Kristuksen koulussa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.02.2025

Kolossalaiskirje 1:28-2:2 

Paavali opetti sekä sanoin että elävän esikuvansa kautta. Hän toisaalta julisti, neuvoi ja opetti muita. Toisaalta hän oli opetustensa ruumiillistuma. Hän eli opetustensa mukaisesti. Hän oli esimerkki silloin eläville kristityille ja on sitä myös meille myöhemmin eläville. 

Olen nähnyt piirroskuvan, jossa on oikea Aslan -leijona tekstillä "Kristus". Seuraavaksi piirretty Leijonakuningas Simba tekstillä "Paavali". Kolmantena on lapsen piirustus, jossa leijonalla on viisi jalkaa. Siinä lukee "minä". Joskus tuntuu aivan sellaiselta. Yritämme kuitenkin seurata Jeesusta ja jossain määrin Kristus saa meissä muotoa.

Paavali ei kuitenkaan tahtonut kiinnittää ihmisiä itseensä, vaan juurruttaa heitä Kristukseen. Hän juurrutti seuraajiaan Kristuksen sanaan. Näin meidänkin tulee toimia. Saksalainen reformaattori Martti Luther toivoi että Jeesuksen seuraajia ei kutsuttaisi hänen nimellään, luterilaisiksi, vaan Kristuksen nimellä, kristityiksi. Hän oli lukenut Raamattunsa ja Paavalinsa tunsi Herransa, Jeesuksen.

Luther on sanonut: ”Jos et opi tuntemaan Kristusta, kaiken muun oppiminen on turhaa.” Voimme yhtyä varmasti tähän Lutherin ajatukseen, ainakin jos lisäämme siihen sanan lopulta. Jos emme opi tuntemaan Kristusta, kaiken muun oppiminen on lopulta turhaa. Luther on sanonut myös: ”Sydäntäni hallitsee yksi ainoa opinkohta: usko Kristukseen. Siitä, sen kautta ja siihen takaisin virtaa kaikki teologinen ajatteluni.” Luther oli varsin Paavalin tavoin Kristus-keskeinen ajattelija ja julistaja.

Paavali ei ahkeroinut ainoastaan seurakunnan määrällisen kasvun vuoksi, vaan myöskin laadullisen kasvun. Hänen tarkoituksena oli toisaalta aina tavoittaa uusia ihmisiä. Hän istutti siksi uusia seurakuntia etenkin merkittäviin Välimeren kaupunkeihin jalkaisin tai laivalla. Toisaalta Paavalin päämääränä oli kristittyjen hengellinen kasvu ja henkinen kypsyys. Paavali kävi kirjeenvaihtoa perustamiensa seurakuntien kanssa, vieraili niissä ja lähetti usein myös luottohenkilöitä niihin.

Tekstistämme käy ilmi että Paavali taisteli hengellisiä taisteluita. Joskus se oli varmasti aika rajuakin. Hänen tärkeimpiä aseitaan olivat pyhät kirjoitukset sekä rukous, rakkaus ja usko. Paavalin Raamattu oli Vanha testamentti. Hän piti sitä Jumalan sanana. Hän oli opetellut sen rabbiinisissa kouluissa käytännössä ulkoa hepreaksi. Paavali hyödynsi raamatuntulkinnassaan rabbiinista koulutustaan, mutta hän erosi juutalaisista oppineista siinä että hän tulkitsi Vanhaa testamenttia Messiaasta käsin, että nyt Messias oli saapunut. Sen valossa kaikki näytti uudelta.

Paavali kärsi paljon, mutta hän ei ollut katkera. Hänellä oli kirkkaana mielessä ikuisuusperspektiivi. Silloinkin kun hän odotti teloitusta. Tämä näköala antoi hänelle voimaa ajallisten koettelemusten keskellä. Vankilassa ollessaankin Paavali kirjoitti usein Jumalan kiittämisestä ja ylistämisestä sekä kristittyjen toivosta ja keskinäisen rakkauden merkityksestä. Hän ei rakentanut elämäänsä näkyvän vaan näkymättömän varaan. Toisinaan myös Paavali väsyi, hän oli syntinen ihminen kuten mekin, mutta Jumala nosti häntä uudelleen.

Myös meille Jumalan sanat ovat rakkaita ja antavat voimaa, sekä Vanha testamentti että Uusi testamentti, joista 13 kirjettä Paavalilta. Rohkaiskoot meitä 1.Korinttilaiskirjeen 15. luvun jakeen 58 sanat (KR38): Sentähden, rakkaat veljeni, [ja sisaret] olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha.

Kohtaamme kukin aikanaan vanhuuden haurauden, mikäli Herramme paluu viipyy ja saamme elää. Mutta saamme olla rohkaissut Herrassa nyt ja loppuun asti. Jeesus on kanssamme. Tänään kristillinen seurakunta ja maailma tarvitsee rukouksiamme. Saamme rukoilla yhdessä lähetystyön, evankeliumin leviämisen, diakonisen palvelutyön, kehitysyhteistyön, sielunhoitotyön, kaiken kristillisen julistus- ja auttamistyön puolesta lähellä ja kaukana. Saamme siunata työntekijöitä, ja niitä ihmisiä, joita varten työtä tehdään. Mekin saamme olla työssä, ainakin vapaaehtoisina.

Saamme rukoilla kotiseurakunnatamme Jyväskylän vapaaseurakunnan ja kotikirkkomme Suomen Vapaakirkon, ja koko maailmanlaajuisen seurakunnan puolesta. Näitä asioita, mitä Paavalikin piti tärkeänä: Uusia uskovia ja syvempää Kristuksen tuntemista. Saamme myös kiittää ja ylistää Kolmiyhteistä Jumalaamme. Kunnia olkoon Jumalalle, Isälle, Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin on alussa ollut, nyt on, ja on aina oleva, ikuisesti!