Juhan kirja-arvostelut

Tässä hieman ajatuksia kirjoista, joita olen lukenut. Lisään ajan kuluessa lisää teoksia.

Evankeliumi: Taistelu on voitettu

Suomen Viikkolehti 05.12.2017 

Evankeliumi tarkoittaa hyvää sanomaa siitä, että jotain todella hyvää ja tärkeää on tapahtunut. Vanhassa testamentissa hyvä uutinen tarkoitti yleensä voittoa taistelusta. Roomalaisessa maailmassa sanaa käytettiin muun  muassa hallitsijan syntymisen ja valtaan astumisen yhteydessä.

Anteeksiantamisesta

Matteus 6:14-15
Matteus 18:15-17, 21-35 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 5.11.2017 

Jatkamme Vuorisaarnan opiskelua. Tällä kertaa aiheena on anteeksiantaminen. Käsiteltävä aihe on tärkeä. Siksi viivymme siinä hieman pidempään. Olen saanut tähän puheeseen ajatuksia muunmuassa Dianne Collardin kirjasta ”Päätän antaa anteeksi”. Kyseessä on Päivän kustantama kirja. Sain tämän teoksen Viitasaaren helluntaiseurakunnan pastorilta Rahkosen Jukalta lahjaksi. Collardin poika murhattiin ja hän koki Raamatun perusteella, että hänen tulee antaa anteeksi. Hän jakaa teoksessa löytämiään asioita matkallaan anteeksiantamukseen.

Isä meidän rukouksesta

 Matteus 6:9-13

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su  22.10.2017

Jatkamme Vuorisaarnan opiskelua. Tällä kertaa aiheenamme on Isä meidän rukous. Isä meidän rukous on meille kristityille erityisen tärkeä ja rakas rukous siksi, koska Jeesus itse on opettanut sen meille hänen seuraajilleen. Rukousta ei ole tarkoitettu ainoastaan mekaanisesti toistettavaksi, vaan meidän tulee olla rukouksessa läsnä ja ajatella Kristuksen opettamien sanojen merkitystä. Voimme rukoilla rukousta Jeesuksen käyttämin sanoin, mutta voimme käyttää Isä meidän rukousta myös mallina siitä, millaisia asioita me tuomme Jumalalle omin sanoin.

Antamisesta ja rukouksesta

Matteus 6:1-8

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.9.2017

Jeesus opettaa meitä tekemään hyvää ja elämään Jumalan mielen mukaista elämää. Hän ottaa antamisen ja rukouksen esimerkiksi tästä. Hän puhui aiemmin Vuorisaarnassa julkisesta hyvän tekemisestä, maan suolana ja maailman valona olemisesta. Tässä hän puhuu sydämen salatusta elämästä. Vanhurskauden tekeminen ei ole ainoastaan ulkoista, vaan myös sisäistä todellisuutta.

Vihollisrakkaudesta

Matteus 5.43-48

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 13.8.2017

Maailmaa, jossa elämme, leimaa jatkuvat konfliktit. On sotia, taisteluja, jännitteitä, vihamielisyyttä ja kiistoja niin kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Jumala tarkoitti meidät ihmiset elämään rauhassa keskenämme. Sen sijaan olemme usein aggressiivisia tai ainakin töykeitä. Inhimillistä kipua on paljon. On väärinymmärryksiä ja rikkoutuneita ihmissuhteita. Siinä seikassa, että meillä on mahdollisesti vihollisia, ei välttämättä ole mitään väärää meidän puolelta. Jeesuksellakin oli vihollisia. Samoin apostoli Paavalilla. Mutta Jeesus, kuten myös hänen seuraajansa Paavali, opettaa meitä suhtautumaan vihollisiin oikealla tavalla.

Seurakunnan johtajat

Tiitus 1:5-9

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 6.8.2017

Pelkistäen voisi sanoa, että on kolmenlaisia kirkkokuntia. Episkopaalisissa kirkkokunnissa, kuten Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, piispat ovat seurakuntien ja pappien ylimpiä kaitsijoita. Presbyteerisissä kirkoissa seurakuntia johtavat maallikkovanhimmat. Kongregationalistisissa kirkoissa, kuten Suomen Vapaakirkossa, seurakunnan asioista päätetään seurakunnankokouksessa. Seurakunta mm. päättää ketä vanhimmistoon, eli johtoryhmään, valitaan. Suomen Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys nimeää seuraavat seurakunnan vanhinten tehtävät:

Evankeliumi

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla su 30.7.2017

Evankeliumi tarkoittaa hyvää uutista tai hyvää sanomaa. Kyse on viestistä, jonka sisältö on, että jotain todella hyvää ja todella tärkeää on tapahtunut. Vanhassa testamentissa hyvä uutinen tarkoitti yleensä voittoa taistelussa. Roomalaisessa maailmassa kreikan sanaa euangelion käytettiin mm. hallitsijan syntymisen ja valtaan astumisen yhteydessä.

Kostamisesta

Matteuksen evankeliumi 5:38-42

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 23.7.2017

Mitä nämä Jeesuksen sanat oikein tarkoittavat? Tarkoittaako Jeesus sitä, että kristitty ei saa puolustautua, jos häntä kiusataan? Eikö kristitty saa koskaan viedä asioita oikeuteen? Pitääkö kristityn antaa rahaa jokaiselle ohikulkijalle? Eikö kristitty saa mennä armeijaan tai toimia poliisina? Onko kristinusko heikkojen ja pelkureiden orjamoraalia, niin kuin Adolf Hitlerin ihannoima filosofi Friedrich Nietzsche väitti?

Vannomisesta

Matteuksen evankeliumi 5:33-37

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 11.6.2017

Nicky Gumbel, brittiläinen pastori, kirjoittaa: ”Luottamus on murtunut yhteiskunnassamme… Britanniassa poliitikkojen ja ja hallituksen jäsenten toimi on kaikista vähiten luotettujen ammattien joukossa… Yli 70 % ei odota heidän puhuvan totta. Ainoastaan toimittajiin luotetaan vielä vähemmän.”

Raamatun suuri kertomus

Suomen Viikkolehti 23/2017

Raamattu on toisaalta kirjasto ja toisaalta kirja. Siinä on monta kertomusta ja yksi suuri kertomus, joka kertoo suuremmasta todellisuudesta, kuin vain minusta ja ongelmistani. On kyse koko luomakunnasta ja ihmiskunnasta, koko maailmanhistoriasta ja ikuisuudesta.

Vaikeuksien kautta kohti voittoa

Suomen Viikkolehti 45/2014

Juha Mikkonen on 32-vuotias teologian opiskelija Hangosta.

Avioero ja uudelleenavioituminen

Matteus 5:31-32 

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 21.5.2017 

Avioeroon ja uudelleenavioitumiseen liittyy toisaalta teologisia ja Raamatun selitysopillisiä näkökulmia ja toisaalta pastoraalinen, ihmisten kokemuksiin liittyvä puoli. Suomen Vapaakirkon internetsivuilla kerrotaan vapaakirkollista kantaa asiaan otsikolla avioliitto ja perhe seuraavasti:

Uskovan äidin merkitys

1. Samuelin kirja 1-2

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 14.5.2017

Israelin historiassa oli alkamassa uusi vaihe. Vaikka 1. Samuelin kirja alkaa kuvauksella Elkanasta, keskeisin henkilö on aluksi kuitenkin Hanna, jonka pojasta tuli Israelin historian viimeinen tuomari. Hän asetti virkaansa Israelin ensimmäiset kuninkaat, Saulin ja Daavidin. Kirjoittaja on kiinnostunut todellisten ihmisten todellisista ongelmista. Hän ei aloita kuvaamalla maan johtavia miehiä, vaan kuvaamalla yhtä naista, jolla ei ole merkittävää asemaa ja joka kärsii hedelmättömyydestä.

Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Psalmi 22:13-23

Mielestäni tärkein tekstikriittinen kiista koskee sitä, onko psalmi yhtenäinen. Vaikka meille on säilynyt ainoastaan psalmi sellaisena kuin se on, osa tutkijoista on sitä mieltä, että tässä kaksi psalmia on yhdistetty. He perustelevat sitä sillä, että jakeiden 22 ja 23 välillä tapahtuu niin suuri muutos. Kuitenkin monessä muussakin psalmissa on samantapaisia tunnelmallisia hyppäyksiä, joten olen sitä mieltä, ettei ole tarpeen olettaa redaktiota tässä kohdassa.

Kristuksen kirje Vähä-Aasian kurjimmalle seurakunnalle

Johanneksen ilmestys 3:14-22

Ilmestyskirjan salaperäinen sisältö on kiehtonut lukijoitaan ja selittäjiään kirjoittamisestaan lähtien aina meidän aikaamme asti. Sen sanoma on väkevä, mutta sitä on usein vaikea ymmärtää. Ilmestyskirja on toisaalta aikaansa sidottu ja toisaalta sen sanoma on ajaton. Erityisen tärkeä tausta Ilmestyskirjalle on Vanha testamentti, johon se viittaa yli 250 kertaa.

Ylösnousemus

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 16.4.2017

Ylösnousemus on kaikkein tärkeimpiä asioita kristinuskossa. Se on tulkinnallinen avain koko kristinuskoon. Se osoittaa Kristuksen opetukset todeksi. Kristuksesta käsin avautuu koko Raamattu. Kristuksen ylösnousemus takaa yleisen ylösnousemuksen toteutumisen aikojen lopulla.

Risti

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 13.4.2017

Risti on kristinuskon symboli. Kirkkorakennusten katolla on usein risti. Kirkkorakennusten sisällä on usein risti. Painettujen Raamattujen kansissa on usein risti. Kristilliseen perinteeseen kuuluu myös ristinmerkin tekeminen. Evankeliumit kuvaavat verrattain pitkästi Kristuksen kärsimyshistoriaa eli Jeesuksen kärsimykseen ja kuolemaan liittyviä tapahtumia. Risti on keskeisimpiä asioita kristinuskossa.

Uskonsisällön jäsentymisen merkityksestä

Mielipidekirjoitus Suomen Viikkolehti 6.4.2017 nro 14

Meillä Suomen Vapaakirkossa olisi mielestäni paikka keskustella opillisista käsityksistämme.

Tunnustuksemme määrittää meidät katolisen kristinuskon edustajiksi (tunnustamme apostolisen uskontunnustuksen mukaisesti yhteisen / yleisen seurakunnan), protestanteiksi (Raamattu määrää yksin uskomme ohjeen) sekä herätyskristityiksi eli evankelikaaleiksi (toimimme kristillisen uskon herättämiseksi ja säilyttämiseksi).

Armo

Nuorena tunsin oloni aika usein epävarmaksi. Tässä oli taustana lapsuuteni kokemukset. Isänisäni jäi lapsena orvoksi ja oli sotainvalidi. Isälläni ei ollut helppo lapsuus. Isäni ei ollut helppoa osoittaa hyväksyntää myöskään minulle.

Tultuani uskoon 17-vuotiaana minulle tuli tärkeäksi ajatus siitä, että olen Jumalan, Taivaallisen Isän hyväksymä. Vaikka pidin tätä ajatusta totena, minun oli kuitenkin vaikea kokea oloani täysin Jumalan hyväksymäksi. Vanhemmat kristityt puhuivat armosta ja tiedollisesti hyväksyin ajatuksen, mutta se ei oikein mennyt kokemukseen läpi.

Uskovien kaste

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 2.4.2017

Raamatulliseen ja kristilliseen seurakuntaelämään kuuluu kaste Jeesuksen lähetyskäskyn ja alkuseurakunnan käytännön mukaisesti. Emme kasta ihmisiä vapaakirkollisuuteen, vaan Jeesukseen. Kastamme ihmisiä maailmanlaajuiseen Kristuksen seurakuntaan, joka kattaa kaikki mantereet ja koko kirkkohistorian.

Seksuaalisesta puhtaudesta

Matteus 5:27-30

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 19.3.2017

Ihmisen seksuaalisuus on osa Jumalan hyvää luomistyötä. Seksuaalisuus on kokonaisvaltaisempi asia kuin seksi. Jumala on luonut meidät seksuaalisiksi olennoiksi, miehiksi ja naisiksi. Seksuaalisuus ja seksi ovat Jumalan kaunista lahjaa ihmisille. Raamatussa kokonainen kirja, Laulujen laulu, vanhemmalta nimeltään Korkea veisu, on omistettu miehen ja naisen väliselle eroottiselle rakkaudelle. Meidän ei tarvitse kokea syyllisyyttä tai häpeää siitä, että olemme seksuaalisia olentoja. Meidän ei tarvitse kantaa syyllisyyttä ja häpeää myöskään seksistä, kunhan se toteutuu Luojan tarkoittamissa puitteissa. Seksuaalisuus on myös hyvin herkkä ja yksityinen asia.

Vihastuminen

Matteus 5:21-26 KR38

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 5.3.2017

Minun täytyy sanoa heti alkuun, että tämä teksti on haastava. Se haastaa minua itseäni ja uskon, että se voi haastaa myös Sinua. Tarkoitukseni ei ole lyödä sanoillani ketään. Toisaalta en halua myöskään laimentaa Jumalan sanan opetuksia, koska silloin Jumalan sanan tarkoitus ei pääse täysin toteutumaan. Jumalan sana on kuin kaksiteräinen miekka ja voi viiltää joskus syvälle sydämeen. Jumalan tarkoitus on kuitenkin silloinkin hyvä. Hän haluaa auttaa meitä. Hänen sanansa haavoittavat mutta myös parantavat meitä.

Jeesus ja Vanha testamentti

Matteus 5:17-20

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 12.2.2017

Kuten muitakin Raamatun kirjoituksia, myös Vuorisaarnaa tulee lähestyä sen historiallisesta ja kulttuurisesta taustasta käsin. Jeesus Nasaretilainen oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen mies. Kun ymmärrämme hänen aikansa ihmisten ajattelua, voimme käsittää paremmin myös hänen opetuksiaan.

Suolana ja valona

Matteus 5:13-16

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 5.2.2017

Yhteiskunnassamme on vallalla ajatus, että kansamme paras tulee taloudellisesta menestyksestä, joka mahdollistaa yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnnin. Tässä on toki myös perää, mutta perimmäiset ongelmamme ovat kuitenkin vielä syvemmällä, kuin vähävaraisuudessa tai puutteellisessa koulutuksessa tai kasvatuksessa tai sosiaalisessa tuessa. Ongelmamme ovat syvimmiltään hengellisiä ja moraalisia. Olemme todistaneet viime vuosikymmeninä länsimaissa ja myös meillä Suomessa voimakasta sekularisaatioprosessia eli maallistumiskehitystä. Tämä tarkoittaa sitä, että kristittyjen todistuksella on entistä suurempi merkitys kulttuuripiirissämme ja maassamme.

Mikä pidättää kadotuksen ihmistä?

2. Tessalonikalaiskirje 2:1-12

1. Taustaa

Heti alkuun on sanottava, että kohta on vaikea. Aurelius Augustinus (354-430), jota pidetään yleisesti merkittävimpänä läntisenä kirkkoisänä sanoi, ettei ymmärtänyt jakeen 6 merkitystä lainkaan. Professori F. F. Bruce (1910-1990), joka oli 1900-luvun huomattavimpia evankelikaaleja raamatuntutkijoita, sanoi puolestaan, että voimme vain ”arvailla sen merkitystä”.

Autuaaksijulistukset

Matteuksen evankeliumi 5:3-12

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 15.1.2017

Autuaaksijulistuksia löytyy muualtakin evankeliumeista, erityisesti Luukkaan evankeliumista. Ne pohjautuvat Vanhan testamentin runollisiin kirjoihin. Tässä Matteuksen tekstissä on pidempi ja huolellisemmin rakennettu jakso, kuin missään Vanhassa testamentissa tai juutalaisissa aikalaislähteissä. Rytminen ja tasapainoinen rakenne auttoi mieleenpainamisessa. Matteuksen autuaaksijulistukset ovat muodoltaan julistavia ja epäsuorasti kehottavia. Ne ilmentävät pelastuksen ajan täyttymystä Jeesuksen persoonassa ja julistuksessa.

Johdantoa Vuorisaarnaan

Matteus 5:1-2

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 8.1.2017

Aloitamme tänään uuden opetussarjan. Käymme tämän vuoden keväällä läpi Jeesuksen Vuorisaarnaa. Tällä kertaa on hieman johdantoa aiheeseen. Haluan suositella John Stott-nimisen edesmenneen anglikaanikirkon papin ja teologin kirjaa Vastavirtaan – Vuorisaarnan sanomaa ajallemme. Kyse on Perussanoman kustantamasta kirjasta, jonka painos on valitettavasti loppu. Kirjan voi ostaa käytettynä netistä alle kympillä tai lainata kirjastosta. Jos osaa englantia, teoksen alkuperäinen nimi on The Message of the Sermon on the Mount.

Hengen lahjat

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 1.5.2016

Pyhän Hengen toiminta on nähdäkseni helluntaiherätyksen ja karismaattisen liikkeen kasvun suurimpia syitä 1900- ja 2000-luvulla. Voimakkainta kasvua on tapahtunut Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa, missä on runsaasti vieraita uskontoja ja niihin liittyviä ilmiöitä ja missä perinteinen lähetystyö ei ole saavuttanut yhtä paljon ihmisiä.

Markuksen evankeliumin 1. luvun käännökseni

Markuksen mukaan, 1. luku

1. Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku 2. sen mukaan kuin on kirjoitettu profeetta Jesajassa: ”Minä lähetän sanansaattajani edelläsi, hän valmistaa tiesi. 3. Ääni huutaa autiomaassa: 'Valmistakaa Herran tie, tehkää hänen polkunsa suoriksi.'”

Uskon puolustaminen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 5.6.2016

Voimme kysyä oikeutetusti miksi kristinuskoa tulisi puolustaa. Eikö riitä, että julistamme evankeliumia? Eikö Paavali sitä paitsi varoittanut uskovia väittelyistä? Voimme todeta tähän, että sana apologia esiintyy jo Uudessa testamentissa.

Elämänilo ja antaminen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 1.1.2017

Filippiläiskirje 4:10-23

Olemme nyt tämän opetussarjan viimeistä kertaa Filippiläiskirjeen äärellä. Apostoli Paavalin lähettämässä kirjeessä toistuu ilo, kuten myös tässä viimeisessä jaejaksossakin. Paavalin ilo ei kummunnut niinkään ulkoisista olosuhteista, kuin sisäisestä elämästä Kristuksen kanssa. Paavali oli löytänyt onnellisuuden salaisuuden Jeesuksen tuntemisesta.