiläisille.
Osalla julistajista ei ollut motiivit kohdallaan. Paavali oli kiistelty henkilö. Kaikki eivät pitäneet hänestä. Häntä vastustaneilla kristityillä oli hengellistä kateutta. He kokivat olevansa kilpailuasetelmassa. He ajattelivat, että Paavalia turhauttaa, kun he voivat toimia nyt vapaasti ja saavat menestystä hengellisessä työssä sillä aikaa, kun Paavali viettää aikansa kahlittuna roomalaiseen sotilaaseen, joka vaihtui aina neljän tunnin välein.
Paavalille merkitsi eniten evankeliumin julistuksen sisältö, ei julistajan persoona. Paavali oli kuitenkin sitä mieltä, että on parempi, että Kristusta julistetaan epäpuhtaista vaikuttimista, kuin että hänestä ei saarnata lainkaan. Kokonaan toinen asia on, jos evankeliumin sanomaa vääristellään. Evankeliumi tulee säilyttää puhtaana. Sen sisällöstä ei voida tinkiä. Paavali langetti evankeliumin vääristelijöille tuomion.
Oli toki myös niitä kristittyjä, jotka suhtautuivat myönteisesti Paavaliin ja näkivät selvästi, että Jumala lähetti Paavalin vankilaan puolustamaan evankeliumia. Puolustamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä luultavasti Paavalin oikeudenkäyntiä.
Paavali iloitsi evankeliumin leviämisestä myös niiden ihmisten vaikutuksen kautta, jotka eivät tunnustaneet häntä. Hän iloitsi häntä vastustavienkin julistajien menestyksestä, koska hän näki asian laajemmin. Myös tänään evankeliumia julistetaan myös vääristä motiiveista, kuten taloudellisen hyödyn ja oman kunnian tähden. Voisimmeko mekin Paavalin tavoin iloita siitä, että evankeliumia ylipäätään julistetaan?
Paavalilla oli sisäinen varmuus siitä, että Rooman oikeus tulee toteamaan hänet syyttömäksi. Tämä varmuus ei perustunut tällä kertaa ilmestykseen, vaikka niitäkin Paavalilla oli toki ollut. Varmuus perustui siihen, että Paavali näki palvelutyönsä maan päällä merkityksellisenä. Paavali ei pelännyt nöyryytystä eikä kuolemantuomiota. Hän tahtoi ainoastaan tuottaa kunniaa Kristukselle todistamalla hänestä rohkeasti ja johdonmukaisesti. Tämä saattoi tapahtua joko hänen eläessään tai kuollessaan marttyyrina.
Ennen Paavali oli elänyt lain noudattamiselle. Nyt hänen maailmankaikkeutensa keskipisteessä oli Kristus. Paavalille kuolema oli voitto, koska hän eli Jeesukselle. Hän oli omasta puolestaan halukas teloitettavaksi, koska kuoleman jälkeen hän saattoi kokea entistä läheisempää yhteyttä Jeesuksen kanssa. Toisaalta elämä maan päällä tarjosi mahdollisuuksia hedelmälliseen palvelutyöhön. Kristittyjen, kuten Filippin seurakuntalaisten, vuoksi Paavali koki elämänsä yhä tarpeelliseksi. Paavalin oli vaikea päättää, kumman valitsisi. Päätös ei lopulta ollutkaan hänen käsissään. Paavali todennäköisesti vapautettiin ja hän kuoli vasta myöhemmin. Perimätiedon mukaan Paavali mestattiin Roomassa.
Paavali opettaa, että kristityn elämään kuuluu kärsimys. Jeesus itse kärsi ja hänen seuraajansa kärsitvät Kristuksen vuoksi. Paavali rohkaisee kärsiviä kristittyjä. Uskon tähden kärsiminen todistaa uskon aitoudesta.
Paavali kehoittaa filippiläisiä Kristuksen evankeliumin arvoiseen elämään, johon kuuluu keskinäinen sopusointu. Sana ”käyttäytykää” voidaan kääntää ”eläkää kansalaisina”. Paavali puhuu kuulijoille tutuista asioista. Filippi oli Rooman siirtokunta ja filippiläiset olivat Rooman kansalaisia. He puhuivat kuin roomalaiset, pukeutuivat kuin roomalaiset, heillä oli roomalaiset tavat, heidän virkamiehillään oli roomalaiset virkanimikkeet ja he noudattivat roomalaisia seremonioita. Filippiläiset olivat ylpeitä Rooman kansalaisuudesta ja halusivat elää Rooman valtakunnalle arvollisella tavalla.
Paavali sanoo, että me kristityt olemme Taivaan kansalaisia. Maailma on meidän siirtokuntamme. Meidän tulee elää Taivaan valtakunnalle arvollisella tavalla. Elämämme tulee heijastaa hallitsijaamme. Jeesuksen tuomaan elämään kuuluu ilo, rakkaus, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Kyse ei ole pelkästään meistä yksilöinä, vaan myös meistä yhteisönä. Meidän tulee elää yhdessä todeksi Taivaan läsnäoloa.
Paavali näki kristittyjen elämän hengellisenä taisteluna. Paavali piestiin useamman kerran, myös Filippissä. Ja nyt hän oli vankina ja filippiläisekin kokivat vainoa. Paavali piti uskossa olemisen lisäksi myös Kristuksen tähden kärsimistä kiitosaiheena. Jos me voimme ajatella samoin, pitää kunnia-asianamme ristin kantamista, voimme iloita kärsimystenkin keskellä.
Paavali ottaa vielä toisen kuvan, tällä kertaa Rooman legioonasta. Rooman jalkaväki koostui kurinalaisista sotilaista. He etenivät muodostelmissa kilvet vastakkain. Niin kauan, kuin he he pysyivät yhdessä, heitä oli erittäin vaikea voittaa.
Paavali sanoo, että myös meidän kristittyjen tulee taistella yhdessä samanhenkisesti, yksimielisesti, rohkeina ja vastustusta pelkäämättä. Meitä yhdistää yhteinen usko Jeesukseen kristinuskolle kielteisesti suhtautuvassa ympäristössä. Koemme vastustusta. Paavalin mukaan se on merkki oikeasta suunnasta ja pelastavasta uskosta. Paavali kehottaa rohkeuteen ja kestävyyteen, jotka virtaavat Kristuksen läsnäolosta. Vihollinen yrittää murtaa rivejämme. Meidän tulee vastustaa häntä ja muodostaa yhtenäinen rintama. Meidän tulee antaa maailmalle yhtenäinen todistus niin yksilöinä, seurakuntana, kirkkokuntana kuin kristikuntana. Herra meitä siinä auttakoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti