Jeesus herättää lapsen kuolleista

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 26.3.2024

Markus 5:21-24,35-43

Jairos tuli Jeesuksen luo ja osoitti hänelle syvää kunnioitusta, kuten tuossa kulttuurissa oli tapana. Hän kumartua maahan. Tämä kertoo siitä että hänen tilanteensa oli epätoivoinen. Jeesuksen ja synagoogan välillä oli jo suuria jännitteitä. Synagoogan johto suunniteli tuossa vaiheessa sitä miten saada Jeesus hengiltä.

Kun Jairos sai tietää että hänen lapsensa oli kuollut, voimme vain kuvitella millainen oli se tunnemyllerys, mitä hän koki. Hänen rakas pieni lapsensa oli nyt poissa ja hän oli turhaan riskeerannut asemansa juutalaisessa yhteisössä lähestymällä synagoogan ulkopuolista kiisteltyä parantajaa. Jairos kuitenkin totteli Jeesuksen sanoja.

Jeesus salli ainoastaan kolmen opetuslapsen tulla mukaansa. Hän oli valinnut heidät lähimmiksi seuraajikseen. Jeesus keskeytti ajan tavan mukaisen seremoniallisen valituksen. Vaikka hän ei ollut nähnyt lasta, hän sanoi että lapsi ainoastaan nukkuu. Kun väki oli poistunut, Jeesus kosketti kuollutta tyttöä. Kuolleita pidettiin tuolloin rituaalisesti epäpuhtaina. Mutta sen sijaan että Jeesus olisi tullut kosketuksesta epäpuhtaaksi, tyttö saikin elämän.

Kun Jeesus puhui tytölle, kyse ei ollut maagisista sanoista, vaan hän puhui arameaa, tytön ja Jeesuksen äidinkieltä. Hän sanoi yksinkertaisesti: Tyttö, sanon sinulle, nouse ylös. Tyttö heräsi henkiin Jeesuksen sanojen ja Jumalan Pyhän Hengen voimasta. Jeesus ei etsinyt pinnallista mainetta parantajana. Hän ei vielä haastanut juutalaisia johtajia tuossa vaiheessa samalla tavoin kuin myöhemmin temppelissä, kun hän kaatoi rahanvaihtajien pöydän. Jeesus antoi selvän käskyn että pitää olla vaiti tapahtuneesta. Ehkä jotkut ajattelivat tilanteen jälkeen että tyttö oli ainoastaan ollut unessa.

Jeesus osoitti ihmetekonsa kautta olevansa elämän ja kuoleman Herra. Hän on vahvempi kuin kuoleman valta. Näin on yhä tänään. Hänellä on yhä valta herättää ihmisiä henkiin kuolleista hengellisesti, mutta myös fyysisestikin. Kristityillä on yhä lupa rukoilla paitsi edellistä, myös jälkimmäistä. Joskus, ei kovin usein, Jumala on vastannut tällaisiinkin pyyntöihin.

Ne ihmiset, jotka ovat saaneet kokea tässä ajassa fyysisen kuolleista heräämisen ihmeen, kuitenkin kuolevat lopulta uudelleen fyysisesti. Kuolleista herääminen ei ole sama asia kuin ylösnousemus, joka tapahtuu aikojen lopulla, ja joka tapahtui Jeesukselle ennen aikojen loppua. Vaikka tämäkin elämä on tärkeää, se ei ole kaikki. Ikuinen elämä on vielä tärkeämpää. Se on yhteyttä Jumalaan, elämänantajaan. Se alkaa jo täällä, kun saamme olla Jeesuksen omia jo nyt. Se jatkuu ikuisesti sen jälkeenkin kun kohtaamme fyysisen kuoleman, mikäli Jeesuksen paluu viipyy.

Oleellisinta ei ole kokemamme suuretkaan ihmeet, vaikka kiitämme myös niistä, nekin ovat armoa. Oleellisinta on usko, luottamus ja kuuliaisuus Kristusta ja häneen sanaansa kohtaan. Mikäli Herramme paluu viipyy, on tärkeää elää ne päivät, jotka meille annetaan, ja sitten kuolla Jeesuksen omana. Saamme luottaa että kun suljemme silmämme viimeisen kerran, saamme avata ne Jeesuksen luona. Jeesus sanoo kuolevalle samaa kuin ristillä ryövärille tänään sinä olet minun kanssani paratiisissa.

Saakoon armollinen ja voimallinen Vapahtajamme tukea vaellustamme ja vahvistaa uskoamme loppuun asti. Kerran perillä uskomme vaihtuu näkemiseen. Saamme kuolemattoman terveen ja elinvoimaisen ylösnousemusruumiin. Elämme ikuisesti ja laulamme siellä ylistystä Kolmiyhteiselle Jumalalle, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle yhdessä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa.