Pentateukki

Yleistä 

1. Mooseksen kirja aloittaa sen Raamatun osan, jota juutalaiset kutsuvat heprean sanalla toora, joka tarkoittaa "opetus", "laki". Kyseisestä Raamatun osasta käytetään myös sanaa Pentateukki. Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa "viisiosainen kirja". Me puhumme Suomessa usein viidestä Mooseksen kirjasta.

Perinteinen näkemys on, että Mooses on Mooseksen kirjojen kirjoittaja. Kriittisessä tutkimuksessa nähdään, että kirjat on koottu useista eri lähteistä. Moni kriittinen tutkija kyseenalaistaa kirjojen historiallisen luotettavuuden, kuten sen, että Mooseksen kaltaista johtajaa olisi tosiasiallisesti ollut olemassa. Ajattelen, että Mooses on ollut todellinen historiallinen henkilö ja että hän kirjoittanut ainakin osan Mooseksen kirjojen sisällöstä (ks. esim. 2. Moos 34:27).

Mooses ei ole nähtävästi kirjoittanut ainakaan sitä lukua, joka käsittelee hänen omaa kuolemaansa, eli 5. Moos. 34. Lisäksi 4. Moos. 21:14 mainitsee lähteen nimeltä ”Herran sotien kirja”. Kuitenkin Mooses on Mooseksen kirjojen merkittävin henkilö Jumalan itsensä jälkeen. Tämä ei kuitenkaan koske 1. Mooseksen kirjaa, jolloin Mooses ei ollut vielä syntynyt.

Monien raamatunkirjojen taustalla on suullinen perimätieto. On kuitenkin perusteltua ajatella, että tämä perimätieto on ollut luotettavaa. Muinaisina aikoina ihmiset säilyttivät suullista traditiota huomattavasti tarkemmin kuin sitä säilytetään nykyajan informaatioyhteiskunnassa. Ehkä merkittäväkin osa suullisesta heprealaisesta perimätiedosta saatettiin kirjalliseen muotoon jo Mooseksen aikana (ks. Joosua 1:8).

Muinaisessa maailmassa ei tunnettu tekijänoikeuksia kuten nykyisin. Tekstit olivat yhteisön omaisuutta. Niitä päivitettiin siten, että uudet sukupolvetkin ymmärsivät mistä oli kyse. Kun esimerkiksi paikannimiä muuttui, vanhojen nimien tilalle laitettiin uudet nimet. Tekstejä tuottivat pääasiassa temppelien papit, eli uskonnollinen johto, ja kuninkaiden hovien virkamiehet, eli hallinnollinen johto.

Nykyistä tieteellistä objektiivisuuteen pyrkivää historiankirjoitusta ei tunnettu vielä Raamatun aikoina. Raamatun kirjoitukset pohjautuvat historiallisiin tapahtumiin, joille annettiin teologinen tulkinta. Historian tapahtumia selitettiin siis muinaisen Israelin ja myöhemmin varhaiskristillisen seurakunnan uskosta käsin.  

1. Mooseksen kirja 

1. Mooseksen kirjan nimi on hepreaksi berešit, ”alussa, ja kreikaksi génesis, alku, alkuperä.  Kirja jakaantuu kahteen osioon. Luvut 1-11 kertoo esihistoriasta ja luvut 12-50 patriarkkojen ja matriarkkojen historiasta.

Luvuissa 1-11 kirjoittaja käsittelee pitkiä jaksoja ihmiskunnan historiassa nopeasti menemättä juurikaan yksityiskohtiin. Kirjan alkuluvut käsittelevät luomista, Jumalan kuvakseen luomaa ihmistä miehenä ja naisena, sekä syntiinlankeemusta. Seuraavat luvut käsittelevät Aadamin ja Eevan jälkeläisiä, alkaen Kainista ja Aabelista, suurta tulvaa, eli vedenpaisumusta Nooan aikana, sekä Baabelin tornia.

Luvut 12-50 keskittyvät Aabrahamiin ja hänen sukunsa vaiheisiin, Aabrahamin itsensä sekä hänen poikansa Iisakin, pojanpoikansa Jaakobin ja tämän poikien, eli 12 Israelin kansan kantaisän vaiheisiin. Niissä käsitellään patriarkkojen valintaa sekä Jumalan lupausta siunauksesta kaikille kansoille Aabrahamin siemenen kautta sekä lupauksia luvatusta maasta ja lukuisista jälkeläisistä.

1. Mooseksen kirja 12:1-7: Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille." 

Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan, ja Loot lähti hänen kanssaan. Harranista lähtiessään Abram oli seitsemänkymmenenviiden vuoden ikäinen. Abram otti mukaan vaimonsa Sarain ja veljenpoikansa Lootin sekä perheiden koko omaisuuden, myös Harranissa hankitut orjat. Sitten he lähtivät kulkemaan kohti Kanaaninmaata ja saapuivat sinne.  

Abram kulki Kanaaninmaan halki Sikemin seudulle, Moren tammelle asti. Siihen aikaan maassa asuivat kanaanilaiset. Herra ilmestyi Abramille ja sanoi: "Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan." Ja Abram rakensi sinne alttarin Herralle, joka oli ilmestynyt hänelle. 

Jumala teki myöhemmin liiton Aabrahamin kanssa. Liiton merkkinä oli poikien ja miesten ympärileikkaus. Liitto tarkoittaa muodollista sopimusta. Kyseessä on Raamatun ymmärtämisen kannalta keskeinen käsite, myös Uuden testamentin puolella, jossa kerrotaan uudesta liitosta Kristuksessa. Aabrahamin kanssa solmittu liitto oli armoliitto, millä tarkoitetaan sitä, että Jumala velvoitti itsensä liiton pitämiseen, mutta Aabrahamille ei annettu samalla yhtäläistä velvoitusta. Jumala yksipuolisesti lupasi toteuttaa sen, mitä hän oli puhunut.

Aabraham on uskon esikuva niin juutalaisille kuin kristityille. Hän luotti Jumalan lupauksiin ja Jumala katsoi hänet sen vuoksi vanhurskaaksi, itselleen otolliseksi. Aabrahamin uskon aitous tuli myös esiin siinä, että hän oli kuuliainen Jumalalle. 

2. Mooseksen kirja 

2. Mooseksen kirjaa kutsutaan hepreaksi sanoilla we ellē šemȏt ”nämä ovat nimet”. Kirjaa kutsutaan myös nimellä Eksodus. Nimitys tulee kreikasta tarkoittaen ”lähtö”. Kyseessä on Raamatun toinen kirja, joka on 1. Mooseksen kirjan jatko-osa, joka jatkaa kertomusta siitä, mihin 1. Mooseksen kirja päättyi. 1. Mooseksen kirjan lopulla Jaakob muutti poikiensa ja heidän perheidensä kanssa Egyptiin. Aikaa oli kulunut tässä välissä jolloin Jaakobin, eli Israelin, suvusta oli kasvanut Israelin kansa.

2. Mooseksen kirjan voi jakaa kolmeen osaan. Luvuissa 1-18 Jumala pelastaa kansansa Egyptin orjuudesta. Luvuissa 19-24 Jumala antaa kansalleen lakinsa. Luvuissa 25-40 Jumala käskee kansaansa rakentamaan ilmestysmajan, liikuteltavissa olevan telttapyhäkön.

Israelin suku saapui Egyptiin todennäköisesti hyksojen aikana. Hyksos on egyptiläinen termi, joka tarkoittaa ”ulkomaalaiset hallitsijat”. Hyksot tulivat luultavasti Kanaanin maasta. Egypti oli tuolloin heikompi ja avoimempi ulkopuolisille vaikutteille. Mutta kun dynastia vaihtui, vaihtui myös politiikka. Israelilaisia alettiin sortaa ja heidät pakotettiin rakennusprojekteihin.

Mooses on egyptiläinen nimi joka tarkoittaa "nostettu". Hän oli israelilainen, tarkemmin sanoen leeviläinen, jonka faraon tytär adoptoi. Mooses oppi hovissa lukemaan ja kirjoittamaan sekä myös hallinnollista osaamista. Mooses joutui pakenemaan Egyptistä surmattuaan egyptiläisen, joka pahoinpiteli israelilaista. Mooses meni naimisiin midianilaisen papin tyttären kanssa. He saivat kaksi lasta.

2. Mooseksen kirja 3:1-14: Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. Silloin hän ajatteli: "Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?" Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses!" Mooses vastasi: "Tässä olen." Herra sanoi: "Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä." Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala." Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. 

Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa, maahan, jossa nyt asuvat kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset. Israelilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat. Mene siis, minä lähetän sinut faraon luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä." Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?" Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella." Mooses sanoi Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?" Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se joka olen." Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.'"  

Jumala paljasti nimensä Moosekselle. Nimi Jahve koostuu heprean konsonanteista jod, he, vav, he - JHVH. Sen pohjalla on heprean sana hāja, “olla”. Nimi Jahve voidaan kääntää: “minä olen se, joka minä olen” tai “minä tulen olemaan se, mikä minä tulen olemaan”. Nimi liittyy Jumalan uskollisuuteen. Lyhempi muoto nimestä on jah. Menneisyydessä Jumalan nimi äännettiin virheellisesti Jehova. Tämä ääntämys tulee sanan Jahve konsonanteista ja sanan Adonai vokaaleista. Juutalaiset eivät lausu Jumalan nimeä, vaan käyttävät hepreankielistä kiertoilmaisua Adonai, "Herrani".

Konservatiivisemmat tutkijat ajattelevat yleisesti, että Israelin vapautuminen Egyptistä tapahtui noin 1300-1250 eKr, ehkä Ramses II:n aikaan. Vitsauksissa, jotka kohtasivat egyptiläisiä on nähtävissä ironiaa. Esimerkiksi egyptiläiset pitivät Niilinjokea yhtenä jumalistaan. Se että Niili muuttui ikään kuin vereksi oli osoitus Jahven voimasta ja vallasta tämänkin epäjumalan yli. Näytti siltä että Jahve ikään kuin tappoi Niilin.

Kaislameri, jonka yli Jumala johti Israelin ja johon egyptiläisiä hukkui, ei todennäköisesti ollut Punainenmeri. Kyseessä oli todennäköisesti makeavesinen järvi, jossa kasvoi runsaasti kaislaa. Niilin suistossa oli useampikin järvi.  Heprean sana jam voi tarkoittaa merta, mutta myös järveä.

Israelin vapautuminen Egyptin orjuudesta on nähty usein esikuvana siitä lunastuksesta, minkä Jumala toteutti Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Kristusta kutsutaan Uudessa testamentissa karitsaksi, joka on teurastettu. Nimitys viittaa pääsiäiseen, Israelin juhlaan, jossa muisteltiin Egyptistä lähtöä. Pääsiäiskaritsan ovien reunoihin sivelty veri oli merkki, että viimeinen vitsaus, esikoisten surma, ei koske Jumalan valittuja. Me kristityt uskomme, että Kristuksen ristintyö pelastaa meidät Jumalan tuomiolta tuoden täyden anteeksiantamisen ja yhteyden Jumalan kanssa. 

3. Mooseksen kirja 

3. Mooseksen kirjan nimi on hepreaksi wayyjiqra, ”ja hän kutsui”. Kirjaa kutsutaan myös nimellä Leviticus, joka on latinaa ja tarkoittaa ”kirjaa, joka käsittelee leeviläisten asioita”. Tämä on käännös kreikasta. Kirja kuvaa sitä, miten Israelin tuli palvoa ja palvella Herraa. Kansan tuli mm. viettää määrättyjä juhla-aikoja sekä erottautua muista kansoista.

3. Mooseksen kirja jakautuu kuuteen osaan: Luvut 1-7 koskee Herralle uhraamista, luvut 8-10 pappien vihkimistä ja toimituksia, luvut 11-15 rituaalista puhtautta, luku 16 suurta sovituspäivää, jota kutsutaan hepreaksi sanoilla jom kippur, luvut 17-26 pyhää elämää ja luku 27 kymmenyksiä ja muita anteja.

3. Mooseksen kirjassa kuvataan erilaisia uhreja, joita Israelin tuli uhrata Jumalalle. Muunmuassa seuraavat uhrit mainitaan: Polttouhri, ruokauhri, yhteysuhri, syntiuhri, vikauhri ja hyvitysuhri. Osa uhreista liittyi syntien sovitukseen, osalla oli muu tarkoitus, kuten kiitollisuuden osoittaminen Jumalalle.

Laissa otettiin huomioon myös vähävaraiset. He saivat uhrata karjan sijaan pikkulintuja ja köyhimmät jauhoja. Laissa opetettiin myös rituaalisesta puhtaudesta ja epäpuhtaudesta. Ainoastaan tiettyjä eläimiä voitiin käyttää ravintona. Spitaaliset eristettiin yhteisöstä. Parannuttuaan pappi totesi heidän puhtaaksi ja he saivat liittyä muiden joukkoon.

Myös seksuaalisuuteen liittyi säädöksiä. Insesti eli sukupuolisuhteet lähisukulaisten kesken olivat ankarasti kielletty, samoin homoseksuaaliset suhteet ja eläimiin sekaantumiset. Lain noudattamiseen liittyi siunaus, lain rikkomiseen kirous. Ankarin rangaistus oli kivittäminen kuoliaaksi. Lievempiä rangaistuksia olivat erilaiset rahalliset korvaukset.

3. Mooseksen kirja 16:1-6: Herra puhui Moosekselle sen jälkeen, kun kaksi Aaronin poikaa oli kuollut astuttuaan Herran eteen. Hän sanoi:  "Sano veljellesi Aaronille, että hänen tulee kuoleman uhalla varoa astumasta muulloin kuin määräaikana pyhäkön sisäosaan väliverhon taakse, liitonarkun eteen, sillä minä ilmestyn liitonarkun kannen yläpuolella pilveen verhoutuneena. Aina kun Aaronin on mentävä pyhäkön sisäosaan, hänen on tuotava nuori sonni syntiuhriksi ja pässi polttouhriksi. Hän pukeutukoon pyhään pellavapaitaan ja pellavahousuihin alastomuutensa peittämiseksi, sitokoon vyötäisilleen pellavavyön ja kietokoon päähänsä pellavaturbaanin. Nämä ovat ne pyhät vaatteet, jotka hänen tulee pukea ylleen, kun hän ensin on peseytynyt. Sitten hän ottakoon israelilaisten seurakunnalta kaksi vuohipukkia syntiuhriksi ja pässin polttouhriksi. Aaron tuokoon esiin oman syntiuhrisonninsa ja toimittakoon sovitusmenot itsensä ja sukunsa puolesta." 

On mielenkiintoista että sana sovittaa, hepreaksi kafar, tarkoittaa peittämistä. 3. Mooseksen kirja luo taustaa Uuden testamentin opetuksille siitä, miten Kristus uhrasi itsensä puolestamme ja sovitti syntimme. Jeesus oli yhtä aikaa pappi, joka uhrasi, että uhri, joka uhrattiin. Kun olemme Kristuksessa, syntimme ovat anteeksiannetut, sovitetut, peitetyt. Olemme Kristukseen uskon kautta yhdistettyinä kätketyt hänessä. 

4. Mooseksen kirja 

4. Mooseksen kirjan nimi on hepreaksi ba-midbar ”autiomaassa”. Kreikaksi kirjan nimi on arithmoi ”numerot”, latinaksi Numeri. Nimi tulee Siinain väestönlaskusta. Kirja kattaa 38 vuoden ja 9 kuukauden ajan Israelin erämaavaellusta. Kirja jakautuu seuraavasti kolmeen osaan: Luvut 1-12 käsittelevät aikaa Siinailla ja sieltä lähtöä. Luvut 13-22 käsittelevät aikaa Kadeshissa ja sieltä lähtöä. Luvut 22-36 käsittelevät aikaa Mooabissa.

Kirja sisältää monenlaisia lakeja, kuten nasiireja koskevia säännöksiä. Nasiirit antoivat itsensä Herralle erityisellä tavalla, yleensä määräajaksi. He eivät muunmuassa saaneet koskettaa kuollutta, eivätkä juoda viiniä tai rypälemehua, eivätkä syödä viinirypäleitä tai rusinoita, sinä aikana, jolloin he olivat vihkiytyneet Herralle.

Kirja sisältä myös useita kertomuksia, jotka kuvaavat Israelin vaellusta, ei yleensä kovin hyvässä valossa. Esimerkkinä vakoojien lähettäminen luvattuun maahan ja sieltä paluu takaisin leiriin. Vakoojat, Joosuaa ja Kaalebia lukuunottamatta, saivat kansan pelkäämään luvatun maan asukkaiden sotilaallista kykyä. Kansa kapinoi Moosesta ja Aaronia, mutta ennen kaikkea Herraa vastaan.

Israel olisi voinut päästä luvattuun maahan viikoissa tai kuukausissa. Kuitenkin kansan epäuskon ja tottelemattomuuden tähden Israel vietti autiomaassa 40 vuotta, kunnes se sukupolvi, joka oli nähnyt ne ihmeet, jotka Jumala oli tehnyt Egyptissä oli kuollut Joosuaa ja Kaalebia lukuunottamatta.

Kuitenkin näemme myös sen, miten Jumala armahti toistuvasti kansaansa. Hän vei Israelin kansan seuraavan sukupolven lopulta Kanaanin maahan. Jumala on armollinen myös uuden liiton seurakunnalle. Mekin kompuroimme monin tavoin. Mutta Jumala antaa meille meidän syntimme anteeksi ja vie meidät lopulta suurempaan luvattuun maahan, Taivasten valtakuntaan.

4. Mooseksen kirja 6:22-27: Herra sanoi Moosekselle:  "Sano Aaronille ja hänen pojilleen: Kun siunaatte Israelin, lausukaa sille näin: ’Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.’ "Kun he näin siunaavat Israelin minun nimeeni, minä annan sille siunaukseni." 

5. Mooseksen kirja 

5. Mooseksen kirjan nimi on hepreaksi elle hadebarim, ”nämä ovat sanat”. Kirjaa kutsutaan myös nimellä Deuteronomium. Sana tulee kreikasta ja tarkoittaa ”toinen laki” tai ”lain toistaminen”. Kirja sisältää toisen version Siinailla annetusta laista.

Kirja koostuu pitkälti Mooseksen kolmen puheen tiivistelmästä kansalle Mooabin tasangoilla. Mooses valmisti kansaa ottamaan haltuunsa Jumalan kantaisille lupaaman maan. Mooses johti myös liiton uudistamisen seremonian. Kirja sisältää lisäksi kuvauksen Mooseksen kuolemasta.

Kirja muistuttaa muinaisen Mesopotamian suurkuninkaiden ja vasallikuninkaiden välisiä valtiosopimuksia. Jumala nähtiin Israelin suurkuninkaana ja Israel Herran palvelijana. Kirja jakautuu seuraavasti:

1:1-5: Johdanto
1:6-4:43: Ensimmäinen puhe
4:44-26 Toinen puhe
27-28 Liiton seremonia
29-30 Kolmas puhe
31-34 Päätös

5. Mooseksen kirja 4:9-31: Olkaa kuitenkin varuillanne ja pitäkää tarkoin huoli siitä, ettette unohda, mitä olette omin silmin nähneet, ettette koko elämänne aikana anna sen lähteä mielestänne ja että kerrotte siitä lapsillenne ja lastenlapsillenne. Älkää unohtako sitä päivää, jona seisoitte Herran, Jumalanne, edessä Horebin luona, kun hän sanoi minulle: ”Kutsu israelilaiset koolle, niin minä julistan heille sanani, että he oppisivat palvelemaan ja kunnioittamaan minua koko elämänsä ajan ja että he opettaisivat minun sanani myös lapsilleen.” Te astuitte lähemmäksi ja jäitte seisomaan vuoren juurelle. Vuori roihusi pimeyden ja synkkien pilvien keskellä liekeissä, jotka yltivät taivaaseen saakka. Herra puhui teille tulen keskeltä. Sanat te kuulitte, mutta hänen hahmoaan te ette voineet nähdä; kuulitte vain hänen äänensä. Hän ilmoitti teille liittonsa ehdot, kymmenen käskyn lain, jota teidän tulee noudattaa, ja kirjoitti käskyt kahteen kivitauluun. Minun hän käski opettaa teille kaikki lait ja säädökset, että eläisitte niiden mukaisesti siinä maassa, jonka menette ottamaan haltuunne.

Sinä päivänä, jona Herra puhui teille Horebilla tulen keskeltä, te ette nähneet minkäänlaista hahmoa. Pitäkää sen tähden tarkoin huoli siitä, ettette lankea tekemään minkäänlaista patsasta tai muuta jumalankuvaa, jolla olisi miehen tai naisen hahmo tai maan päällä elävän eläimen tai taivaalla lentävän linnun hahmo tai maassa ryömivän matelijan tai alhaalla vesissä elävän kalan hahmo. Kun kohotatte katseenne taivasta kohden ja näette auringon, kuun ja tähdet, taivaan kaikki joukot, älkää langetko niiden lumoihin, älkää kumartako älkääkä palvoko niitä. Ne on Herra, teidän Jumalanne, jättänyt muille kansoille. Mutta teidät Herra toi pois Egyptin sulatusuunista, että teistä tulisi hänen oma kansansa, kuten te tänä päivänä olettekin.  

Mutta Herra vihastui minuun teidän vuoksenne ja vannoi, etten minä saa kulkea Jordanin yli enkä pääse siihen hyvään maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne, vaan että minun on kuoltava Jordanin tällä puolen. Mutta te saatte kulkea Jordanvirran yli ja ottaa haltuunne tuon hyvän maan. Pitäkää huoli siitä, ettette unohda sen liiton ehtoja, jonka Herra, teidän Jumalanne, teki teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, sillä sen on Herra, teidän Jumalanne, teiltä kieltänyt. Herra, teidän Jumalanne, on polttava tuli; hän on kiivas Jumala.  

Kun teille sitten on syntynyt lapsia ja lastenlapsia ja olette jo kotiutuneet maahanne, katsokaa, ettette syyllisty minkäänlaisen jumalankuvan valmistamiseen. Jos teette jumalankuvia, rikotte Herraa, Jumalaanne, vastaan ja herätätte hänen vihansa. Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon, että siinä tapauksessa te pian häviätte maastanne, jota nyt olette menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. Te ette saa elää siellä kauan, vaan teidät perii tuho. Herra hajottaa teidät toisten kansojen sekaan, ja teitä jää vain pieni joukko niiden kansojen keskuuteen, joiden luo Herra teidät ajaa. Siellä te joudutte palvelemaan jumalia, jotka ovat ihmiskätten työtä, puuta ja kiveä, jotka eivät maista eivätkä haista, eivät näe eivätkä kuule.  

Muiden kansojen seassa te sitten etsitte Herraa, Jumalaanne, ja myös löydätte hänet, kun vain käännytte hänen puoleensa vilpittömästi ja koko sydämestänne. Kun kaikki nämä onnettomuudet kohtaavat teitä, te lopulta hädässänne palaatte Herran, Jumalanne, luo ja tottelette häntä. Herra, teidän Jumalanne, on laupias Jumala. Hän ei hylkää teitä eikä anna teidän tuhoutua. Hän ei unohda valalla vahvistamaansa lupausta, jonka hän antoi esi-isillenne.  

Uudessa testamentissa on useita kertoja lainauksia ja viitteitä 5. Mooseksen kirjasta. 5. Mooseksen kirja kertoo siitä, että Jumala tulee herättämään kansalleen Mooseksen kaltaisen profeetan. Uudessa testamentissa tätä profetiaa sovelletaan Jeesukseen. Jeesus ruokki kansanjoukot leivällä ja kalalla, kuten Jumala Mooseksen kautta Israelin mannalla ja viiriäisillä. Jumala antoi Mooseksen kautta Israelille vettä kalliosta. Jeesus lupasi seuraajiensa sisimpään elävän veden virrat. Aivan kuten Israel, joka oli vähäinen kansa, mutta silti Jumalan valittu, niin on seurakuntakin heikko ja alhainen, mutta kuitenkin Jumalan valitsema. 

Lue lisää Pentateukista esimerkiksi:

Arnold, Bill T. & Beyer, Bryan E.
2015 Encountering the Old Testament: A Christian Survey, 3rd edition.
Grand Rapids, MI: Baker Academic. Sivut 35-126.

Dillard, Raymond B. & Longman, Tremper III.
1994 An Introduction to the Old Testament.
Grand Rapids, MI: Zondervan. Sivut 37-106.

Lasor, William Sanford; Hubbard, David Allan & Bush, Frederic William.
1996 Old Testament Survey: The Message, Form, and Background of the Old Testament, 2nd edition.
Grand Rapids, MI: Zondervan. Sivut 3-127.