Pettävät viisauden opit

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 25.02.2025

Kolossalaiskirje 2:3-10

Alkukirkossa oli erityisen haastava harhaoppi. Kutsumme sitä nykyisin gnostilaisuudeksi. Uudessa testamentissa on jo viitteitä esignostilaisuudesta. On hyvin mahdollista että heidän vaikutuksensa oli läsnä myös Kolossan seurakunnassa.

Erityisesti kirkkoisä Irenaeus taisteli gnostilaisuutta vastaan. Hän eli noin vuodesta 125 vuoteen 200. Nimitys gnostilainen tulee kreikan sanasta gnosis, tieto. Gnostilaisuudessa oli kyse salatun viisauden tavoittelusta. Kristus nähtiin salatun viisauden tuojana, ei ristillä synnit sovittaneena Vapahtajana.

Kristuksen koulussa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.02.2025

Kolossalaiskirje 1:28-2:2 

Paavali opetti sekä sanoin että elävän esikuvansa kautta. Hän toisaalta julisti, neuvoi ja opetti muita. Toisaalta hän oli opetustensa ruumiillistuma. Hän eli opetustensa mukaisesti. Hän oli esimerkki silloin eläville kristityille ja on sitä myös meille myöhemmin eläville. 

Olen nähnyt piirroskuvan, jossa on oikea Aslan -leijona tekstillä "Kristus". Seuraavaksi piirretty Leijonakuningas Simba tekstillä "Paavali". Kolmantena on lapsen piirustus, jossa leijonalla on viisi jalkaa. Siinä lukee "minä". Joskus tuntuu aivan sellaiselta. Yritämme kuitenkin seurata Jeesusta ja jossain määrin Kristus saa meissä muotoa.

Kristuksen kärsimyksistä osallinen

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 28.01.2025

Kolossalaiskirje 1:24-27

On merkillepantavaa kuinka myönteisen sävyisiä Paavalin kirjeet olivat. Hän oli juutalaisena Vanhan testamentin kirjoitukset tuntevana rabbina omaksunut Nehemian kirjan kahdeksannen luvun jakeen 10 periaatteen: Älkää olko murheelliset, sillä ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.

Kolossalaiskirje on kirjoitettu vankilasta. Paavali koki täyttävänsä Kristuksen ahdistuksia kärsiessään seurakunnan hyväksi. Kyse ei ole tässä lunastavasta kärsimystyöstä Kristuksen antaman ainutlaatuisen ja ainutkertaisen uhrin tavoin. Yksin Jeesus on sovittanut syntimme. Apostoli Paavalia, Pietaria tai äiti Mariaa ei olla ristiinnaulittu meidän vuoksemme.

Englanninkielinen dokumenttisarja protestantismista

BBC julkaisi vuonna 2007 neliosaisen protestantismia käsittelevän dokumenttisarjan The Protestant Revolution. Sarjaa juonsi brittiläinen historioitsija Tristram Hunt. Sarjassa painottuu Yhdysvaltojen ja etenkin Britannian historia. Lähestymistapa on melko sekulaari.

Englanninkielinen dokumenttisarja liittyen uskontoihin

BBC julkaisi vuonna 2005 kolmiosaisen dokumenttisarjan nimeltä The Story of God (Kertomus Jumalasta). Kukin osa on noin tunnin mittainen. Sarjan juontajana toimi juutalainen professori Robert Winston. Hän on kirjoittanut myös sarjan kanssa samannimisen kirjan (jota en ole lukenut). Sarjaa voisi luonnehtia uskontotieteelliseksi hyvin populaarissa muodossa. Lähestymistapa on rationalistinen, mutta eri uskontoja kunnioittava.

Usko ja sairastaminen

Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin (1. Tim. 5:23).

Nuorena olin yhden muutaman kuukauden mittaisen hoitojakson verran psykiatrian vuodeosastolla varhaiskuntoutuksen puolella. Lähdin sinne vapaaehtoisesti. Olen kiitollinen että sain silloin tarvitsemaani apua. Ja siitä etten ole tarvinnut uudestaan samaa. Silloin löytyi lääkitys kohdalleen ja kävin joitakin vuosia terapiassa. Sitä kautta kuntouduin sairaudestani varsin hyvin.

Varhaiskirkollisesta kristologiasta

Varhaista kirkollista kolminaisuusoppia voidaan tiivistää kuvaamalla sitä varhaisia harhaoppeja vasten, varhaisten konsiilien päätöksiä peilaten, sekä vanhojen uskontunnustusten valossa. Näin voidaan menetellä myös kristologian (oppi Kristuksesta) suhteen.

Kristologiaa määriteltiin jo kolmessa ensimmäisessä ekumeenisessa konsiilissa: Nikean, Konstinopolin ja Efeson yleisissä kirkolliskokouksissa. Kuitenkin myös niiden jälkeen esiintyi yhä erilaisia näkemyksiä Kristuksen luonnosta. Khalkedonin kirkolliskokouksessa kristillistä oppia tarkennettiin edelleen.