Uskovien kaste

Puhe Viitasaaren helluntaisrk:lla 2.4.2017

Raamatulliseen ja kristilliseen seurakuntaelämään kuuluu kaste Jeesuksen lähetyskäskyn ja alkuseurakunnan käytännön mukaisesti. Emme kasta ihmisiä vapaakirkollisuuteen, vaan Jeesukseen. Kastamme ihmisiä maailmanlaajuiseen Kristuksen seurakuntaan, joka kattaa kaikki mantereet ja koko kirkkohistorian.

Lähes kaikki kristilliset yhteisöt kastavat ihmisiä. Kasteen nähdään kytkeytyvän tavalla tai toisella kristityn hengellisen elämän alkuun ja seurakuntaan liittymiseen. Eri kristillisillä kirkkokunnilla on toisaalta yhteisiä käsityksiä ja tapoja, mutta myös opillisia ja käytännöllisiä eroja.

Roomalaiskatolilaisuudessa, ortodoksisuudessa ja luterilaisuudessa kaste nähdään pelastavana sakramenttina. Tämän näkemyksen mukaan ihminen uudestisyntyy ja saa Pyhän Hengen lahjan kasteessa. Ortodoksisuudessa on käytössä myös mirhavoitelu, jolloin Pyhän Hengen uskotaan laskeutuvan kastettuun. Nämä kirkot kastavat kaikenikäisiä ihmisiä, myös vastasyntyneitä. Roomalaiskatoliset uskovat, että kaste vaikuttaa tehtynä tekona (lat. ex opere operato) vastaanottajan uskosta riippumatta, kunhan pappi vain toimittaa sakramentin oikein. Roomalaiskatolisten mukaan kaste on välttämätön pelastukseen.

Luterilaiset ajattelevat, että kastetut vastasyntynytkin uskovat tavallaan tai seurakunta voi ainakin uskoa hänen puolestaan. Niissä vapaakirkoissa, joissa on käytössä lapsikaste, kasteen ei yleensä ajatella vaikuttavan uudestisyntymistä, vaan kaste nähdään liiton ulkoisena merkkinä ja liiton kansaan liittämisenä kuten ympärileikkaus vanhan liiton aikana.

Meillä Suomen Vapaakirkossa on baptistinen kastekäsitys. Uskomme siihen, että ihminen uudestisyntyy ja saa Pyhän Hengen silloin, kun hän uskoo evankeliumin. Paavali kysyy Galataiskirjeessä 3:2: Saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin? Retorisen kysymyksen vastaus on "uskomalla evankeliumin". Meillä on käytössä uskovien kaste. Tämä ei tarkoita aina aikuiskastetta. Kastamme myös lapsia, jotka tunnustavat uskovansa Jeesukseen ja ilmaisevat haluavansa kasteelle.

Kaste liittyy seurakuntakäsitykseen. Koostuuko seurakunta uskovista ja ei-uskovista, vai ainoastaan uskovista? Suomen Vapaakirkossa ajattelemme, että kristillinen seurakunta koostuu ainoastaan Jeesuksen seuraajista. Kansankirkkomallissa on se etu, että tavoitetaan suuri joukko ihmisiä. Uskovien seurakuntamallissa on se etu, että ei-uskovat seurakunnan jäsenet eivät aiheuta yhtä paljon jännitteitä, kuin siinä tapauksessa että kaikki hyväksytään täyteen jäsenyyteen. Ei-uskovat jäsenet voivat tuoda kirkkokuntaan ja seurakuntiin liberaaliteologista oppia ja etiikkaa.

Kuka voi toimittaa kasteen? Me kaikki Jeesuksen opetuslapset olemme pappeja, joten periaatteessa jokainen kristitty voi toimittaa kasteen. Käytännössä on kuitenkin hyvä sopia asiasta yhdessä seurakunnan kanssa.

Entä mikä on oikea tapa kastaa? Kreikan sanan kastaa baptizō perusmerkitys on "upottaa veden alle". En kuitenkaan pidä upottamista ainoana mahdollisena tapana kastaa. Mikäli olosuhteet, kuten esim. terveys tai veden puute, eivät salli upottamista, kaste voidaan toimittaa myös valelemalla.

Tulkitsemme Apostolien tekojen kertomukset kastetapahtumista siten, että ne jotka kastettiin, uskoivat ensin julistukseen.

Apt. 2:41: Ne, jotka ottivat hänen (Pietarin) sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä. 

Apt. 8:12: Kun ihmiset kääntyivät uskomaan Filipposta, joka julisti hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksesta Kristuksesta, he ottivat kasteen, sekä miehet että naiset.

Apt. 8:36-38: He (Filippos ja etiopialainen hoviherra) tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."] Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.

Jae 37, jossa puhutaan uskosta kasteen mahdollistajana, puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista. Siinä on mitä todennäköisimmin kyse varhaisen seurakunnan lisäyksestä, joka on nähty tarpeelliseksi selvennykseksi, ei Luukkaan itsensä kirjoittamasta tekstistä.

Kasteessa ja ehtoollisessa on läsnä aine, ehtoollisviini ja leipä ja kastevesi. Jumala siunaa meitä aineen kautta. Hän vahvistaa uskoamme ja jumalasuhdettamme materian välityksellä. Tässä näkyy kristillinen opetus luomisesta. Jumalan luomistyö on hyvää.

Alkuseurakunnassa usko, kääntymys, kaste, uudestisyntyminen ja Pyhän Hengen lahjan saaminen liittyivät ihmisten ajattelussa kiinteästi toisiinsa. Ne kaikki tapahtuivat myös ajallisesti lähekkäin toisiaaan.

Kaste on vanhan ihmisen hautaamista ja ylösnousemista uuteen elämään Kristuksen kanssa. Kol. 2:12: Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. 

Kaste on vanhasta elämästä riisuutumista ja pukeutumista Kristukseen. Gal. 3:26-27: Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen. Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne. 

Kaste kuvaa myös kastettavan halukkuutta ottaa pelastus vastaan. Kasteessa tunnustamme, että uskomme Jeesukseen. Kaste ei ole hyvä teko, joka toisi meille hengellisiä ansioita, vaan kyse on Kristuksen armon varaan jättäytymisestä. Kaste kuvaa Kristuksen sovitustyön merkitystä, Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tuomaa pelastusta kastettavalle. Laitamme toivomme yksin Jeesukseen. Jaamme saman kohtalonyhteyden Herramme kanssa.

Room. 6:3-5: Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.

Vanhassa testamentissa on esikuvia kasteesta. Isrelilaiset ylittivät Kaislameren, mutta egyptiläiset, jotka ajoivat heitä takaa, hukkuivat veden alle. Kyse oli toisaalta Jumalan pelastusteosta ja toisaalta Jumalan tuomiosta.

1. Kor. 10:1-2: Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 

Paavali jatkaa, että se, mitä israelilaisille tapahtui, on esikuvallista meille kristityille. Israelilaisten keskuudessa ollut pilvi kuvaa Jumalan läsnäoloa. Se oli yöllä tulenhohteinen. Jumala on läsnä seurakunnassaan Pyhän Henkensä kautta. Meidät kastetaan Jeesuksen seuraajiksi vedessä ja Pyhässä Hengessä. Toinen esikuva kasteesta on vedenpaisumus. Tässäkin vesi kuvaa Jumalan tuomiota, joka hukutti maailman, mutta samalla hänen omiensa pelastusta.

1. Piet. 3:21 (KR38): Tämän vertauskuvan [eli vedenpaisumuksen] mukaan vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena - joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta - Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.

Ansaitsisimme hukkua, mutta Kristuksen armosta saammekin nousta yhdessä hänen kanssaan ylös ja elää. Jeesus kantoi tuomion puolestamme. Kaste ei pelasta ulkonaisena tehtynä tekona. Kyse on ihmisen sisäisestä uudistuksesta. Kasteen voidaan ajatella pelastavan siinä merkityksessä, että se vahvistaa ja varjelee uskoa. Vesi erottaa meidät Jumalan tuomion alla olevasta maailmasta. Kaste on Kristukselle erottautumista.

Kaste on hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta. Hyvän omantunnon pyytäminen Jumalalta on anteeksiantamuksen anomista. Hyvä omatunto tulee siitä varmuudesta, että Kristuksen tähden saamme kaikki syntimme anteeksi. Saamme elää hänen yhteydesssään. Saamme olla täysin Jumalan hyväksymiä.

Matteus 28:18-20: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.

Kristus on antanut seurakunnalleen lähetystehtävän. Millään auktoriteetilla ei ole oikeutta kieltää kristittyjä tekemästä lähetystyötä. Lähetyskäsky tulee korkeimmalta taholta, taholta jolla on kaikki valta taivaassa ja maanpäällä. Tämä taho on myös luvannut olla meidän kanssamme, ei joka toinen päivä, vaan joka päivä. Tämä lupaus ei ole kiinni tunteista. Tuntui miltä tuntui ja näytti miltä näytti, Jeesus Kristus, Jumalan Poika, on nyt, aina ja ikuisesti meidän kanssamme. Lupauksensa mukaisesti hän pitää meistä huolen ja mitä ikinä meille tapahtuukin tässä elämässä ja hän vie meidät perille luvattuun uuteen kauniimpaan maailmaan.