Raamatullinen seurakuntateologia on siunaus jumalasuhteelle

Suomen Viikkolehti 20.8.2025

Teologian opiskeleminen on kiehtovaa ja älyllisesti stimuloivaa. Sillä on samalla myös käytännön merkitystä kristilliselle seurakunnalle ja Jumalan valtakunnan työlle. Aikaisempina aikoina sanottiin, että teologia on tieteen kuningatar. Filosofia oli teologian palvelijatar.

Kristillisen teologian lähteet osa 2/2: Järki ja kokemus

Suomen Viikkolehti 6.8.2025

Varhaisista ajoista järjellä on ollut merkittävä sija kristillisessä teologiassa. Jo toisella vuosisadalla vaikuttanut uskonpuolustaja Justinos Marttyyri oli oppinut filosofi. 

Kirkkoisille järjellä oli sijansa kristillisessä teologiassa. Useammalla reformaattorillakin oli akateeminen koulutus, joka auttoi heitä teologian harjoittamisessa. He osallistuivat myös oppineiden väittelyihin.

Myös Suomen Vapaakirkossa järjellä on tärkeä asema. Alusta asti vapaakirkollisessa liikkeessä on ollut mukana sivistyneistöä. Suomen teologisessa opistossa on opetettu vuosien varrella Raamatun ja teologisten aineiden lisäksi muiden muassa filosofiaa.

Kristillisen teologian lähteet osa 1/2: Raamattu ja traditio

Suomen Viikkolehti 30.7.2025

Kristillisellä teologialla tunnustetaan yleisesti olevan neljä lähdettä: Raamattu, traditio, järki ja kokemus. Näille neljälle lähteelle on annettu erilaista painoarvoa eri perinteissä. 

Protestanttisessa kristinuskossa Raamattua on perinteisesti pidetty kristillisen teologian tärkeimpänä lähteenä. Tämän näkemyksen mukaan muiden teologian lähteiden tulee olla alisteisia pyhille kirjoituksille.

Myös Suomen Vapaakirkossa me tunnustaudumme muiden perinteisten protestanttien tavoin reformaation Yksin Raamattu (Sola Scriptura) -periaatteeseen.

Juhan uusia kuulumisia

Hei!

Päivitän jälleen hieman kuulumisiani. 

Valmistuin viimein nyt keväällä 2025 Keuruun IK-opistolta. Sain paljon teologian jatko-opinnoista. En ole kuitenkaan tähtäämässä seuraavaksi pastorin työhön.

Helluntaipäivä sekä näkyi että kuului ─ Kokemus taustoitti seurakunnan räjähdysmäistä kasvua

Suomen Viikkolehti 8.6.2025

Alkuseurakunnan kokemassa Pyhän Hengen vuodatuksessa oli kyse maailmanhistoriaa mullistavista tapahtumista, lopunaikojen koittamisesta. 

Sana helluntai tulee kreikan sanasta pentēkostē, ”viideskymmenes”. Jakeissa 5. Moos. 26:1─11 kerrotaan tästä juutalaisten viettämästä juhlasta. Siitä käytetään nimityksiä leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 10:16) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26). Tämä israelilainen sadonkorjuujuhla oli läheisessä yhteydessä pääsiäiseen.

Pyhä Henki Raamatussa

Puhe Uuraisten helluntaisrk:lla su 8.6.2025

Kiitos kutsusta tulla puhumaan teille tässä helluntaipäivän jumalanpalveluksessa. On ilo nähdä teitä ja kunnia saada palvella sanassa. Tämä puhe ei ole niinkään saarna kuin raamattutunti. Kyse on pienestä yleiskatsauksesta siihen, mitä Raamatussa opetetaan Pyhästä Hengestä.

Minusta on hienoa helluntai- ja myös vapaaseurakunnassa että kun Raamattu avataan, se otetaan tosissaan, Jumalan pyhänä sanana. Siinä mielessä siitä on helppo käydä puhumaan, mutta tarvisemme Jumalan Henkeä niin julistajina kuin kuulijoina. Ilman häntä sana on kuivaa. Kun hän on mukana, sana on elävää.

Kristukseen puetut

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 3.6.2025 

Kolossalaiskirje 3:5-17 

Paavali kuvaa sitä millaista on maanpäällä: Seksuaalinen moraalittomuus. Rahantavoittelu. Epäjumalat. Vihanpito. Jumalanpilkka. Valheet. Tällaisista asioista Paavali kirjoittaa haudatkaa se, tai niin kuin kirkkoraamattu vuodelta 1938 sanoo, kuolettakaa se.

Paavali kuvaa toisaalta sitä millaista on ylhäällä: Armahtaminen, ystävällisyys, nöyryys, lempeys, kärsivällisyys, anteeksianto, rakkaus, rauha, kiitollisuus. Hän kehottaa meitä pukeutumaan näihin, pukeutumaan Kristukseen, tulemaan Kristuksen kaltaiseksi.