Johdantoa Filippiläiskirjeeseen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.8.2016

Filippilaiskirje 1:1-11

Kunkin raamatunkirjan historian, kielen, kulttuurin ja ajattelun tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, mistä Raamatussa on kyse. Kun ymmärrämme Raamatun taustoja, meidän on helpompi soveltaa raamatuntekstejä myös tähän päivään.

Filippin seurakunnan perustamisesta kerrotaan Apostolien teot 16:11-40.
Filippin kaupunki on saanut nimensä Filip II, Makedonian kuninkaan, Aleksanteri Suuren isän, mukaan. Kaupunki perustettiin 356eKr. Uuden testamentin aikaan Makedonia oli roomalainen provinssi. Filippissä noudatettiin Rooman lakia. Sen asukkaat kokivat kansallista ylpeyttä.

Tieteellisessä raamatuntutkimuksessa on kyseenalaistettu joidenkin Paavalin kirjeiden, kuten Efesolaiskirjeen, aitous eli että Paavali olisi kirjoittaja. Käytännössä kaikki Uuden testamentin tutkijat pitävät kuitenkin Filippiläiskirjettä aitona Paavalin kirjeenä. Kaikkien Paavalin kirjeiden aitouden puolesta on kyllä olemassa hyviä argumentteja.

Paavali saattoi kirjoittaa Filippiläiskirjeen Roomasta tai Efesosta tai Kesareasta, kaikilla kolmella kaupungilla on kannatusta tutkijoiden parissa. Voitte sitten kysyä Paavalilta kun tapaatte, koska minä en osaa sanoa missä kaupungissa hän oli kirjoittamishetkellä. Joka tapauksessa Paavali kirjoitti vankilasta 50-luvun puolivälissä tai 50-luvun lopulla tai 60-luvun alussa riippuen mistä se on kirjoitettu.

Filippissä oli juutalaisyhteisö jo ennen kristinuskon tuloa. Kirjeessä esintyvistä nimistä on päätelty, että srk:n jäsenet oli pääasiassa pakanataustaisia. Seurakunnan tilanne oli aika hyvä. Filippin srk:ssa oli jonkin verran erimielisyyttä ja epäyhtenäisyyttä. Paavali kehoittaa Kristuksen kaltaiseen nöyryyteen ja epäitsekkyyteen ja yhteyteen. Myös perfektionismi, ajatus siitä, että kristitty voisi tulla tässä ajassa täydelliseksi, aiheutti joissakin seurakuntalaisissa hämmennystä, mutta pääosin asiat olivat kunnossa.

Kirjeen luonteessa korostuu iloitseminen. Sanat ilo ja iloita esiintyy 16 x Filippiläiskirjeessä, vaikka kyseessä on suhteellisen lyhyt kirje. Paavali kirjoittaa vankina odottaen päätöstä mahdollisesta teloituksesta! Paavali ei vaikuta katkeralta, masentuneelta eikä epätoivoiselta. Päinvastoin hän vaikuttaa toiveikkaalta, iloitsevalta ja jaksaa kantaa huolta filippiläisten hyvinvoinnista. Kirje on hyvin Kristus-keskeinen. Paavali kesti Kristuksen läsnäolon ja ylösnousemustoivon varassa. Paavali odottaa tuomiota, hänet todennäköisesti vapautettiin ja teloitettiin vasta myöhemmin. Paavali kuoli marttyyrina. Koska hän oli Rooman kansalainen, häntä ei ristiinnaulittu, vaan hänet mestattiin.

Paavali aloittaa Filippiläiskirjeen hyvin toisella tavalla kuin Galatalaiskirjeen. Sävy on  huomattavasti ystävällisempi ja rauhallisempi. Kirjeessä on kiitos vastaanottajien puolesta: "Paavali ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat (voidaan kääntää "orjat"), Filippissä oleville pyhille." Vertaa. Galatalaiskirjeen mahtipontisempi sävy: "Paavali, apostoli, saanut virkansa, ei ihmisiltä, eikä ihmisten välityksellä, vaan Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta." Paavalille oli kunnia olla Kristuksen orja ja Mestariinsa sidottu.

Uudessa testamentissa jokainen uskova on pyhä. Kaikki kristityt kuuluvat Jumalan pyhään kansaan. Kyseessä ei ole meidän oma pyhyytemme, vaan Kristuksen pyhyys meissä, hänen läsnäolonsa pyhittää meidät. Olemme hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa tuomasta elämästä osallisia.

Paavali mainitsee myös kaitsijat ja palvelijat, tai piispat ja diakonit. Huomaa monikko! Kyse on tiimityöstä ja tiimijohtajuudesta. Timoteus kuului puolestaan Paavalin tiimiin. Kaitsijoilla ja seurakuntapalvelijoilla ei vielä tuona ollut sellaista muodollista ja virallista asemaa kuin myöhemmin seurakunnan historiassa.Seurakuntapalvelijat palvelivat seurakunnassa erilaisissa käytännön tehtävissä ja kaitsijat johtivat seurakuntaa.

Antiikissa kreikkalaiset toivottivat ”iloa”, latinalaiset toivottivat ”terveyttä” ja juutalaiset toivottivat ”rauhaa”. Paavali toivotti ”armoa ja rauhaa”, siinä kiteytyy se mistä kristinuskossa on kysymys. Kreikan sana kharis, tarkoittaa ”armo, suosio” se on sellaisten ihmisten hyväksymistä, jotka eivät ansaitse hyväksyntää ja hyvyyden osoittamista niitä kohtaan, jotka eivät voi maksaa sitä takaisin. Kreikan sanan eireenee taustalla on heprean sana shalom. Se tarkoittaa ”rauha, vauraus, hyvinvointi, terveys, eheys, turvallisuus”. Se pitää sisällään hyvät suhteet ihmisten välillä ja ihmisen ja Jumalan välillä. Kyseessä ei ole vain vihollisuuksia poissaolo, vaan sopu ja harmonia.

Uudessa testamentissa esiintyvä arameankielen sana abba oli alunperin pienten lasten kieltä ”isi”. UT:n aikaan tultaessa sitä käyttivät myös aikuiset. Sana on sävyltään lämmin ja tuttavallinen. Hurskas juutalainen kuitenkin ymmärsi, että Jumalan ja ihmisen välillä on suuri kuilu, eikä sanaa abba käytetty Jumalasta puhuttaessa Jeesus kuitenkin käytti tätä arkipäivän perhe-elämän sanaa Jumalaa puhutellesssaan. Hän ilmaisi sillä läheisyyttä, luottamusta ja kuuliaisuutta. Jeesus opetti meitäkin kutsumaan Jumalaa rukouksessa Isäksi. Isä meidän rukouksessa sanan Isä (pateer) taustalla on todennäköisesti sana abba. Paavali näki, että Jumala on adoptoinut Jeesukseen uskovat, ottanut heidät lapsikseen, omaan perheeseensä, Jumalan pojiksi ja tyttäriksi.

Paavali liittää Jumalan ja Jeesuksen läheisesti yhteen ilmauksessaan. "Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta." Hän ei lisää ”ja arkkienkeli Mikaelilta sekä apostoli Pietarilta”. Kristuksella on aivan erityinen asema kristinuskossa. Paavali saattoi puhua Jeesuksesta samassa yhteydessä kuin Isästä Jumalasta.

Paavali saattoi iloita filippiläisistä kevyemmin mielin kuin monesta muusta seurakunnasta. Siellä ei ollut sellaista moraalista kaaosta kuin Korintissa eikä seurakunta ollut antautunut harhaopettajien vaikutuksen alaisuuteen kuten Galatiassa. Filippin seurakunnassa ei ollut isompaa kriisiä meneillään.

Filippiläiset olivat innokkaasti mukaan evankeliumin työssä. He todistivat uskosta, rukoilivat evankeliumin palvelijoiden puolesta, he kannattivat varoillaan evankeliumin asialla olevia ja osallistuivat Jerusalemin köyhien uskovien diakoniseen keräykseen. Paavali luotti Kristuksen hyvään työhön filippiläisten keskuudessa. Siitä asti, kun he olivat ottaaneet sanoman vastaan ja uskoneet evankeliumin, he olivat olleet työssä mukana ”tähän asti”, eli kirjeen kirjoittamishetkeen saakka Mekin voimme luottaa, että Jumala on uskollinen ja säilyttää meidät uskossa Kristuksen päivään saakka. Hän ei jätä työtään kesken.

”Herran päivä” on keskeinen Vanhan testamentin käsite. Se on ajankohta, jolloin Israelin Jumala, Herra Sebaot, ilmestyy kirkkaudessaan, pelastaa kansansa, tuomitsee jumalattomat ja toteuttaa oikeudenmukaisuuden maan päällä. Uudessa testamentissa Herran päivä yhdistetään Jeesuksen paluuseen (Kristuksen päivä), jolloin kuolleet herätetään henkiin ylösnousemuksessa ja pyhät saavat ikuisesti hallita yhdessä Kristuksen kanssa.

Paavali puhuu henkilökohtaisesti ja ilmaisee kiintymystä filippiläisiä kohtaan. Jakeen 7 keskiosa  (olenpa vankilassa tai puolustamassa ja vahvistamassa evankeliumia) tulisi mielestäni kääntää ”ollessani kahleissa ja puolustaessani ja vahvistaessani evankeliumia”. Paavali puolusti ja vahvisti evankeliumia myös vankina ollessaan. Paavali voi viitata puolustamisella ja vahvistamisella myös tulevaan oikeudenkäyntiinsä Rooman valtaapitävien edessä. Filippiläisten huolenpito Paaavalia kohtaam merkitsi hänelle paljon, etenkin nyt, kun hän oli vangittu. Paavali kaipasi kaikkia Filippin seurakuntalaisia ja he Paavalia. Mukana on kiintymyksen tunnetta puolin ja toisin. Myös meille uskovien yhteys voi olla voimavara. Kristittyjen syvä ystävyys, avoimuus ja rohkaiseminen voimaannuttaa.

Paavali rukoili säännöllisesti seurakuntien ja ystäviensä puolesta. Voimme oppia Paavalin rukousten kautta paljon rukouksesta. Rukous on tärkeää seurakunnan kasvun ja evankeliumin leviämisen kannalta. Paavali kertoi minkälaisia asioita hän rukoili Filippin seurakunnalle: Että rakkaus lisääntyisi sekä ymmärrystä ja harkintaa. Rakkaus johtaa yhteyteen ja auttaa meitä toimimaan yhdessä, vaikka toisinaan vähän törmäilemmekin yhteen, mitä ei voi ihmisten kesken välttää. Rakkauden kokeminen ei kuitenkaan vielä riitä, tarvitsemme myös tietoa ja ymmärrystä. Evankeliumin opillinen sisältö tulee säilyttää puhtaana ja srk:n opetuksen tulee muutenkin olla tervettä ja tasapainoista Saamme ymmärrystä ja hengellistä näkökykyä kun opimme tuntemaan enemmän Jumalan luonnetta ja tahtoa. Hän ilmoittaa itsensä erityisesti Jeesuksessa ja Raamatussa.

Paavali puhui sen erottamisesta mikä elämässä on tärkeää ja mikä vähempiarvoista. Aikamme maanpäällä on lyhyt ja on tärkeää keskittyä olennaisiin asioihin. Kannattaa miettiä, mikä elämässä on tärkeintä. Paavali puhui myös puhtaudesta ja moitteettomuudesta. Puhtaus kuvaa sisäistä elämääa moitteettomuus ulkoista vaellusta. Olemme monin tavoin viallisia, puutteellisia ja keskeneräisiä. Emme ole täydellisiä, emmekä sellaisiksi tule tässä ajassa. Kuitenkin meidän tulee pyrkiä puhtauteen ja moitteettomuuteen. Viimeisenä päivänä olemme lopulta täydellisiä, kun vajaa lakkaa ja uusi alkaa.

Paavali puhuu hyvästä hedelmästä, tai vanhurskauden hedelmästä. Kristuksen kaltainen luonne ja Jumalan tahdonmukainen elämä ei ole meidän omaa aikaansaannostamme, vaan Kristuksen työtä meissä. Tarkoitus ei ole, että haluaisimme, että ihmiset meitä katselisivat tai että itse kokisimme erinomaisuutta, vaan että "ihmiset ylistäisivät Jumalaa teidän hyvien tekojenne tähden", kuten Jeesus sanoi. Uskonpuhdistuksessa oli periaatteena Soli Deo Gloria. Yksin Jumalalle kunnia. Ihmisen elämän tarkoitus on Westminsterin Vähäkatekismuksen mukaan kirkastaa Jumalaa ja nauttia hänestä ikuisesti. Uskon, että voimme tuottaa Jumalalle kunniaa parhaiten, kun saamme kokea sisäistä tyytyväisyyttä hänessä. Rauhasta ja armosta käsin hyvä hedelmä saa kypsyä.

Suosittelen kirjaa Nicky Gumbel: "Tämä on elämää!" Se on Päivän kustantama kirja, kirjoittaja on Alfa-kurssin aloittaneen anglikaaniseurakunnan kirkkoherra. Kyseessä on helppolukuinen ja käytännöllinen Filippiläiskirjeen lyhyt selitysteos. Adlibriksessa hinta on 15€.