Matteuksen evankeliumi 25:31-46: Viimeinen tuomio

Suomen Viikkolehti 28.07 2022

Jeesus korostaa Matteuksen evankeliumin 25. luvussa hereillä olemisen tärkeyttä. Meidän tulee valvoa ja odottaa Herramme paluuta. Jaejakson kuvausta helvetistä ikuisena tulena ei ehkä tule ymmärtää kirjaimellisesti, vaan kielikuvana. Kadotusta kuvataan toisaalla pimeytenä. Meidän kokemuksessamme tuli kuitenkin valaisee.

Kadotus on silti vakava asia, ja on surullista, että osa ihmisistä päätyy sinne. Kadotusta ei ole tarkoitettu ihmisiä varten, vaan langenneita enkeleitä varten. Kenenkään ihmisen ei tarvitsisi mennä kadotukseen, koska meillä on Jeesus, joka on tullut pelastamaan meidät sieltä. Jumalan valtakunta on varattuna kaikille, jotka tahtovat vastaanottaa Kristuksen.

Seurakunnista ja luostareista

Suomen Viikkolehti 2.7 2022

Luostarit ja seurakunnat ovat olleet ja ovat omanlaisiaan kuplia. Kaikki kuplautuminen ei ole aina pahasta. Kristillinen kupla voi suojella kristityn uskoa silloin, kun kristitty tarvitsee uskolleen kristillisen yhteisön tarjoamaa suojaa.

Fariseus ja publikaani temppelissä

Suomen Viikkolehti 09.06 2022

Jeesuksen vertaus (Luuk. 18:9–14) fariseuksesta ja publikaanista oli aikansa kuulijoille shokeeraavaa opetusta. Jumalan armoon turvaava syntinen vanhurskautetaan ulkoisesti moitteettoman lainopettajan sijaan.

Jeesuksen vertaus käsittelee sitä, miten ja millaisella asenteella ihmisen tulee rukoilla Jumalaa. Koska vertaus on meille ennestään tuttu, ennakkoasenteemme mukaisesti näemme fariseuksen kielteisessä valossa ja publikaanin myönteisessä. Vertauksen alkuperäinen yleisö ei nähnyt asiaa siten.

Ymmärtääksemme paremmin vertauksen tehoa meidän on hyvä tuntea hieman sen taustoja. Tämä voi auttaa meitä näkemään, miten vertauksen alkuperäiset kuulijat ja lukijat kokivat sen.

Jeesuksen julkinen toiminta alkaa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla pe 3.6.2022

Markus 1:14-20

Viime syksyn rukousillassa olimme Markuksen evankeliumin alun äärellä. Jatkamme tänään siitä mihin silloin jäimme. Pari sanaa Jeesus-tutkimuksesta tähän alkuun. Erityisesti yliopistoissa harjoitetussa historiallis-kriittisessä raamatuntutkimuksessa on tehty perustava ero toisaalta sen välillä, mitä Jeesus Nasaretilainen oli historian henkilönä, ja toisaalta sen välillä, mikä oli alkuseurakunnan ja myöhemmän kristinuskon julistus ja kokemus Kristuksesta. Bultmann sanoi että tiedämme että Jeesus oli olemassa historiassa mutta emme tiedä hänestä paljoa muuta.

Kriittisillä tutkijoilla on ollut hyvin erilaisia ja usein myös keskenään ristiriitaisia käsityksiä historian Jeesuksesta jotka poikkeavat hyvin suuresti siitä millaisen kuvan Uuden testamentin evankeliumit antavat Jeesuksesta. Jeesus on nähty milloin seloottina (vapaustaistelijana/terroristina) ja milloin kyynikkofilosofina.

1. Pietarinkirje 2:1-10: Pyhitys, identiteetti ja yhteisö

Suomen Viikkolehti 23.05 2022

Pietari käskee riisumaan pois pahuuden, vilpin, teeskentelyn, kateuden ja panettelun. Hän kirjoitti todellisista ongelmista varhaisessa seurakunnassa. Pietarin sanat ovat meillekin ajankohtaisia. Myös me olemme langenneen ihmiskunnan jäseniä.

Emme onnistu laittamaan syrjään pahuuttamme nostamalla kätemme karismaattisessa suurtapahtumassa. Voimme toki kokea Hengen kosketusta myös niissä. Tässä on kuitenkin kyse jostain syvemmästä.

Suomen Vapaakirkko, kristinusko ja pastoraalityö?

Olen ollut Keuruun vapaaseurakunnan jäsen nyt joitakin vuosia. Kotiseurakuntani vanhemman sukupolven yksinkertainen usko on ollut minulle todella hyvää vastapainoa (paljolti) kirjoista ja artikkeleista ammentamani teologisen tiedon (subjektiivisesti koetulle) runsaudelle. Sanotaan että yksinkertainen on usein kaunista. Myöskin johannekselainen teologia Uudessa testamentissa on toisaalta hyvin pelkistettyä (mm. valo ja pimeys -tematiikka) ja samalla todella syvällistä, puhuttelevaa ja relevanttia.

Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa

Puhe Keuruun vapaasrk:lla 18.3.2022

Olemme nyt kuudetta kertaa Isä meidän -rukouksen äärellä tässä opetussarjassa. Käsittelemme tänään rukouksen viidettä pyyntöä. Se löytyy Matteuksen evankeliumista 6:12 muodossa: Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa. 

Vanhan testamentin kirjoitusten kielissä hepreassa ja arameassa velkaa tarkoittava sana voi tarkoittaa myös syntiä. Viides pyyntö käsitteleekin anteeksisaamista ja anteeksiantamista. Anteeksisaaminen ja anteeksiantaminen ovat hengelliselle hyvinvoinnille yhtä välttämättömiä kuin ruumiin ravinto on fyysiselle hyvinvoinnille.