Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 22.4.2025
Paavali kirjoittaa tekstissämme jälleen pahan henkivalloista, jotka Jeesus Kristus on voittanut. Tämä sanoma on hyvin ajankohtainen aikamme keskellä.
Kysymys pahasta ja pahuudesta on aina kiehtonut ihmisiä. Pahan olemassaoloa ei ole vaikea päätellä, sillä ympärillämme ei suinkaan ole vain hyvyyttä ja kauneutta. Monenlainen paha myös rikkoo niin yksittäisiä ihmisiä kuin heidän yhteisöjäänkin. Toisaalta on syytä ihmetellä, kuinka tässä maailmassa on silti niin paljon hyvyyttä ja epäitsekästä rakkautta. Hyvyys tulee Jumalalta. Mistä tulee pahuus?
Kristillinen kirkko on läpi historian opettanut, että moraalisen pahan lisäksi on olemassa persoonallinen paha. Kristinuskon perustahan on Raamatun ilmoituksessa. - - On hyvä tietää, ettei kaikkien tarvitse koskaan kohdata erityisiä Pahan ilmentymiä. Kristitty saa elää Jumalaan luottaen… Toisaalta kristinuskon ohentuessa länsimaiden yhteiskunnissa vaihtoehtoiset ja uushenkiset uskomukset sekä muista uskonnoista tulevat vaikutteet saavat yhä enemmän sijaa. On siis oletettavaa, että oudot ilmiöt yleistyvät ja haastavat kirkkoja yhä enemmän. Siksi tarvitaan selkeää, Raamattuun ja kristilliseen perinteeseen tukeutuvaa opetusta.
Ilmestyskirjassa on maininta siitä että Saatana johtaa kansat harhaan (Ilmestyskirja 20:8) ja kokoaa niitä sotaan. Joskus vuosia sitten mietin puhuisiko Johannes tässä tulevaisuudesta. Nykyisin ajattelen että Johannes kirjoittaa kaikille ajoille ajankohtaisista asioista.
Paholainen pyrkii saamaan ihmiset toisiaan vastaan. Hän syöttää yhdenlaista narratiivia yhdelle porukalle ja toisenlaista toiselle. Paholaisen narratiiveissa on mukana myös osatotuuksia, kuten on nähtävissä jo syntiinlankeemuskertomuksessa (1. Mooseksen kirja 3). Toisaalta mukana on totta ja toisaalta valhetta.
Meissä kaikissa ihmisissä ja kansoissa on varmasti syytä. Mutta valitsemmeko katkeroitua ja käpertyä synteihimme? Vai tunnustammeko syntimme ja teemmekö parannusta ja ojentaudummeko totuudenmukaisesti? Venäjällä palvotaan Marsia, sodan jumalaa, lännessä Venusta, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalaa. Molemmissa on omat vaikeutensa.
Mistä aidon Jumalan viisauden tunnistaa? Jeesuksen veli Jaakob vanhurskas kirjoittaa seuraavasti 3:17: Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Kuinka paljon tarvitsisimmekaan tällaista viisautta seurakunnissa ja kaikkialla yhteiskunnissa!
Taistelemme pahaa vastaan mm. kunnioittamalla tosiasioita, rukoilemalla Jumalaa, tekemällä hyvää ihmisille ja luomakunnalle sekä viljelemällä Jumalan sanaa, mutta myös luottamalla hiljaa Jumalaamme. Jumala sanoi Mooseksen kautta kansalle: Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa! (2. Mooseksen kirja 14:14). Joskus hiljainen luottamus on pahan voittamista.
Ilmestyskirjan kirjoittaja Johannes julistaa Kristuksen voittoa kaikista turmiovalloista, synnistä, kuolemasta ja perkeleestä (5:1-6):
Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?"
Mutta ei ollut ketään, ei taivaassa, ei maan päällä eikä maan alla, joka olisi kyennyt avaamaan kirjan tai edes katsomaan siihen. Minä itkin katkerasti, kun ei löytynyt ketään, joka olisi ollut arvollinen avaamaan kirjan tai katsomaan siihen. Mutta yksi vanhimmista sanoi minulle: "Älä itke. Juudan heimon leijona, Daavidin juuriverso, on saanut voiton! Hän avaa kirjan ja murtaa kaikki seitsemän sinettiä." Ja minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi karitsa.
Tämä on aika hätkähdyttävää. Johanneksen evankeliumissa 1:29 Johannes Kastaja sanoo: Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Kristus on samanaikaisesti väkevä ja voimakas Juudan leijona. Ja kuitenkin vuoksemme teurastettu uhrikaritsa, heikkouteen suostuva.
Jeesus voitti kuoleman kuolemalla. Hänen riemullinen ylösnousemuksensa on ikuinen voittomme kaikesta pahasta. Me Herraan uskovat olemme hänessä, olemme yhdistetyt Kristukseen, hänen kuolemaansa, hänen ylösnousemukseensa, hänen elämäänsä.
Paavali kirjoittaa 1. Korinttilaiskirjeessä 1:25 Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi. Kristinuskon ytimessä on risti. Se julistaa maailmalle että Jumalan hulluus ja heikkous on meitä viisaampi ja voimakkaampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti