Vanhurskaan kärsimys ja korotus

Psalmi 22:13-23

Mielestäni tärkein tekstikriittinen kiista koskee sitä, onko psalmi yhtenäinen. Vaikka meille on säilynyt ainoastaan psalmi sellaisena kuin se on, osa tutkijoista on sitä mieltä, että tässä kaksi psalmia on yhdistetty. He perustelevat sitä sillä, että jakeiden 22 ja 23 välillä tapahtuu niin suuri muutos. Kuitenkin monessä muussakin psalmissa on samantapaisia tunnelmallisia hyppäyksiä, joten olen sitä mieltä, ettei ole tarpeen olettaa redaktiota tässä kohdassa.

Toiseksi tärkein tekstikriittinen kohta on minusta se, miten meidän tulisi tulkita jakeen 17 loppuosa. KR33 kääntää sen Masoreettisen tekstin pohjalta ”minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat”, ka'ari. RK kääntää sen Septuagintan pohjalta mielestäni paremmin ”he ovat lävistäneet käteni ja jalkani”, kārā.

Henkilökohtainen näkemykseni on, että koska LXX on käännetty kaksi vuosisataa ennen kristillistä aikaa, se on luotettava. Koska kristityt todennäköisesti vetosivat kohtaan evankeliumia julistaessaan, ovat juutalaiset oppineet kenties saattaneet langeta kiusaukseen ”korjata” tekstiä, sillä MS periytyy ajalta, jolloin kristillisen kirkon vaikutus oli jo vahva.

Lienee tarpeetonta lähteä hakemaan apua tähän tekstikriittiseen ongelmaan akkadinkielestä tai arabiasta, vaikka jotkut ovat niin tehneetkin.

Rakenne:

A Jumalan hylkäämäksi tulon kokemus. Jumalan valta. Israelin ylistys. Jakeet 2-6
B Julkinen spektaakkeli. Jakeet 7-9
C Jumalan liittouskollisuus. Jakeet 10-12
C' Hylkäämiskokemus. Armon anominen. Jakeet 13-22
B' Julkinen ylistys. Jakeet 23-25
A' Jumalan läsnäolo ja valta. Israelin ja kansojen ylistys. Jakeet 26-32

Psalmin metrum vaihtelee, mutta 3+3 rytmi näyttäisi vallitsevalta.

Psalmi kertoo yksilön näkökulmasta. Loppuosasta johtuen psalmi on kiitospsalmi. Psalmeissa toistuu usein se, että aloitetaan valituksella ja päädytään ylistykseen.

Jae 13: Baasanilla sijaitsee nykyisin Golanin ylänkö. Se on varsin hedelmällistä seutua, sillä siellä sataa säännöllisesti ja verrattain runsaasti. Näin ollen Basanin härillä oli hyviä laidunmaita ja ne kasvoivat hyvin kookkaiksi.

Jae 14: Psalmissa vihollisia kuvataan kolmella metaforalla: Härät, leijonat ja koirat. Afrikan leijonia oli luonnonvaraisena Israelin seudulla Raamatun aikoihin, myöhemmin ne kuolivat sukupuuttoon. Koirat olivat vihattuja eläimiä. Ne söivät jätteitä ja levittivät sairauksia.

Jae 15: Jae kuvaa todella ahdistuneen yksilön ajatuksia. Sanan sisin voisi kääntää myös sanalla sisälmykset. Mesos tarkoittaa menettää rohkeutensa, tulla heikoksi, sulaa.

Jae 16: Tomu (āfār) viittaa todennäköisesti kuolemaan, vrt. 1. Moos. 3:19.

Jae 17: Vaikka olenkin sitä mieltä, että käsien ja jalkojen lävistämisen voi vaivattomasti tulkita viittauksena ristiinnaulitsemiseen, voi se viitata alunperin siihen, että koirat voivat purra ihon rikki. Varsinkin jos ihminen laittaa vastaan, voi koirien hampaat lävistää kädet ja jalat.

Jae 19: Kaikki evankelistat kertovat, että sotilaat heittivät arpaa Jeesuksen vaatteista. Johannes mainitsee, että tämä tapahtui, jotta Raamatun sana toteutuisi (Johannes 19:23-24).

Jae 21: Tikari (cherev) voidaan kääntää myös sanalla lyhyt miekka.

Jae 23: Psalmi puhuu kirjaimellisesti vain veljistä, mutta ajatuksellisesti mukana on mitä todennäköisemmin myös sisaret. Sana kansankokous voitaisiin kääntää myös sanalla seurakunta, sillä heprean sanaa qāhāl käytettin teknisessä merkityksessä kuvaamaan oikein uskovaa ja elävää yhteisöä.

On mahdollista tarkastella psalmia irrallaan Uudesta testamentista. Se tekee hyvin järkeä omaa historiallista ja kulttuurista taustaansa vasten. Kuitenkin se sopii myös hyvin yhteen kristologisen tulkinnan kanssa.

Psalminkirjoittaja voi olla Daavid, tai sen on voinut kirjoittaa joku meille tuntematon henkilö, joka on omistanut psalminsa Daavidille. Emme tiedä Daavidin elämästä tapausta, johon psalmi sopisi. Toisaalta on totta, ettemme tiedä hänen elämästään kovin paljoa.

On myös enemmän kuin mahdollista, että Jumalan Henki on innoittanut psalminkirjoittajaa puhumaan Messiaan kärsimyksistä, vaikkei kirjoittajalla olisikaan ollut vastaavaa omakohtaista kokemusta.

Psalmi kuvaa särkyneen ja kriisissä olevan ihmisen tuntoja. Sen äärellä voi pukea sanoiksi sen, että on paha olla. Kirjoittaja purkaa sydäntään Jumalalle äärimmäisen rehellisesti. Tämä rohkaisee meitäkin kertomaan tunteemme Jumalalle peittelemättä.

Sen lisäksi, että voi hyödyntää psalmia puheissaan ja hartauselämässään rehellisen rukouksen opettajana, psalmia on hyvä lukea ja sitä on hyvä opettaa myös kristologisesti. Jeesus itse siteeraa psalmin alkuosaa ristillä (Matteus 27:46). Hän osasi varmasti psalmin ulkoa ja se kuvasi hyvin hänen kokemaansa kärsimystä.

Psalmi kuvaa myös kärsimystä ja Jumalan tuomaa apua. Jeesus herätettiin kuolleista. Niin kuin seurakunta sai viettää ilojuhlaa psalminkirjoittaja kanssa Jahvelta saamansa avun vuoksi, mekin saamme iloita siitä, mitä Jumala on tehnyt Jeesukselle. Saamme syödä ja tulla ravituiksi. Sekä VT:n että UT:n uskovien sydämet ovat elävä ikuisesti (jae 27), sillä Jeesus sanoi ristillä ”se on täytetty” (Matteus 27,46) , mikä muistuttaa kovasti psalmin päätössanoja ”hän on tämän tehnyt” (jae 32).

Lähteet

Biblia Hebraica Stuttgartensia
1990 Stuttgart: Deutsce Bibelgesellschaft.

Aejmelaeus, Anneli
2003 Täyttä hepreaa – Johdatus Vanhan testamentin hepreaan.
Helsinki: Kirjapaja.

Anderson, A. A.
1972 The Book of Psalms, volume 1. New Century Bible Commentary.
England: Marshall, Morgan & Scott.

Expositor's Bible Commentary (EBC), The, volume 5 (toim.).
1991 Grand Rapids, Michigan: Zondervan.

Holladay, William L.,
2000 A Concise Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament
Leiden: Koninklijke Brill nv.

Kidner, Derek
1973 Psalms 1-72. Tyndale Old Testament Commentary
London: Inter-Varsity Press.

Longman, Tremper III
1988 How to Read the Psalms.
Leicester, Inter-Varsity Press.