Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.

Juhan uusia kuulumisia

Hei!

Päivitän jälleen hieman kuulumisiani. 

Valmistuin viimein nyt keväällä 2025 Keuruun IK-opistolta. Sain paljon teologian jatko-opinnoista. En ole kuitenkaan tähtäämässä seuraavaksi pastorin työhön.

Helluntaipäivä sekä näkyi että kuului ─ Kokemus taustoitti seurakunnan räjähdysmäistä kasvua

Suomen Viikkolehti 8.6.2025

Alkuseurakunnan kokemassa Pyhän Hengen vuodatuksessa oli kyse maailmanhistoriaa mullistavista tapahtumista, lopunaikojen koittamisesta. 

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, ”viideskymmenes”. Jakeissa 5. Moos. 26:1─11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Pyhä Henki Raamatussa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025

Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.

Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.

Kristukseen puetut

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 3.6.2025 

Kolossalaiskirje 3:5-17 

Paavali kuvaa sitä millaista on maanpäällä: Seksuaalinen moraalittomuus. Rahantavoittelu. Epäjumalat. Vihanpito. Jumalanpilkka. Valheet. Tällaisista asioista Paavali kirjoittaa haudatkaa se, tai niin kuin kirkkoraamattu vuodelta 1938 sanoo, kuolettakaa se.

Paavali kuvaa toisaalta sitä millaista on ylhäällä: Armahtaminen, ystävällisyys, nöyryys, lempeys, kärsivällisyys, anteeksianto, rakkaus, rauha, kiitollisuus. Hän kehottaa meitä pukeutumaan näihin, pukeutumaan Kristukseen, tulemaan Kristuksen kaltaiseksi.

Jokunen ajatus kristinuskosta ja luonnontieteistä

Kirkkoisä Aurelius Augustinus (354-430) varoitti aikansa kristittyjä esittämästä väitteitä todellisuudesta, jotka filosofit saattoivat osoittaa selvästi virheellisiksi. Tällainen toiminta ei edistänyt kristinuskon uskottavuutta. Hän ajatteli myös että koska kaikki totuus kuuluu Jumalalle, voimme oppia myös "pakanoilta".

Roomalaiskatolilainen tähtitieteilijä ja fyysikko Galileo Galilei (1564-1642) näki että Raamattu opettaa kuinka päästään taivaaseen, eikä sitä miten taivaankappaleet liikkuvat. Jälkimmäisiä vastauksia tuli etsiä kaukoputkella eikä vetoamalla raamatunteksteihin.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 4: Paavalin teologian keskuksena on Jeesus Kristus

Suomen Viikkolehti 30.5.2025

Paavalin elämästä ja julistuksesta kerrotaan Apostolien teoissa, mutta hänen teologiaansa on etsittävä ensisijaisesti hänen kirjoittamistaan kirjeistä.

STI:n linkkejä VT:n luentoihin

Vanha testamentti on kristityille hyvin tärkeä osa Raamattua. Se on arvokas teos jo itsessään, mutta antaa erityisesti taustan Uuden testamentin ymmärtämiselle. Vanhan testamentin kirjojen tuntemiselle, sekä laadukkaalle opetukselle niistä, on aina tarvetta kristillisessä seurakunnassa.

Suomen teologinen instituutti (STI) on useamman Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeen ja lähetysjärjestön perustama ja ylläpitämä teologian opetusta ja tutkimusta harjoittava laitos. STI:n tekemän teologian voidaan perustellusti katsoa olevan lähempänä kristillisen seurakunnan uskoa, kuin sekulaarin yliopistoteologian.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 3: Jumalan hyväksyntä ja seurakunnan syntyvaiheet

Suomen Viikkolehti 21.5.2025 

Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kirjoittajana pidetään samaa henkilöä. Teoksia on hyvä tarkastella paitsi erikseen myös yhdessä. 

Luukkaan evankeliumissa Henki osoittaa uuden ajan alkaneen Jeesuksen syntymässä ja palvelutyössä. Jeesus on erityisellä tavalla Jumalan hyväksymä ja valittu, rakas Poika. Pyhä Henki vaikutti Jeesuksen kautta tehden ihmeitä (Apt. 10:38).

Pyhä Henki Raamatussa — osa 2: Johanneksen evankeliumissa ennakoidaan helluntaipäivän tapahtumia

Suomen Viikkolehti 10.5.2025

Kreikan sanalla pneuma on melko samankaltainen merkityssisältö kuin vastaavalla heprean sanalla ruah. Sana pneuma voidaan kääntää muiden muassa ”henkäys”, ”tuuli”, ”henki” tai ”asenne”.

Ilmaisu Jumalan Henki tai Herran Henki esiintyy Uudessa testamentissa 25 kertaa. Sanapari Pyhä Henki (pneuma hagion) esiintyy 92 kertaa. Lisäksi Henkeen viitataan useita kertoja ilman attribuuttia.

Vapaus Kristuksessa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 6.5.2025 

Kolossalaiskirje 2:20-3:4

Teksti liittyy Paavalin aiemmin sanomaan, vääränlaiseen askeesiin, näyistä pöyhkeilyyn ja enkeli-ilmestyksiin. Lakihenkisyyttä, eli legalismia, ja hurmahenkisyytta esiintyi jo alkuseurakunnan aikaan. Kolossassa vaikutti henkilöitä, jotka tahtoivat alistaa toisia sääntöihin. Eivätkä inhimilliset perinnäissäännöt ja hengelliseen kaapuun puettu vallankäyttö ole omallekaan ajallemme jotain täysin vierasta.

Kuitenkin Paavalilla on parempi tie: Vapaus Kristuksessa. Olemme vapaat syömään ja juomaan, tai olemaan syömättä ja juomatta erilaisia ruokia ja juomia. Olemme vapaat viettämään erilaisia juhlia, tai olemaan viettämättä niitä.

Pyhä Henki Raamatussa — osa 1: Eskatologiaa koettiin jo Vanhassa testamentissa

Suomen Viikkolehti 1.5.2025 

Heprean sanalla ruah voidaan viitata liikkuvan ilman lisäksi ihmisten, eläinten, yliluonnollisten henkien sekä Jumalan ominaisuuksiin. Sana voidaan kääntää "tuuli", "henkäys", "katoavainen", "asenne", "luonne" tai "henki". 

Ilmaus “pyhä henki” (ruah qadosh) esiintyy Vanhassa testamentissa kolmesti: Psalmin 51 jakeessa 11 ja Jesajan kirjassa luvun 63 jakeissa 10–11. Ilmaukset “Herran [Jahven] henki” ja “Jumalan henki” esiintyvät noin 94 kertaa Vanhassa testamentissa, kun lasketaan mukaan ilmaukset “minun henkeni”, “sinun henkesi”, “hänen henkensä” tilanteissa, joissa viitataan selvästi Jumalaan.

Huomio Kristukseen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 29.4.2025

Kolossalaiskirje 2:16-19

Heprealaiskirjeessä opetetaan että vanha liitto sisältää henkilöitä, tapahtumia, palveluvirkoja, rakennuksia, ja pyhiä toimituksia, jotka kuvaavat uuden liiton todellisuutta. Sen kirjoittaja (emme tiedä kuka hän on) opettaa että Jeesus on suurempi kuin enkelit tai ylipappi Aaron. Kristus on Moosestakin suurempi. Jeesuksen antama uhri on parempi kuin Vanhan liiton uhrit. Vanhan liiton uhrit olivat varjo siitä, mikä on todellista Kristuksessa. Paavali näyttää olleen raamatuntulkinnassaan aika samoilla linjoilla. Juhla-ajat, ja jopa sapatti, ovat ainoastaan varjokuvia Kristuksen tuomasta suuremmasta ja todellisemmasta hyvästä.

Juudan leijona, uhrikaritsa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 22.4.2025 

Kolossalaiskirje 2:15

Paavali kirjoittaa tekstissämme jälleen pahan henkivalloista, jotka Jeesus Kristus on voittanut. Tämä sanoma on hyvin ajankohtainen aikamme keskellä.

Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarna

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 15.4.2025

Johannes Krysostomos oli Konstantinopolin patriarkka. Hän on idän merkittävimpiä kirkkoisiä. Hän eli noin vuodesta 347 vuoteen 407. Krysostomos tarkoittaa "kultasuu". Hän oli lahjakas puhuja. Hänet karkoitettiin jonkun kerran virastaan. Hän puhui paljon köyhien puolesta. Hän oli Jumalalle antautunut. Näin pääsiäisen tienoilla luen hänen pääsiäissaarnansa meille. Teksti löytyy ortodoksi.net verkkosivustolta.

Pari linkkiä teoksesta Jumalan synty

Ville Mäkipelto, Juha Pakkala ja Raimo Hakola ovat kirjoittaneet hiljattain teoksen Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (Otava 2025). Anna pari linkkiä minua oppineempien teologien kirja-arvioihin.

Hengellinen uudistuminen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.03.2025

Kolossalaiskirje 2:11-14

Paavali vertaa kristittyjen uudestisyntymistä uskon kautta vanhan liiton puolella säädettyyn poikalapsia koskevaan ympärileikkaukseen. Uudestisyntyminen on Jumalan ihme. Jo Vanhan testamentin puolella puhuttiin hengellisestä ympärileikkauksesta tai sydämen ympärileikkauksesta. 5. Mooseksen kirjassa 10:16 sanotaan: Ympärileikatkaa siis sydämenne -- taipukaa kuuliaisiksi Herralle.

Jeremian kirjassa 24:7 on kirjoitettu: Minä annan heille uuden sydämen, niin että he tuntevat minut ja ymmärtävät, että minä olen Herra. He kääntyvät jälleen minun puoleeni, koko sydämestään. He ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

Pettävät viisauden opit

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 25.02.2025

Kolossalaiskirje 2:3-10

Alkukirkossa oli erityisen haastava harhaoppi. Kutsumme sitä nykyisin gnostilaisuudeksi. Uudessa testamentissa on jo viitteitä esignostilaisuudesta. On hyvin mahdollista että heidän vaikutuksensa oli läsnä myös Kolossan seurakunnassa.

Erityisesti kirkkoisä Irenaeus taisteli gnostilaisuutta vastaan. Hän eli noin vuodesta 125 vuoteen 200. Nimitys gnostilainen tulee kreikan sanasta gnosis, tieto. Gnostilaisuudessa oli kyse salatun viisauden tavoittelusta. Kristus nähtiin salatun viisauden tuojana, ei ristillä synnit sovittaneena Vapahtajana.

Kristuksen koulussa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.02.2025

Kolossalaiskirje 1:28-2:2 

Paavali opetti sekä sanoin että elävän esikuvansa kautta. Hän toisaalta julisti, neuvoi ja opetti muita. Toisaalta hän oli opetustensa ruumiillistuma. Hän eli opetustensa mukaisesti. Hän oli esimerkki silloin eläville kristityille ja on sitä myös meille myöhemmin eläville. 

Olen nähnyt piirroskuvan, jossa on oikea Aslan -leijona tekstillä "Kristus". Seuraavaksi piirretty Leijonakuningas Simba tekstillä "Paavali". Kolmantena on lapsen piirustus, jossa leijonalla on viisi jalkaa. Siinä lukee "minä". Joskus tuntuu aivan sellaiselta. Yritämme kuitenkin seurata Jeesusta ja jossain määrin Kristus saa meissä muotoa.

Kristuksen kärsimyksistä osallinen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 28.01.2025

Kolossalaiskirje 1:24-27

On merkillepantavaa kuinka myönteisen sävyisiä Paavalin kirjeet olivat. Hän oli juutalaisena Vanhan testamentin kirjoitukset tuntevana rabbina omaksunut Nehemian kirjan kahdeksannen luvun jakeen 10 periaatteen: Älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.

Kolossalaiskirje on kirjoitettu vankilasta. Paavali koki täyttävänsä Kristuksen ahdistuksia kärsiessään seurakunnan hyväksi. Kyse ei ole tässä lunastavasta kärsimystyöstä Kristuksen antaman ainutlaatuisen ja ainutkertaisen uhrin tavoin. Yksin Jeesus on sovittanut syntimme. Apostoli Paavalia, Pietaria tai äiti Mariaa ei olla ristiinnaulittu meidän vuoksemme.

Englanninkielinen dokumenttisarja protestantismista

BBC julkaisi vuonna 2007 neliosaisen protestantismia käsittelevän dokumenttisarjan The Protestant Revolution. Sarjaa juonsi brittiläinen historioitsija Tristram Hunt. Sarjassa painottuu Yhdysvaltojen ja etenkin Britannian historia. Lähestymistapa on melko sekulaari.