Mitä ehtoollinen on?

Suomen Viikkolehti 16.08 2018 

Jo Vanhassa testamentissa oli pyhiä aterioita. Kun israelilaiset uhrasivat Herralle, he samalla söivät. Eläimet teurastettiin ja uhriliha kypsennettiin ennen ateriointia. Osa uhrista poltettiin tuhkaksi, osa kuului papeille ja osan uhrintuoja nautti itse.

Erityisen tärkeä juhla oli pääsiäinen. Sitä vietetttiin Egyptistä vapautumisen muistoksi. Viimeisen vitsauksen kohdatessa egyptiläisiä Jumala antoi kansalleen käskyn teurastaa virheetön uroskaritsa ja sivellä sen verta oviensa päällisiin ja päätyihin. Ainoastaan niiden talojen esikoiset kuolivat, joissa ei ollut veren merkkiä. Vitsauksen jälkeen faarao päästi Israelin kansan menemään.

Myös Jeesus vietti pääsiäistä. Juhlaa oli vietetty jo vuosisatoja, mutta Jeesus antoi juhlalle aivan uuden merkityksen asettaessaan ehtoollisen. Pääsiäinen kuvaa Kristusta pääsiäislampaana, joka surmattiin meidän puolestamme. Muistelemme ehtoollisella hänen ristinkuolemaansa. Mutta mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa puhuessaan ruumiistaan ja verestään? 

Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: ”Ottakaa, tämä on minun ruumiini.” Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi heille, ja he kaikki joivat siitä. Hän sanoi: ”Tämä on minun vereni, liiton veri, joka vuodatetaan kaikkien puolesta. (Mark. 14: 22–24) 

Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni.” Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.” Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. (1. Kor. 11:23b–26) 

Leipä ja viini

Uuden testamentin jälkeisenä aikana jotkut ymmärsivät Jeesuksen sanat kirjaimellisesti. Myöhemmin keskiajalla katolisessa kirkossa syntyi oppi, jonka mukaan ehtoollisaineet muuttuvat messussa Jeesuksen ruumiiksi ja vereksi. Vaikka ulkoiset ominaisuudet säilyvät, niiden olemus muuttuu.

Uskonpuhdistaja Martti Luther ei pitänyt tästä selityksestä, koska hän ei löytänyt sille tukea Raamatusta. Kuitenkin hän uskoi, että leipään ja viiniin sisältyy Jeesuksen todellinen ruumis ja veri ja että ehtoollisessa annetaan synnit anteeksi niille, jotka uskovat.

Uskonpuhdistaja Ulrich Zwingli tulkitsi Jeesuksen sanat kuvainnollisesti. Leipä ja viini merkitsevät Herran ruumista ja verta, ja muistuttavat Jeesuksesta, vaikka hän on nyt poissa.

Uskonpuhdistaja Jean Calvin ajatteli, että Jeesus on läsnä ehtoollisaineissa hengellisesti ja että ehtoollinen välittää Pyhän Hengen vaikutuksesta sitä todellisuutta, jota se kuvaa. Symbolin ja todellisuuden välillä on yhteys. 

Läsnäoleva Jeesus 

Mitä meidän olisi ajateltava tästä? Kristillisen kirkon historiassa on siis myös ajateltu, että Jeesuksen ruumis ja veri on kirjaimellisesti läsnä ehtoollisaineissa.

Me emme kuitenkaan ajattele Jeesuksen tarkoittaneen sitä, että leipä ja viini olisivat konkreettisesti hänen ruumiinsa ja verensä. Jeesus käytti opetuksessaan paljon kielikuvia. Hän sanoi myös minä olen viinipuu ja te olette oksat. 

Ehtoollisaineet kuitenkin välittävät meille Jumalan siunausta. Vaikka Jeesuksen ruumis ja veri eivät olisikaan fyysisesti läsnä leivässä ja viinissä, hän itse on kuitenkin hyvin todellisella ja konkreettisella tavalla läsnä ehtoollisen vietossa. Kyse ei ole muistoateriasta Jeesuksen ollessa poissa, vaan muistoateriasta Jeesuksen ollessa itse läsnä.

Juha Mikkonen

Kirjoittaja on Viitasaaren vapaaseurakunnan pastori.