Älykkyyttä on useanlaista. On matemaattista ja kielellistä älykkyyttä, loogista päättelykykyä ja strategista hahmotuskykyä kuten myös tiedon soveltamiskykyä. Nykyisin puhutaan myös tunneälystä ja kehollisesta älykkyydestä.
Älykäs ihminen hahmottaa asioita, ymmärtää todellisuutta, jäsentää ajatteluaan, osaa erilaisia taitoja. Älykkyys on lahja, jota voi kehittää läpi elämän.
Viisaus ja älykkyys eivät kuitenkaan ole sama asia. Juutalais-kristillisessä perinteessä viisaus yhdistetään erityisesti ihmisen käytännön elämään. Viisas elää Jumalan tahdon mukaisesti (Ps. 110:10).Älykäs on kyllä lahjakas, mutta lahjakkuus ei vielä takaa oikeita elämänvalintoja. Älykkäälläkin ihmisellä elämänhallinta ja elämänsuunta voivat olla hukassa.
Vaikka tieto voi rikastuttaa ajatteluamme ja elämäämme, vähemmän koulutettu ja yksinkertaisempia kysymyksenasetteluja pohtiva voi olla viisas siinä missä akateemikkokin.
Viisaus on nöyryyttä. Nöyryys on tervettä todellisuudentajua. Viisas pyrkii oppimaan omista virheistään ja toisten virheistä. Viisaus on moraalinen asia. Moraaliton ihminenkin voi olla omalla tavallaan nerokas, mutta viisas hän ei kuitenkaan ole.
Hyvyys ja viisaus liittyvät toisiinsa. Kristillisessä teismissä Jumalan ajatellaan olevan kaiken tiedon perusta (Sananl. 9:10). Hän on hyvyyden ja viisauden lähde. Hänen syvän kunnioittamisensa sanotaan olevan viisauden alku. Jumalan kunnioittamiseen liittyy myös hänen luomisjärjestyksensä kunnioittaminen.
Terveiden rajojen merkityksen tiedostaminen, rehellinen itsetuntemus, inhimillisestä todellisuudesta käsin eläminen, oman keskeneräisyytemme hyväksyminen ja toisten kuunteleminen, kuuleminen ja arvostaminen liittyvät myös viisauteen.
Viisaus on kokonaisvaltaista. Se on tasapainoa ymmärryksen, tahdon ja tunteiden kesken. Tai ainakin tasapainoon pyrkimistä.
Jokainen meistä on syntiin langenneen ihmissuvun jäsen. Kannamme kaikki mukanamme omaamme ja edellisten sukupolvien historian taakkaa. Minua ovat lohduttaneet Martti Lutherin aikalaisen, roomalaiskatolilaisen kristityn humanistin, Erasmus Rotterdamilaisen (noin 1466–1536) sanat: ”Kukaan meistä ei ole aina viisas ja jokaisella meillä on sokeat kohtamme.”
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti