Jokapäiväinen leipämme

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 4.2.2022

Olemme nyt viidettä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen neljättä pyyntöä. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. 

Uskonpuhdistaja Martti Luther, joka eli vuodesta 1483 vuoteen 1546, kirjoitti Vähä katekismuksessa:

"Mitä tarkoittaa jokapäiväinen leipä? Vastaus: Kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen."

Tiitus 1:5-9: Seurakunnan johtajat

Suomen Viikkolehti 19.01 2022

Tiituskirje tarkoitettiin luettavaksi julkisesti seurakunnassa. Paavali kävi Kreetalla mahdollisesti vapauduttuaan vankeudesta Apostolien tekojen kerronnan jälkeen. Vierailu oli todennäköisesti lyhyt. Asiat olivat jääneet kesken.

Paavali asetti vanhimpia perustamiinsa seurakuntiin aiemmillakin lähetysmatkoillaan (Ap. t. 14:21–23). Hän jätti Tiituksen saattamaan päätökseen seurakunnan johtajien nimittämisen. Nimittämiseen saattoi osallistua muitakin seurakunnassa.

Kaitsijoiden ominaisuuksien luetteleminen viittaa siihen, että heidät arvioitiin ennen tehtävään hyväksymistä. Vaadittavia ominaisuuksia tuli osoittaa jo ennen valintaa. Tehtävään asettamiseen kuului kätten päällepaneminen.

Herodeksen valtakuntaan syntyi uhkaava kilpailija

Suomen Viikkolehti 20.12 2021

Matteus 1:18-2:20: Matteuksen jouluevankeliumi

Joulu on kristittyjen suurin juhla heti pääsiäisen jälkeen. Jouluna juhlimme inkarnaation ihmettä. Jumala tuli yhdeksi meistä. Hän tuli kaltaiseksemme ihmiseksi pelastaakseen meidät. Jeesuksen tuoma pelastus ei ollut aikansa messiasodotuksen tavoin sotilaallis-poliittista. Jeesus tuli poistamaan ne esteet, jotka erottavat meidät Jumalasta. Kyse on hengellisestä todellisuudesta — pelastus synnin, kuoleman ja Pahan vallasta.

Mitä ajatella kanaanilaisten joukkosurmista?

1. Johdanto

On sanottava heti aluksi että aihe on hyvin vaikea ja raskas ja se vaatisi huomattavasti perusteellisemman käsittelyn. Aihe liittyy suurempaan kokonaisuuteen Raamatun ja väkivallan suhteesta. Tämä puolestaan liittyy kristinuskon historiaan ja nykypäivään sekä teologiseen kysymykseen kärsimyksen ongelmasta (teodikea). Teodikea koskee Jumalan reaalisen Kaikkivaltiuden ja totaalisen hyvyyden suhdetta olemassa olevaan ja Jumalan sallimaan pahuuteen.

Johannes Krysostomoksen jouluhomilia

Puhe Keuruun vapaaseurakunnalla 17.12.2021

Tällä kerralla en pidä itse valmistelemaani opetuspuhetta. Sen sijaan haluan lukea teille tänään kirkkoisä Johannes Krysostomoksen joulusaarnan eli jouluhomilian. Se on merkitykseltään rikas ja sävyltään juhlava. Siinä ollaan Jumalan ihmiseksitulemisen, inkarnaation, salaisuuden äärellä.

Krysostomos eli vuodesta 347 vuoteen 407. Hän oli munkki, saarnaaja ja pappi, josta tuli arkkipiispa ja lopulta Konstantinopolin patriarkka. Hänet tunnetaan hyveellisestä elämästään ja hänen tekstejään, mitä on säilynyt, luetaan edelleen.

Johannes puhui saarnansa alunperin kreikaksi. Tämä käännös on ortodoksipappi Andrei Verikovin englanninkielestä kääntämä. Tämä käännös löytyy hänen blogistaan. Kuunnellaan yhdessä näitä sanoja Kristuksen syntymästä. Toivon että ne saisivat puhutella meitä.

Pyhä Henki Uudessa testamentissa

1. Johdanto

Opilla Pyhästä Hengestä (pneumatologia) on ollut syvästi merkityksellinen asema kristittyjen teologisessa ajattelussa ja kristillisen seurakunnan kokemuksessa halki kirkon historian antiikista nykypäivään. Aihe on hyvin laaja jo Uudessa testamentissa. Tässä kirjoituksessa pyrin tarkastelemaan ainoastaan hieman uusitestamentillisen pneumatologian raamattuteologisia perusteita joidenkin valitsemieni tekstien osalta.

Seurakunta ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus

1. Johdanto

Kristinuskossa on kyse hyvin kirjavasta mosaiikista. Kristillinen seurakunta on jo noin kaksi tuhatta vuotta vanha ja levittäytynyt kaikille mantereille hyvin erilaisten kulttuurien keskelle. Kristityillä on ollut hyvin erilainen asema eri aikakausien yhteiskunnissa ja yhä on. Lisäksi kristityt ovat jakautuneet useita kertoja historiansa aikana. Ei ole siten ihme, että kristillisissä kirkoissa löytyy yhä tänään keskenään melko erilaisia suhtautumistapoja siihen mikä on seurakunnan tehtävä, miten edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja miten suhtautua politiikkaan. Silti löytyy myös paljon yhteistä.