torstai 11. elokuuta 2022

Katso ristiä!

Suomen Viikkolehti 11.8.2022

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu:

– Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.

Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: »Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.»

1. Korinttilaiskirje 1:18–31

Korintin seurakunnalla oli ongelmia. Korintin kristityt kiinnittyivät vahvoihin johtajiin ja ryhmittäytyivät Jumalan valtakunnan työntekijöiden nimien alle toisiaan vastaan. He ylpeilivät viisaudellaan ja puhetaidollaan ja ylenkatsoivat muita. He olivat enemmän vaikuttuneita julistuksen muodosta ja julistajien esiintymisestä kuin sanomasta eli julistuksen varsinaisesta sisällöstä.

Korintin seurakuntalaisten keskuudessa oli kateutta ja riitaa. He tuomitsivat toisiaan ja seurakunnan johtajia. Heidän keskuudessaan oli insestitapaus, jonka kaltaista ei yleensä esiintynyt edes pakanoiden parissa. Korintin uskovat käräjöivät keskenään ei-kristittyjen edessä maallisissa tuomioistuimissa. He riistivät lähimmäisiltään ja jopa toisiltaan. Lisäksi Korintin seurakunnan miehet makasivat prostituoitujen kanssa.

Ehtoollisen vieton yhteydessä varakkaammat seurakuntalaiset herkuttelivat ja juopottelivat ja köyhemmät olivat nälissään. Seurakunnan jumalanpalvelukset olivat sekasortoisia. He eivät huomioineet niissä ulkopuolisia. He ylpeilivät erityisesti kielilläpuhumisen armolahjasta. Heidän keskuudessaan oli vielä harhaoppia, jonka mukaan ruumillista ylösnousemusta ei tapahdu aikojen lopussa. Silti he rehentelivät ja Paavali joutui ojentamaan heitä kaikesta tästä.

Korintin seurakunta oli kaikesta huolimatta Jeesukseen uskovien joukko ja häntä seuraamaan pyrkivä Jumalan seurakunta. Paavali kiitti Jumalaa rukouksissaan heistäkin. Kaiken tämän inhimillisen vaikeuden, synnin ja eksymyksen keskellä Paavali muistutti seurakuntalaisia kristinuskon ydinsanomasta: Ristiinnaulitusta Kristuksesta.

Jakava risti

Kristuksen risti jakaa ihmisiä. Juutalaisille sanoma rististä oli hyvin loukkaavaa. Heistä Jeesuksen ja varhaisten kristittyjen väitteet olivat Jumalan pilkkaa. Ristiinnaulitut olivat Jumalan kiroamia, joten ristiinnaulittu messias, näen he järkeilivät, oli väärä messias.

Juutalaiset odottivat Jumalan voiman ilmenevän ulkoisesti havaittavissa tunnusmerkeissä. Vaikka Jeesus teki evankeliumin kertomuksissa tunnustekoja, hän ei kuitenkaan suostunut tekemään niitä epäuskoisille.

Kreikkalaiset eli helleenit arvostivat puolestaan suuresti filosofista ajattelua. Antiikin kreikkalais-roomalaisessa maailmassa oli useita kilpailevia filosofisia koulukuntia, kuten sofismi, epikurolaisuus, platonismi ja stoalaisuus. Filosofit olivat usein taitavia retoriikassa eli puhetaidossa.

Filosofiaa arvostavan Korintin seurakunnan keskellä Paavali keskittyi kuitenkin Jeesuksen ristiin. Kristuksen evankeliumi kun ei ole rationaalisen pohdiskelun avulla rakennettu filosofinen järjestelmä, vaan sanoma Jumalan Pojasta, joka syntyi maailmaan pelastaakseen ihmiset elämänsä, sanojensa, kärsimyksensä, kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta.

Sokrateen, Platonin ja Aristoteleen kaltaiset ajattelijat sanoivat viisaitakin ajatuksia, mutta heidän sanansa ja opetuksensa eivät tuoneet pelastusta. Yhdenkään juutalaisen kirjanoppineen tai kreikkalaisen pakanafilosofin mieleen ei ollut juolahtanut että Jumala toisi pelastuksen ihmiskunnalle sen kautta että roomalaiset sotilaat teloittavat raa’asti Nasaretilaisen käsityöläisen.

Kuitenkin juuri tässä sanomassa maailmankaikkeuden Luoja kohtaa syntisen tuoden anteeksiantamuksen ja vapauden syyllisyydestä, häpeästä, kuolemasta ja kadotuksesta. Evankeliumin yksinkertaisessa perussanomassa ilmenee Kaikkivaltiaan Jumalan ihmisiä uudistava pelastava voima. Jumalan sanoissa on elämä. Ne ovat Jumalan Hengen voiman läpitunkemia.

Vastenmielinen heikkous

Sanomassa Kristuksen rististä on syvällinen viisaus ja suuri voima. Risti erottaa meidät kristityt maailmasta. Risti myös yhdistää meidät toisiimme. Samalla Jeesuksen ristin heikkous ja hulluus on luonnolliselle ihmiselle vastenmielistä. Meidän uskovienkaan ei ole aina helppoa samaistua ja suostua heikkouteen. Risti loukkaa omavoimaisuuttamme ja älyllistä ylpeyttämme.

Jumalan seurakunta on usein tänäänkin monin tavoin heikko. Emme ole useinkaan suuria akateemisia vaikuttajia tai ylimmän poliittisen vallan käyttäjiä, vaan pieniä ja vähäisiä ihmisiä. Meissä Herran seuraajissa on myös vikoja ja puutteita, jopa sisäistä pimeyttä ja pahuutta. Meihin on helppoa pettyä. Meidänkin on helppoa pettyä itseemme ja toisiimme. Siksi on tärkeää yhä uudelleen kohottaa katseemme pois itsestämme kohti Jeesusta.

Evankeliumi Jeesuksesta ei koske ainoastaan viisaita ja voimakkaita, älymystöä ja poliittista eliittiä. Heidän lisäkseen se koskee aivan jokaista ihmistä, joka vain tahtoo ottaa tämän sanoman vastaan – miehiä ja naisia, poikia ja tyttöjä, heitäkin, jotka eivät tiedä kumpaa sukupuolta ovat. Jumala kutsuu kaikkia ihmisiä yhteyteensä. Hänelle jokainen on tärkeä.

Jumalan rakkaus on tullut ilmi ennen kaikkea Jeesuksessa. Kristus kuoli ristillä puolestamme ja voitti turmiovallat. Hän kantoi kaikki syntimme Golgatalle. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus on ainoa toivomme.

Juha Mikkonen

Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti