Haaste vaikuttaa ja Kristuksessa lepääminen

Suomen Viikkolehti 21.9.2022

Vapaakirkon slogan "läsnäoloa ja Jumalan muuttavaa voimaa" haastaa meitä vaikuttamaan ihmisten elämän keskellä kristittyinä lähimmäisinä. Samalla siitä välittyy haaste olla erilainen.

Kristinusko ja evoluutioteoria

1. Johdanto

Tämän pienen kirjoituksen tarkoitus ei ole todistaa evoluutioteoriaa sen enempää todeksi kuin epätodeksi. Tarkoitukseni on lähinnä esittää toteavasti että vanha maailmankaikkeus, evoluutioteoria ja kristinusko on mahdollista sovittaa yhteen. Mikäli näin on, kristillisen apologetiikan ei tarvitse keskittää ainakaan kovin korostuneen suurta huomiota nykyfysiikkaan ja nykybiologiaan liittyvien tieteellisten teorioiden kumoamiseen. Lisäksi pohdin hieman sitä miksi evoluutioteoria herättää meissä suuria tunteita.

2. Raamatuntulkintaa

Kristinusko on juutalaisuuden tavoin teistinen uskonto (kuten myös islam). Teismiin kuuluu keskeisesti ajatus siitä että Jumala on luonut maailman. Vanhassa ja Uudessa testamentissa viitataan useita kertoja tähän (esim. Sananl. 3:19; Matteus 19:4; Room. 1:20). Raamatun luomiskertomus tai luomiskertomukset (1. Mooseksen kirja 1-2) on nähty pitkin historiaa useammalla kuin yhdellä tavalla. Jo Raamatussa on viitteitä siitä että Jumalalla on erilainen suhde aikaan kuin ihmisillä: Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki (Ps. 90:4).

Maailmankaikkeuden ikään ja biologiseen evoluutioon liittyvät kysymykset tulisi nähdä erillään Raamatun arvovallasta. Kyse ei tarvitse olla Raamattuun pitäytyvistä kristinuskon totuusväittämistä luopumisesta, vaan kyse voi olla siitä miten kristillisen seurakunnan tulisi tulkita Raamattua.

Pieni puheenvuoro kristillisen raamatuntutkimuksen ja teologian harjoittamisesta

Viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut aika paljon hämmennystä läntisessä akateemisessa ja kirkollisessa keskustelussa Raamatun arvovaltaan liittyen - Suomi mukaan lukien. Jotkut, kuten nyt jo edesmennyt Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan professori Heikki Räisänen, ovat nähneet asian siten, että on mahdotonta tehdä raamattuteologiaa, koska varhaiset lähteet ovat niin monenkirjavat ja toivottomasti ristiriidassa keskenään.

Toisaalta erityisesti seurakunnissa on ollut havaittavissa tiettyä naiiviutta ja haluttomuutta ottaa osaa vakavampaan akateemiseen diskurssiin. Tähän voi liittyä syvää epäluottamusta tutkijoita kohtaan. Ammattiteologien on koettu kyseenalaistavan Raamatun arvovaltaa. On huomattava, että tämä epäluuloisuus ei ole noussut tyhjästä, sillä moni tutkija näkee Raamatun ainoastaan inhimillisenä kirjakokoelmana vailla ilmoituksellista arvoa.

Varjeltuminen kiusauksesta ja vapautuminen pahasta

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 2.9.2022

Olemme nyt seitsemättä ja viimeistä kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen kuudetta ja seitsemättä pyyntöä sekä rukouksen päätössanoja.

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Kuudes ja seitsemäs pyyntö kuuluvat yhteen. Kyse on parallelismista, kielellisestä rakenteesta, jossa asiat asetetaan rinnakkain tai sama asia kerrataan eri tavalla. Pyydämme tässä pyynnössä varjelusta kiusauksista ja voimaa koetuksiin sekä vapautumista pahan vaikutuksesta että paha ei saisi meistä otetta.

Lunastus merkitsee, että kuulumme Jumalalle

Suomen Viikkolehti 02.09.2022 

Uusi testamentti kuvaa Jeesuksen kuolemaa lunnaina. Kreikan sanan lytron perusmerkitys on hinta, jolla ihminen ostetaan vapaaksi.

Uuden testamentin aikana vapaaksi lunastettava saattoi olla orja tai sotavanki. Omana aikanammekin puhutaan lunnaista panttivankien vapauttamisen yhteydessä.

Sananjulistamisesta

1. Johdantoa

Vaikka ihmiskielen synty on meille yhä mysteeri, nykyisin ajatellaan usein että juuri kieli tekee meistä ihmisistä ainutlaatuisia olentoja muihin eläimiin verrattuna. Kyse ei ole ainoastaan siitä että käytämme symboleja. Käytämme symboleja myöskin symboleista. Luomme symboleista kokonaisuuksia. Kieli voidaankin pelkistetysti nähdä yhdessä sovituksi symbolijärjestelmäksi. Hahmotamme todellisuutta, välitämme ajatuksia, siirrämme tietoa ja luomme uutta kielen avulla. Kieli on ollut koko kulttuurievoluutiomme kannalta täysin välttämätön väline. Ilman sitä eläisimme eläinten tavoin vaistojemme varassa.

Nobel-palkittu kirjailija Alexandr Solzhenitsyn korosti kuuluisassa luennossaan Ruotsin akatemialle vuonna 1970 sanojen merkitystä. Hän tiesi hyvin kommunistisen Neuvostoliiton keskellä kokemiensa vainojen perusteella että sanoilla voidaan pettää ja hämärtää todellisuutta. Maailmankirjallisuus voi hänen mukaansa antaa meille kuitenkin voimaa vastustaa ennakkoluuloisten ihmisten ja poliittisten puolueiden indoktrinaatiota ja opettaa koko maailmalle totuutta mm. kansojen historiasta.

Tämä on tärkeää muistaa myöskin omana aikanamme. Tarvitsemme edelleen menneiden sukupolvien kunnioitusta ja pidemmän historian tuomaa perspektiiviä. Ellemme ole perillä laajemmasta kuvasta, meitä voidaan johtaa helpommin harhaan.

Katso ristiä!

Suomen Viikkolehti 11.8.2022

Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu:

– Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.

Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi.

Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: »Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta.»