Alkusanat

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 14.5.2024

Kolossalaiskirje 1:1-2

Kolossalaiskirje kuuluu Paavalin vankilakirjeisiin. Se muistuttaa aika paljon Efesolaiskirjettä. Paavali kirjoitti, tai saneli, nämä kirjeet todennäköisesti melko samoihin aikoihin vankilasta. Kolossa sijaitsi Fryygian maakunnassa. Maakunta oli osa antiikin Rooman Asian provinssia. Nykyisin alue kuuluu Turkkiin.

Kolossan kaupunki ei ollut kirjeen kirjoittamisen aikaan kovin merkittävä. On luultavaa ettei Kolossan seurakuntakaan ollut tuolloin suuri. Paavali ei ehkä ollut edes vieraillut tässä kaupungissa. Kolossan seurakunnan oli perustanut mahdollisesti hänen työtoverinsa, ehkä Epafras.

Seurakunnan asiat vaikuttavat olleen pääosin hyvin. Paavali antaa kirjeen vastaanottajille aika myönteistä palautetta. Hänellä oli samalla myös huolenaiheita. Hän varoittaa kirjeessä seurakuntaa vääristä opettajista ja heidän vinoutuneesta hengellisyydestä.

Yleisönosasto: Rajan yli?

Suomen Viikkolehti 3.5.2024

Päätoimittaja Manuel Rautalahti kirjoitti Suomen Viikkolehden pääkirjoituksessa 5/24 otsikolla Kirkko astuu rajan yli. [Artikkeli on maksumuurin takana, mutta se julkaistiin 14.5.2024 myös Seurakuntalaisessa ilman maksumuuria.] Hänellä oli hyviä mietteitä. Yhdyn niistä suurimpaan osaan. Haluan kuitenkin kommentoida seuraavaa kohtaa:

”Kohtalokkaaksi perustelun tekee se, että Jeesus itse vahvisti avioliiton. Piispojen perustelu antaa ymmärtää, että Jeesus ei ole enää kaikkitietävä ja että hän puhui vain oman aikansa ihmisille vallitsevan tiedon valossa. Tällöin riisutaan Jeesuksen jumaluus ja hänet puetaan vain aikansa merkittävien opettajien viittaan. Samalla Jeesuksen kaikki muutkin sanat evankeliumeissa joutuvat erikoiseen valoon.”

Raamattu, (esi)historia ja vedenpaisumus?

Yleensä mitä kauemmas taakse historiassa mennään, sitä niukemmat ovat (kirjalliset ja arkeologiset) lähteemme. Tämän lisäksi on usein niin, että mitä suurempi ajallinen etäisyys, sitä vieraampaan maailmaan astutaan. Tämä tulee ottaa huomioon kun yritämme ymmärtää meitä edeltäneitä ihmisiä. (Kirjoitan näin suomalaisena ja eurooppalaisena. Tiedostan että yhä tänään on mm. viidakoissa eläviä kivikautisia heimoja, eikä esim. tämän päivän hindulaisuutta ole edellenkään lainkaan helppoa ymmärtää länsimaisena.)

Reformaation siunaus?

En tiedä mitä ajattelet tästä, hyvä lukijani, mutta olen miettinyt että reformaatio/uskonpuhdistus ei ollut ainoastaan yksiselitteisen hyvä asia. Kun läntinen kirkko jakaantui roomalaiskatoliseen ja erilaisiin protestanttisiin kirkkokuntiin, tästä tuli ennakkotapaus. Se mahdollisti myöhemmät jakautumiset (protestantismin piirissä), ei vain tunnustuskuntien välillä, vaan myös tunnustuskuntien sisällä.

Kristinusko ja Raamattu?

Kysymys Raamatusta ei ole aivan yksinkertainen. Raamattu ei ole lasten kirja. Pienten lasten ei kannata antaa lukea omatoimisesti Raamattua. Sitä varten on olemassa lastenraamattuja, joihin on valikoitu lapsille soveltuvia tekstejä. Lasten ei tarvitse tietää liian varhain aikuisten hämmentävästä maailmasta.

Raamattu on ehkä enemmän kirjasto kuin kirja. Siellä on toisaalta yhdistäviä teemoja ja historiallisia tosiasioita. Toisaalta siellä on myös historiallisia ja luonnontieteellisiä epätarkkuuksia ja teologisia jännitteitä. 

Meillä ei ole Raamatun alkuperäisiä käsikirjoituksia (joille jotkut fundamentalistit ja äärikonservatiivit laittavat paljon painoa). Paikka paikoin Raamatun merkityksen ymmärtäminen on lähinnä arvailua. Kokemukseni on ollut että mitä enemmän olen perehtynyt Raamattuun, sitä enemmän kuva on monimutkaistunut.