”Raamatunkäännös on jo ison tulkitsemisprosessin tulos.”
Tulkitsemme kaikkea lukemaamme. Emme voi välttää raamatuntulkintaa. Kyse on siitä, tulkitsemmeko Raamattua vastuullisesti. Esitän hyvin lyhyen pelkistyksen prosessista:
Viisautta, tietoa ja johdonmukaisuuttaEnsimmäisen vaiheen tulee olla eksegeesi. Siinä selvitämme, mitä kukin raamatunkirjoittaja tarkoitti sanoillaan omassa tilanteessaan ja miten ensimmäiset kuulijat/lukijat ymmärsivät sanoman.
Tähän liittyvät muun muassa kirjallinen konteksti (lähikonteksti kuten sama raamatunkirja, isompi konteksti kuten koko Raamattu, kunkin tekstin kirjallisuuden laji ja niin edelleen), Raamatun kielet, kunkin raamatunkirjan kulttuurillinen, poliittinen, topografinen ja historiallinen tausta — ne olivat erilaiset eri aikaan, Vanhan testamentin aikana luvatun maan lisäksi seikkailtiin muun muassa muinaisessa Egyptissä ja Mesopotamiassa, Uuden testamentin aikaan Juudean provinssin lisäksi myös Välimeren alueella.
Toisessa vaiheessa sovellamme kunkin raamatunkirjoittajan alkuperäisen sanoman omaan aikaamme ja kulttuuriimme. Tarvitsemme tässä tietoa, viisautta ja johdonmukaisuutta. Kaikki asiat eivät tarkoita nykyisinkään kaikissa kulttuureissa samoja asioita. (Tämä täytyy ottaa huomioon paitsi raamatunkäännöstyössä myös yleisemmin lähetystyössä.)
Saamme rukoilla Jumalan Pyhän Hengen apua. Tämä on tärkeä osa prosessia, mutta meidän tulee myös opiskella Raamattua ahkerasti.
Kulttuuri ja ajattelu
Myös Raamatun johdantoteokset, sanakirjat ja selitysteokset voivat olla hyödyksi. Harvat meistä osaavat, ainakaan kovin hyvin, Raamatun alkukieliä eli hepreaa, arameaa ja kreikkaa. Raamatunkäännös on jo ison tulkitsemisprosessin tulos. Hyvä kommentaari avaa niiden kielten merkitystä, joilla Raamattu on alun perin kirjoitettu.
Kulttuuri ja ajattelu oli hyvin toisenlaista antiikin aikaan kuin nykyään. Historian, politiikan, yhteiskunnan ja Raamatun ajan kirjallisuuden sekä arkeologian tuntemus auttaa meitä ymmärtämään Raamatun ajan maailmaa ja valaisee tekstien merkitystä.
Raamatun selitysteoksia kirjoitetaan monenlaisiin tarpeisiin. On raskaampia akateemisia kommentaareja ammattitutkijoille ja edistyneille teologian opiskelijoille, kuten esimerkiksi Word Biblical Commentary -sarja ja kevyempiä opuksia seurakuntien julistajien ja maallikkojen tarpeisiin, kuten Tyndale Old Testament Commentary ja Tyndale New Testament Commentary -sarjat.
On hyvä lukea useampaa kommentaaria rinnakkain ja verrata niitä toisiinsa. Näin emme ole ainoastaan yhden tutkijan tutkimustyön ja kompetenssin varassa.
Kommentaareja kirjoitetaan ja luetaan myös hartauselämän vahvistamiseksi. Suomenkielisistä kommentaareista suosittelisin esimerkiksi Uuden testamentin puolelta Jukka Thurénin, edesmenneen luterilaisen Uuden testamentin selitysopin professorin, selitysteoksia ja Vanhan testamentin puolelta helluntailaisen teologin Valtter Luodon selitysteoksia.
Lue useampaa käännöstä
Mikä on paras raamatunkäännös? Uudemmassa kirkkoraamatussa (KR92) on mielestäni hyvä käännösperiaate (dynaaminen ekvivalenssi). Siinä pyritään kääntämään ajatuksia eikä yksittäisiä sanoja. Joissakin kohti liberaalit taustaoletukset voivat hieman näkyä.
Vanhempi kirkkoraamattu (KR38) on kömpelömpi, siinä on tarkoitus kääntää yksittäisiä sanoja ja matkia alkukielen rakenteita (formaalinen ekvivalenssi).
Molemmissa käännöksissä kääntäjissä on ollut eteviä heprean ja kreikan osaajia. Raamattu kansalle -käännös muistuttaa vanhaa kirkkoraamattua, mutta pyrkii nykykielen mukaiseen ilmaisuun.
Yksikään käännös ei ole täydellinen. Mikään käännös ei täysin välitä alkukieltä. Siitä syystä on hyvä lukea useampaa erilaista käännöstä. Jos osaa muita kieliä, niitä kannattaa hyödyntää. Englanninkielisistä olen käyttänyt muun muassa seuraavia: English Standard Version sekä New International Version. Käytän hieman myös ruotsinkielistä Bibeln 2000 käännöstä.
Vanhoissa käännöksissä on ongelmana se, että kieli muuttuu koko ajan. Esimerkiksi Kuningas Jaakon käännös eli King James Version oli aikoinaan hyvä käännös, mutta nykyisin siitä on hankalampi saada tolkkua.
Suosittelen moderneja käännöksiä. Tekstikritiikki on myös edennyt niistä ajoista ja nykyisillä tekstikriitikoilla on vanhempia ja parempia tekstilöytöjä käytössään. Näin on saatu rekonstruoitua tarkemmin alkuteksti.
Tärkeää on nöyryys
Useamman erilaisen käännöksen lisäksi suosittelen myös alkukielten opiskelua, mikäli mahdollista. Itseopiskelussa on tosin se vaara, että voi alkaa ”nähdä omiaan”, jos ei opi kieltä kunnolla. Nöyryys on ylipäätään tärkeää ja se että kuuntelee ammattilaisia. Niitä löytyy esimerkiksi Suomen teologisen opiston opettajakunnasta.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti