Todistaminen ja uskonpuolustus

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla 17.2.2026

Kolossalaiskirje 4:6

Tiituskirjeen luvussa 2 jakeissa 9 ja 10 sanotaan (KR38): Kehoita palvelijoita olemaan isännilleen kaikessa alamaisia, heille mieliksi, etteivät vastustele, etteivät näpistele, vaan kaikin tavoin osoittavat vilpitöntä uskollisuutta, että he Jumalan, meidän vapahtajamme, opin kaikessa kaunistaisivat.

Olen joskus mietttinyt sitä millainen usko on puoleensavetävää. Kaunis usko on varmasti ainakin aitoa ja totuudellista. Se on rakkaudellista, valoisaa ja myönteistä. Se on valmis näkemään vaivaa ja kärsimään.

Näkökulma: Kristitty kahden maan kansalaisena

Suomen Viikkolehti 29.1.2026 

Olen joskus yrittänyt käydä hieman keskustelua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyen somessa. Eräät arvokonservatiivikaverini luulivat, että olen liberalisoitumassa. Eräät arvoliberaalikaverini puolestaan laittoivat minuun välit poikki. Tästä syystä olen keskustellut näistä asioista viime aikoina hieman vähemmän ja varovaisemmin.

Rehellinen ja avoin keskustelu näistä asioista voi olla aika vaikeaa somessa. Se voi olla sitä muutenkin. Lähtökohtiaan ei ehkä kannata peitellä, jos haluaa keskustella aidosti. Ja jos kaveruus ei kestä todellisuutta, niin ehkä se ei sitten ollut kestävää. Mistä muusta keskustelussa voi lähteä liikkeelle kuin omista lähtökohdistaan? Tämä koskee yhtä lailla kaikkia.

Kristuksen koulussa

Puhe Jyväskylän vapaasrk:lla ti 11.02.2025

Kolossalaiskirje 1:28-2:2 

Paavali opetti sekä sanoin että elävän esikuvansa kautta. Hän toisaalta julisti, neuvoi ja opetti muita. Toisaalta hän oli opetustensa ruumiillistuma. Hän eli opetustensa mukaisesti. Hän oli esimerkki silloin eläville kristityille ja on sitä myös meille myöhemmin eläville. 

Olen nähnyt piirroskuvan, jossa on oikea Aslan -leijona tekstillä "Kristus". Seuraavaksi piirretty Leijonakuningas Simba tekstillä "Paavali". Kolmantena on lapsen piirustus, jossa leijonalla on viisi jalkaa. Siinä lukee "minä". Joskus tuntuu aivan sellaiselta. Yritämme kuitenkin seurata Jeesusta ja jossain määrin Kristus saa meissä muotoa.

Vieraskynä Heikki Hynninen: Kristinusko ja maailmanuskonnot

Luento Viitasaaren vapaasrk:lla 10.2.2024

Tervetuloa tähän iltaan. On aina todella hienoa olla täällä Viitasaarella. Olen saanut käydä luonanne useampana vuonna. Ne ovat aina olleet siunaavia kokemuksia. Tarkoitukseni on puhua tänään muista uskonnoista ja kristinuskosta. Kristinusko on joutunut, ja joutuu yhä enemmän, olemaan täällä Suomessakin muiden uskontojen ja ideologioiden kanssa vuorovaikutuksessa.

Yksi syy siihen, miksi meidän on hyvä olla perillä muista uskonnoista on se, että maahanmuuton, matkustelun ja internetin kautta muut uskonnot johdannaisineen ovat yhä enemmän keskuudessamme, ehkä jopa naapurissamme. Nämä kolme maailmanuskontoa, joita käymme läpi: islam, hindulaisuus ja buddhalaisuus, ovat kristinuskon jälkeen kolme kristinuskon jälkeen suurinta virtausta. Niillä on todella paljon kannattajia.

Kulttuurisodat ja armo?

Elämme jälkikristillistä aikaa lännessä. Olemme eläneet jo vuosikymmeniä. Sekularisaatio eli maallistumiskehitys on edennyt varsin nopeasti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Muut uskonnot ovat tulleet jäädäkseen. Filosofinen naturalismi on usein vallalla erityisesti akateemisesti koulutettujen keskuudessa. Raamattua tunnetaan yhä heikommin ja sitä kunnioitetaan yhä vähemmän.