Ehtoollinen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla kiirastorstaina 24.3.2016

Puhun tänään ehtoollisesta. Jo Vanhassa testamentissa oli pyhiä aterioita. Kun israelilaiset uhrasivat Herralle, he saivat samalla syödä. He uhrasivat eläimiä, eläimet teurastettiin ja uhriliha kypsennettiin ennen ateriointia. Osa uhrista poltettiin tuhkaksi, osa kuului papeille ja osan uhrintuoja nautti itse. Eläinten lisäksi uhrattiin öljyä, leipää ja viiniä.

Erityisen tärkeä juhla oli pääsiäinen. Tätä pesah-juhlaa vietetttiin Egyptistä vapautumisen muistoksi. Viimeisen vitsauksen kohdatessa egyptiläisiä, Jahve, Israelin Jumala, antoi kansalleen käskyn teurastaa virheetön uroskaritsa ja sivellä sen verta oviensa päällisiin ja päätyihin ja syödä uhrikaritsa. Ainoastaan niiden talojen esikoiset kuolivat, joissa ei ollut tätä veren merkkiä. Vitsauksen jälkeen faarao päästi kansan menemään. Myös Jeesus vietti pääsiäistä.

Matteuksen evankeliumi 26:17-19; 26-29:

Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: "Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?" Jeesus sanoi: "Menkää kaupunkiin." Hän neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle: "Opettaja sanoo: 'Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.'" Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian. Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. --

Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini." Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa."

Juhlaa oli vietetty jo vuosisatoja. Jeesus antoi juhlalle aivan uuden merkityksen. Alkuseurakunta näki pääsiäisen kuvaavan Jeesusta. Paavali kutsui Kristusta pääsiäislampaaksemme, joka on teurastettu. Hän on uhrikaritsa, joka surmattiin puolestamme. Mutta mitä Jeesus mahtoi tarkoittaa puhuessaan ruumiistaan ja verestään? UT:n jälkeisenä aikana Jeesuksen sanat ymmärrettiin usein kirjaimellisesti. Ehtoollinen nähtiin ateriana, jossa nautitaan Herran ruumis ja veri. Myöhemmin keskiajalla katolisessa kirkossa syntyi trassubstantaatio-oppi. Sen mukaan ehtoollishetkessä kun pappi lausuu sanat “hoc est cormus meum”, “tämä on minun ruumiini”, ehtoollisleipä muuttuu Jeesuksen ruumiiksi. Aristoteleen filosofiasta lainatuin käsittein leipä ja viini säilyttävät ulkoiset ominaisuutensa eli aksidenssit, kuten ulkonäön ja maun, mutta niiden olemus, eli substanssi, muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Uskonpuhdistaja Martti Luther ei pitänyt tästä selityksestä, koska hän ei nähnyt Raamatun opettavan tällä tavoin. Kuitenkin hän uskoi, että leipään ja viiniin sisältyi Jeesuksen todellinen ruumis ja veri ja että ehtoollisessa annetaan synnit anteeksi niille, jotka uskovat sanat “teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Jeesus voi ihmisenä olla läsnä kaikkialla, koska hän on samalla myös Jumala. Uskonpuhdistaja Ulrich Zwingli taas tulkitsi Jeesuksen sanat kuvainnollisesti. Leipä ja viini merkitsevät Herran ruumista ja verta. Hänen mukaansa Kristuksen ruumis on nyt taivaassa ja ihmisenä Jeesus ei voi olla läsnä kaikkialla samanaikaisesti. Jeesus antoi hänen mukaansa ehtoollisen muistattamaan meitä hänestä siihen asti, kunnes hän palaa maan päälle. Uskonpuhdistaja Jean Calvin puolestaan ajatteli, että Jeesus on läsnä ehtoollisaineissa hengellisesti. Leipä ja viini kuvaavat Jeesuksen ruumista ja verta, mutta samalla ne Pyhän Hengen välityksellä välittävät sitä todellisuutta, jota ne kuvaavat. Symbolin ja todellisuuden välillä on todellinen yhteys.

Mitä meidän olisi ajateltava näistä tulkinnoista? Vaikka varhaisessa kirkossa yleensä ajateltiin, että Jeesuksen ruumis ja veri on kirjaimellisesti läsnä ehtoollisaineissa, eikä ainoastaan hengellisesti, mielestäni Jeesus ei kuitenkaan välttämättä tarkoittanut sitä, että leipä ja viini olisivat konkreettisesti hänen ruumiinsa ja verensä. Jeesus käytti opetuksessaan paljon metaforia. Hän sanoi myös “minä olen viinipuu ja te olette oksat”. Uskon silti, että ehtoollisaineet välittävät meille Jumalan siunauksen. Vaikka Jeesuksen ruumis ja veri ei olisikaan fyysisesti läsnä leivässä ja viinissä, hän on kuitenkin hyvin todellisella ja konkreettisella tavalla läsnä ehtoollisen vietossa. Ajattelen, että kyse ei ole muistoateriasta Jeesuksen ollessa poissa, vaan muistoateriasta Jeesuksen ollessa itse läsnä.

1. Korinttilaiskirje 11:17-34a:

Näitä ohjeita antaessani minun on moitittava teitä siitä, että yhteiset kokoontumisenne ovat teille pikemmin vahingoksi kuin hyödyksi. Olen ensinnäkin kuullut, että teillä seurakunnan kokouksissa ilmenee hajaannusta, ja osittain sen myös uskon. Täytyyhän teillä ollakin keskuudessanne ryhmäkuntia, jotta nähtäisiin, ketkä teistä osoittautuvat luotettaviksi. Teidän kokoontumisenne eivät ole oikeaa Herran aterian viettämistä, koska jokainen syö omia ruokiaan, niin että toinen on nälissään ja toinen juovuksissa. Ettekö voi syödä ja juoda kotonanne? Vai halveksitteko te Jumalan seurakuntaa niin että häpäisette niitä, joilla ei ole ruokaa? Mitä minun pitäisi sanoa teille? Kiittääkö teitä? Tässä asiassa en teitä kiitä.

Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni." Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin siitä juotte, tehkää se minun muistokseni."

Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee. Niinpä se, joka arvottomalla tavalla syö tätä leipää ja juo Herran maljasta, tekee syntiä Herran ruumista ja verta vastaan. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion. Sen vuoksihan teidän joukossanne on paljon heikkoja ja sairaita ja monet ovat jo nukkuneet pois. Jos me itse tutkisimme itseämme, emme joutuisi tuomittaviksi. Rangaistessaan Herra kuitenkin kurittaa meitä, jotta meitä ei yhdessä maailman kanssa lopullisesti tuomittaisi. Veljeni, kun siis kokoonnutte aterioimaan, odottakaa toisianne. Se, jolla on nälkä, syököön kotonaan, jotteivät kokoontumisenne tuottaisi teille rangaistusta.

Ehtoollinen on seurakunnan juhla. Paavali moitti ankarasti korinttilaisia siitä, että he viettivät ehtoollista kelvottomasti. Korintissa rikkaat seurakuntalaiset herkuttelivat ja köyhät olivat ilman. Paavali sanoi, että jos haluatte mässäillä, niin tehkää se kotonanne, nyt on kyse perheateriasta, joka ilmentää osanottajiensa yhteyttä Kristukseen ja toisiin kristittyihin. Kyse on toki siitäkin, että tunnustamme ehtoollisleivän ja -viinin olevan pyhitetty kuvaamaan Kristuksen uhria. Kyse on kuitenkin myös tämän uhrin kunnioittamisesta. Korinttilaiset häpäisivät Kristuksen seurakuntaa ja osoittivat näin epäkunnioitusta myös Jeesuksen uhria, Kristuksen ruumista ja verta, kohtaan. Ehtoollista viettäessämme olemme osallisia Kristuksesta, hänen murretun ruumiinsa ja vuodatetun verensä osallisuudesta ja niiden suomasta syntien anteeksiantamuksesta. Ateriassa on kyse on myös näkyvästä Kristuksen kuoleman julistuksesta. Siihen kuuluu myös Jeesuksen paluun odotus. Meitä kutsutaan Karitsan hääaterialle Jumalan luona, josta voimme jo kokea esimakua.

Miten ehtoolliselle tulee osallistua? Meidän osallistujien tulee olla Jeesuksen seuraajia. Meidän tulee osallistua aterialle aterian arvon edellyttämällä kunnioituksella, ei välinpitämättömästi. Meidän tulee katua syntejämme ja uskoa ne anteeksi. Kun me katsomme itseemme ja tutkimme sydäntämme huomaamme varmasti, ettemme ole arvollisia ehtoollisvieraita. Jumala kuitenkin Kristuksen tähden armahtaa meidät.

Kun nyt käymme viettämää pyhää ehtoollista, katsokaamme nyt Kristuksen ristiä ja muistelkaamme hänen kärsimyksiään meidän tähtemme. Katsokaamme samalla tulevaisuuteen ja odottakaamme Jeesuksen paluuta ja Herran aterian täyttymystä Taivasten valtakunnassa. Katsokaamme myös toisiamme ja iloitkaamme kristittyjen yhteydestä. Olemme perhettä, veljiä ja sisaria Kristuksessa. Katselkaamme tässä ehtoollishetkessä Jumalaa ja ylistäkäämme häntä hänen hyvyydestään ja laupeudestaan meitä kohtaan.