Autuaaksijulistukset

Matteus 5:1-12

Autuaaksijulistukset kuvaavat opetuslasta, jolle luvataan palkkio. Sana "autuas" voidaan kääntää "sellaisen ihmisen käy hyvin, joka". Sanalla autuas tarkoitetaan elämänosaa, ei henkistä tilaa. Autuaaksijulistukset kertovat Jumalan valtakunnan normeista ja siunauksista. Paras on vielä tulossa, mutta asenteiden tuoma onni on jo nyt läsnä opetuslasten elämässä. Autuaaksijulistukset eivät kuvaa eri ihmisryhmiä, eikä ole oikein jaotella autuaaksijulistuksia. Kyseessä on yksi kokonaisuus, jolla kuvataan Messiaan kansan normeja.

Monet raamatuntutkijat ajattelevat, että vuori viittaa Moosekselle annettuun ilmoitukseen Siinailla. Kyse ei ole  välttämättä jostain tietystä vuoresta, vaan ehkä ennemmin kukkulamaastosta. Kirjanoppineilla oli tapa opettaa istualtaan. Vaikka Jeesus suuntasi sanansa opetuslapsille, kaikki kansa oli kuitenkin läsnä. Kansassa oli potentiaalisia uusia opetuslapsia.

Hengessään köyhä viittaa VT:n köyhiin tai nöyriin, niihin, jotka luottavat Jumalaan materiaalisen puutteen ja ahdistusten keskellä, toisin kuin jumalattomat, jotka vastustavat ylpeinä Jumalaa ja vainoavat hänen kansaansa. Kyseessä ei niinkään ole köyhyys sinänsä, vaan hurskaus, kärsimys ja riippuvuus Jumalasta.

Jumalan valtakunta kuuluu tällaisille ihmisille. Tai paremminkin koostuu tällaisista ihmisistä. Laodikean seurakunta oli rikas ja luotti itseensä. Todellisuudessa se oli koyhä, sokea ja alaston. Oman pahuutensa ja kyvyttömyytensä myöntäminen on hyvä asia. Emme ansaitse Jumalan suosiota, vaan Jumalan tuomion. Jumala on kuitenkin luvannut katsoa sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särkynyt henki ja arka tunto hänen sanansa edessä.

Hengellinen köyhyys on hengellisen konkurssin ja arvottomuuden myöntämistä Jumalan edessä ja riippuvuutta hänestä. Jumalan valtakuntaa ei anneta sotilaallisen voiman tai rikkauden perusteella, vaan se annetaan köyhille, prostituioiduille ja publikaaneille, jotka eivät voi eivätkä edes yritä, ansaita mitään, vaan anovat Jumalalta armoa.

Miten murheelliset voivat olla onnellisia? Tässä on paradoksi, eli ristiriitaiselta näyttävä asia, joka on kuitenkin totta. Paavali kirjoittaa 2. Korinttilaiskirje 7:9-10a: "En iloitse siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne koitui teille parannukseksi. Murheenne oli Jumalan mielen mukaista, joten emme aiheuttaneet teille mitään vahinkoa. Jumalan mielenmukainen murhe näet saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi."

Murheelliset viittaa kärsiviin, erityisesti niihin, jotka kärsivät, koska ovat Jumalalle uskollisia. Passiivi on seemiläinen tapa viitata Jumalan toimintaan, toisinsanoen onnellisia murheelliset, sillä Jumala lohduttaa heitä.

Kärsivälliset tai sävyisät luottavat Jumalan antavan heidän osansa. Sävyisyys toista kohtaan on vapautta pahantahtoisuudesta ja kostonhalusta. Kärsivällisyys ilmenee ihmissuhteissa. Kärsivälliset, eivät vahvat, perivät maan. Maa viittaa psalmissa, jota Jeesus siteeraa, luvattuun maahan, mutta tässä Jeesus puhuu uudesta luomakunnasta.

Sävyisä kuvaa nöyrää ja lempeää asennetta toisia kohtaan. Jeesus oli sydämeltään lempeä ja nöyrä. Tässä maailmassa voi pärjätä omaneduntavoittelulla ja häikäilemättömyydellä, mutta Jumalan antama uusi maailma kuuluu sävyisille.

Vanhurskauden nälkä ja jano tarkoittaa, että opetuslasten suurin kaipuu on elää kuuliaisena Jumalalle ja luottaa häneen. Vanhurskauden jano ja nälkä kuvaa sekä henkilökohtaisen oikeamielisyyden kaipuuta, että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kaipuuta.

Marian kiitoslaulussa sanotaan (Luukas 1:53): "Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyytensä runsaudella, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois." Kristitty etsii Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan. Vanhurskaus on koko ihmistä, myös yhteisöjä, koskeva asia. Se on vapautta sorrosta, ihmisoikeuksien toteutumista sekä sydämen, mielen ja vaikuttimien sisäistä vanhurskautta. Vaikka tämä nälkämme ja janomme ei sammu kokonaan tässä ajassa, kaipuumme täyttyy lopulta taivasten valtakunnassa.

Matteus 9:13 Jeesus siteeraa VT:a: "Laupeutta minä tahdon enkä uhria." Laupeus, tai armahtaminen, on myötätuntoa puutteenalaisia kohtaan. On nöyrää tunnustaa toisille olevansa syntinen. Armahtaminen on myötätuntoa, koska myös toiset ovat syntisiä. Se pitää sisällään anteeksiannon ja myötätunnon. Armahduksen saaminen viittaa Jumalan laupeuteen.

Sydämen puhtaus ei tarkoita vain moraalista tai seksuaalista puhtautta, vaan myös Jumalan kokosydämistä rakastamista (rakasta Herraa, sinun Jumalaasi yli kaiken, 5. Moos. 6:5). Sydämen puhtaus ei ole rituaalista ulkoista puhtautta, vaan sisäistä puhtautta. Se on vilpittömyyttä ja läpinäkyvyyttä. Tekopyhyys on sen vastakohta. Jeesus on ainoa täysin puhdassydäminen ihminen. Näemme Jumalan jo nyt uskon silmin, mutta tulemme vielä näkemään hänet kirkkaudessa.

Rauhantekijät ovat konfliktien ja kilpailun leimaamassa maailmassamme harvinaisia. Jumala on rauhantekijä. Jumalan lapset jakavat Isänsä kanssa tämän piirteen. Jumala tuo sovituksen. Hän tuo yhteen juutalaiset ja pakanat, ja lopettaa vihanpidon ihmisten välillä. Hän tekee rauhan itsensä ja meidän välille Jeesuksen kuoleman kautta. Messias on rauhanruhtinas. Jeesuksen seuraajat pyrkivät elämään rauhassa aina kun mahdollista. Jumala kutsuu meitä rauhanlähettiläiksi.

Vanhurskaus viittaa elämään, joka on suuntautunut Jumalaa kohti. Jumalan tahdon noudattaminen voi herättää vainoa. Vaino on itsessään ikävä ja kivulias asia. Voimme kuitenkin iloita siitä, että kun koemme vainoa, tulemme saamaan hyvityksen Jumalan luona. Voimme menettää kaiken maan päällä, mutta periä kaiken taivaassa.

Koettu vaino todistaa uskomme aitouden puolesta. Olemme hyvässä seurassa profeettojen kanssa. On kunnia kärsiä Kristuksen tähden, kuten apostolit. On normaalia, jos koemme vastustusta tässä ajassa. Israelin historiassa väärät profeetat olivat yleensä suosittuja, oikeat profeetat eivät. Uskonpuhdistaja Martti Luther piti kärsimystä yhtenä todellisen seurakunnan tunnusmerkkinä.