Unen merkityksestä

Myös eläimet nukkuvat. Hyönteisillä on havaittu valveen ja unen kaltaisia tiloja. Kalojen lepotila muistuttaa nukkumiskäyttäytymistä. Matelijoiden uni muistuttaa nisäkkäiden non-REM-unta. Linnuilla ja nisäkkäillä uni on välttämätöntä kehittyneemmän aivotoiminnan vuoksi.

Vaikka emme tiedä miksi me nukumme ja mikä on unen täsmällinen merkitys elimistölle, tiedämme, että meidän on pakko nukkua. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että 1,5 kuukauden valvominen johtaa väistämättä kuolemaan. Tunnetaan tutkimuksia, joissa ihminen on valvonut 11 vuorokautta, sitten ei terveys kestä enää enempää.

Valvominen heikentää elimistön puolustusjärjestelmää, vireyttä ja keskittymis- ja toimintakykyä, aiheuttaa sisäelinten rasvoittumista, lisää riskiä joutua onnettomuuteen ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, aikuisiän diabetekselle ja aivoveritulpalle.

Ihminen nukkuu elämästään noin yhden kolmasosan. Aivot tarvitsevat unta käsittelläkseen päivän tapahtumia. Opimme ja muistamme paremmin asioita kun nukumme riittävästi. Myös kehomme uusiutuu ja korjaa itseään, sekä taistelee infektioita vastaan unen aikana. Ihminen käsittelee nukkuessaan myös tunteitaan.

Unen tarve on yksilöllistä. Keskimäärin tarvitsemme unta 7-8 tuntia, jotkut pärjäävät alle kuudella tunnilla ja toiset tarvitsevat yli 9 tuntia vuorokaudessa. Unen määrää ehkä vielä tärkeämpi tekijä on unen laatu. Hyvän unen kannalta on tärkeää, että kokee elämänsä turvalliseksi kotona ja töissä, että koti- ja työasiat ovat tasapainossa että sosiaalinen verkosto toimii ja on tekemisissä muiden ihmisten kanssa sekä että saa mahdollisuuksia toteuttaa itseään.

Nykyisin usein käytetyn uniluokituksen mukaan uni jaetaan viiteen vaiheeseen:

1. vaihe on pinnallista ja kevyttä, ihminen ei aina edes koe nukkuvansa, unet ovat kuvia ja ajatuksia. Kesto on muutamista sekunneista muutamaan minuuttiin.

2. vaiheessa lihakset laukeavat ja nähdään heikkoja unia. Kesto noin 20 minuuttia.

3. vaihe on jo syvää unta. Sydämen syke, verenpaine ja kehon lämpötila laskee. Unia ei yleensä muista. Syvä uni liittynee enemmän aineenvaihduntaan, elpymiseen ja lepoon kuin henkiseen elämään, vaikka syvässä unessa voi tapahtua myös oppimista. Kesto noin 10 minuuttia.

4. vaihe uni on läpitunkemattoman syvää, elintoiminnot alenevat edelleen, unet eivät jää mieleen. Herättäminen vaikeaa, herätessä voi kompuroida ja horjahdella ja puhe voi olla sekavaa. Kesto noin 55 minuuttia.

5. vaihetta kutsutaan REM-uneksi (Rapid Eye Movements, nopeat silmänliikkeet) eli vilkeuneksi. 

REM-unessa aivot ovat hyvin aktiiviset. Vilkeuni liittynee enemmän muistiin, oppimiseen ja mielenterveyteen. Unet ovat eloisia. Kesto noin 10-15 minuuttia.

Univaiheiden sykli kestää noin 90 minuuttia. Unien näkemisen uskotaan valmistavan meitä tuleviin tilanteisiin ja auttavan menneiden asioiden käsittelemisessä. Monet lääkärit ja tutkijat suosittelevat unipäiväkirjan pitämistä ja näkevät sen keinona päästä lähemmäksi alitajuntaa.

Unettomuutta voi hoitaa puhumalla huolista läheisten tai ystävien kanssa. Joskus voi tarvita ulkopuolista apuakin. Riittävä liikunta on tärkeää samoin terveellinen ravinto. Makuuhuoneen tulee olla meluton, pimeä ja viileä (18-21 astetta). On tärkeää erottaa työ- ja vapaa-aika toisistaan, osata myös kieltäytyä tehtävistä ja pitää välillä lomaa. Liika tunnollisuus voi haitata unta.

Lääkitys voi auttaa tilapäisessä unettomuudessa, myös luontaistuoteista voi olla hyötyä. Jos omat kontit eivät riitä ja unettomuus jatkuu, kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Unihäiriöistä kärsii noin 700 000 suomalaista ja 10 prosentilla on kroonista unettomuutta. Noin puolet aikuisista kärsii joskus unettomuudesta. Ei ole häpeä myöntää asiaa ja on järkevää hakea apua.

Nukkumista on syytä arvostaa. Uni ei ole laiskuutta tai ajantuhlausta, vaan viisas sijoitus. Nukkumisesta saa nauttia hyvällä omallatunnolla.

Lähde

Markku Partinen, Maarit Huovinen: Terve uni, WSOY 2009.