Ymmärrystä ja hyvää hedelmää

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 13.8.2024

Kolossalaiskirje 1:9-10

Paavali rukoili että Kolossalaiset saisivat toisaalta viisautta ja ymmärrystä ja toisaalta että Kolossalaiset kantaisivat hyvää hedelmää, että he eläisivät Jumalan tahdon mukaisesti. Paavali ei tehnyt jyrkkää eroa ajattelun ja toiminnan välille. Ne kuuluvat terveessä ihmisyydessä yhteen.

Terve usko kantaa hyvää hedelmää, kuten hyveitä. Antiikin Kreikassa klassiset hyveet olivat viisaus, rohkeus, oikeamielisyys ja kohtuus. Uuden testamentin kirjoittajien opetuksen perusteella teologisiksi hyveiksi vakiintuivat usko, toivo ja rakkaus.

Jumalaan keskittyminen on tärkeää niin helpommissa kuin vaikeammissa elämänvaiheissa. Meitä ei kutsuta kuitenkaan uppoutumaan hengellisiin sfääreihin sillä tavoin, että kadotamme näköpiiristä inhimillisen todellisuuden. Aito hengellisyys on aitoa ihmisyyttä. Hengellisyys ei ole pakoa ihmisyydestä, vaan ihmisyyden todeksi elämistä.

Paavali rukoili Pyhän Hengen vaikutusta. Ilman Pyhän Hengen työtä emme voi käsittää kristinuskon merkitystä. Raamattu jää meille ulkokohtaiseksi, ellei Kristuksen Henki vaikuta meissä syvempää ymmärrystä. Teologia ja raamatunopiskelu on tärkeää. Samalla tarvitaan rukousta ja Jumalan voimaa sekä seurakuntayhteyttä. Tarvitsemme Kirjoitusten tuntemusta ja elävän Jumalan kohtaamista. Tieto pyhistä teksteistä voi syventyä viisaudeksi kun koemme yhdessä Jeesuksen ja hänen seurakuntansa kanssa elämää .

Oikea teologia kunnioittaa Jumalaa. Se ei ole vain akateemista tutkimusta. Kristillistä teologiaa tehdään Jumalan kunniaksi. Hyvä teologia puolustaa evankeliumin totuutta, ei hyökkää sitä vastaan. Hyvä teologia rakentaa Kristuksen seurakuntaa. Hyvä teologia perustuu Raamattuun. Vapaakirkollisina tahdomme arvioida Raamatun, Vanhan ja Uuden testamentin, valossa kaikkea kristillistä opetusta.

Hyvä teologia arvostaa myös kristillistä perinnettä, sitä miten edelliset sukupolvet ovat uskoneet. Meidän ei tarvitse olla aina samaa mieltä aiempien sukupolvien kanssa, mutta voimme oppia heiltä todella paljon. Hyvä teologia pyrkii olemaan myös ajankohtaista, eli nykyihmisille merkityksellistä. Uskon että hyvää teologiaa tehdään yhdessä seurakunnan kanssa.

Suomen Vapaakirkko kouluttaa Suomen teologisella opistolla työntekijöitä seurakunnille ja kristillisille järjestöille. Opiston tunnuslause on ”tietoa ja Jumalan tuntemista”. Paavali rukoili ymmärrystä, eli käsityskykyä, sekä Jumalan tuntemista. Opistolla opetetaan myös vapaaehtoisia. Meidän on hyvä muistaa Suomen teologisen opiston opettajia, opiskelijoita ja henkilökuntaa rukouksin.

Vapaakirkossa ei jaotella kristittyjä papistoon ja maallikoihin. Kaikki Jeesuksen seuraajat ovat pappeja. Toki Jumala kutsuu jotkut palvelemaan seurakuntaa pastorin roolissa. Olemme maallikkoliike. Meillä korostuu enemmän käytännön tekeminen kuin pitkälle viety teoreettinen pohdinta.

Hengellinen työ, kuten julistaminen, kasvatustyö, rukoileminen, taloudellinen tukeminen ja diakonia ovat myös hyvää uskon hedelmää. Saamme antaa takaisin Jumalalle siitä mitä olemme saaneet. Martti Luther on kyllä sanonut: "Jumala ei tarvitse hyviä tekojamme, mutta lähimmäisemme tarvitsevat."

Käymme kirkkokunnassamme keskustelua opistamme. Tunnustuksemme on lyhyt. Se jättää tilaa erilaisille korostuksille. Käymme vapaaseurakunnissa dialogia siitä mihin uskomme ja miksi. Myös täällä Jyväskylässä voimme keskustella uskomme perusteista toisiamme kunnioittaen.