”Jeesus antaa meille anteeksi kaikki syntimme ja vapauttaa meidät kaikista turmiovalloista, synnistä, kuolemasta ja Paholaisesta.”
Anglikaanikristitty C. S. Lewis on sanonut: ”On olemassa kaksi yhtä suurta ja vastakkaista erehdystä siinä, miten ihmiset lankeavat suhteessa paholaisiin. Ensimmäinen on epäusko niiden olemassaoloon. Toinen on uskoa niihin ja kokea suurta ja epätervettä kiinnostusta niihin.” (Paholaisen kirjeopisto, 1942)
On tärkeää keskittyä hyvään Jumalaan ja hyviin luotuihin asioihin. Jeesus Kristus on uskomme keskus. Hän on voittanut Pahan vallat. Hänessä mekin olemme voittajia. Meidän ei tarvitse taistella omin voimin. Hengellinen sota pimeää vastaan on jo voitettu. Olemme Kristuksen voitosta osallisia. Kristuksen omien ei tarvitse pelätä mitään pahaa. Hän on äärettömästi voimakkaampi kaikkia Pahan voimia. Hän on kanssamme. Hän on ikuinen turvamme.Raamattu puhuu aika vähän persoonallisesta Pahasta. Siinä on viisautta. Liika huomion kiinnittäminen Pahaan lisää sen vaikutusta. Mutta Raamatussa kuitenkin puhutaan Saatanasta, Jumalaa vastustavasta henkiolennosta ja sen enkeleistä.
Yhteinen oppiperusta
Myös alkukirkon traditiota aiheesta on hyvä kunnioittaa. Suomen Vapaakirkon internet-sivuilla sanotaan: ”Apostolisessa tunnustuksessa ovat uskon perusasiat kiteytettyinä sellaisina kuin Raamattu ne esittää. Asettaessaan Apostolisen tunnustuksen Raamatun rinnalle ja sen selittäjäksi Suomen Vapaakirkko tunnustautuu vanhan jakamattoman kirkon perilliseksi.”
Kyse ei ole vain uskontunnustuksen toistamisesta, vaan myös vanhan kirkon uskoon liittymisestä. Reformaattorit, kuten Luther, Calvin ja Zwingli, eivät hylänneet vanhakirkollista traditiota, vaan pyrkivät korjaamaan myöhempiä vääristymiä Raamatun opetukseen palaamalla.
Roomalaiskatolisessa uskossa on yhä tänään monia kohtia, joihin emme voi Raamatun perustuksella yhtyä, kuten mariologia ja paavin asema. Samalla on myös asioita, joita roomalaiskatoliset ovat sanoittaneet hyvin. Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksessa vuodelta 1992 sanotaan:
”Sen valinnan taustalla, jolla esivanhempamme kieltäytyivät tottelemasta Jumalaa, oli viettelevä, Jumalaa vastustava ääni, joka kateudesta johti heidät kuolemaan. Raamattu ja kirkon traditio näkevät tässä olennossa langenneen enkelin, jota kutsutaan Saatanaksi tai Paholaiseksi. Kirkko opettaa, että se alkujaan oli Jumalan luoma hyvä enkeli. – – Raamattu puhuu langenneiden enkelien synnistä. Näiden luotujen henkien ’syntiinlankeemuksella’ ymmärretään vapaata ratkaisua hylätä Jumala ja hänen valtakuntansa perusteellisesti ja peruuttamattomasti. Kuulemme tämän kapinan kaiun kiusaajan sanoissa esivanhemmillemme: ’Teistä tulee Jumalan kaltaisia’. Paholainen ’on tehnyt syntiä alusta asti’, hän on ’valheen isä’.”
Tieteellinen maailmankuva on kadottanut persoonallisen pahan
Naturalistinen maailmankuva on taustalla siinä, miksi Pahan voimien karkottaminen on nykyisin harvinaisempaa lännessä. Naturalismin mukaan on olemassa vain tämä näkyvä, luonnollinen todellisuus. Kristinuskon mukaan on kuitenkin olemassa myös näkymätön hengellinen todellisuus.
Roomalaiskatolisilla on pitkä perinne pahan valtojen karkottamisessa. Lainatussa katekismuksessa sanotaan edelleen:
”Kun kirkko pyytää julkisesti ja valtuuteensa vedoten Jeesuksen Kristuksen nimessä, että joku henkilö tai jokin kohde varjeltuisi Pahan vaikutukselta tai pääsisi irti sen vallasta, puhutaan eksorkismista. Jeesus itse on tehnyt näin; häneltä on peräisin kirkon valta ja tehtävä toimittaa eksorkismeja. – – Eksorkismin tavoite on karkottaa demoneja tai vapauttaa demonien vaikutuksesta sillä hengellisellä auktoriteetilla, jonka Jeesus on uskonut kirkolleen. Sairaudet, ennen kaikkea psyykkiset sairaudet ovat kokonaan toinen asia; niiden hoitaminen kuuluu lääkärille.”
Sairautta ei tule hengellistää. Elämme syntiinlangenneessa maailmassa, jossa on paljon rikkinäisyyttä ja kipua. Suurella osalla asioista on ihan inhimilliset syyt ja luonnolliset selitykset. Mutta ei aivan kaikella.
Jeesuksen veren suojissa
Vaikka Paha saattaa kiusata ja painostaa meitä, meissä kristityissä ei voi olla pahaa henkeä, koska meissä asuu Jumalan Pyhä Henki. Meillä Jeesuksen seuraajilla ei ole mitään hätää, sillä Kristuksen opetuslapset ovat hänen suojeluksessaan. Meillä ei ole mitään pelättävää. Kaikki voimat ovat alisteisia Kaikkivaltiaan Jumalan edessä.
Voimme aina turvata Kristuksen ristin ja ylösnousemuksen voimaan. Voimme aina huutaa avuksi Herran Jeesuksen nimeä ja hän kuulee meitä ja auttaa meitä. Hän antaa meille anteeksi kaikki syntimme ja vapauttaa meidät kaikista turmiovalloista, synnistä, kuolemasta ja Paholaisesta.
Jumala on parantajamme ja suojelijamme. Olemme täysin turvassa Kristuksessa. Saamme asua Korkeimman suojassa. Emme välttämättä edes kohtaa yliluonnolliseen Pahaan liittyviä ilmiöitä. Kristinuskon suojaava vaikutus on yhä läsnä Suomessa.
Mutta vaikka joskus kohtaisimmekin, saamme aina luottaa siihen, että meillä on hyvä ja turvallinen Jumala. Meille ei tapahdu mitään hänen sallimattaan. Hän varjelee lapsiaan. Olemme hänen kämmenellään. Olemme voittajan puolella. Meidän käy hyvin.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti