Näkökulma: Mietteitä teologian kansantajuistamisesta

Suomen Viikkolehti 5.5.2026

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty melko syvällisenäkin. Se, mitä olen elämäni aikana lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen yrittänyt kurkistella tiedon maailmaan. Tehdä pistokokeita. Tiedostan olevani ajattelijanakin hyvin keskeneräinen.

Yleisemmällä tasolla pysyttely on ollut myös oma valintani. Tajusin nuorempana, että minulla ei ole niin paljon annettavaa taustayhteisössäni, suomalaisessa vapaakristillisyydessä, jos pyrkisin erikoistumaan pidemmälle. Todellinen asiantuntemus edellyttäisi paljon rajaamista sekä valtavasti työtä. Kuhunkin teologian pääaineen alakohtaan voisi uppoutua loppuelämäkseen.

Näkökulma: Missä opiskella teologiaa?

Suomen Viikkolehti 30.3.2026

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä teologian opinnoilta hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, evankelis-luterilaisen kirkon papiksi, tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin, Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa ruotsiksi. Ortodoksista teologiaa tosin opiskellaan ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa.

Jos haluaa vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat erittäin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Mietteitä teologian merkityksestä

Olen ollut lapsesta asti pohdiskelija ja tykännyt lukea. Kai minua on joskus pidetty aika syvällisenäkin. Näin 43-vuotiaana täytyy todeta rehellisesti etten ole mitään kovin syvällisiä teoksia edes lukenut. Tai kenties jokusen harvan. Kaikkihan on suhteellista. Ylipäätään en ole lukenut kovin paljoa, jos vertaan itseäni akateemikoihin.

Sekin, mitä olen lukenut, on ollut enimmäkseen johdantoja, oppikirjoja ja yleisteoksia. Olen hieman kurkistellut tiedon maailmaan. Tehnyt pieniä pistokokeita. Ajatuksenjuoksuni on enemmän pintaliitoa kuin aidosti kypsää ja syvällistä, saati omaperäistä. Tiedostan olevani ajattelijana(kin) erittäin keskeneräinen.

Jokunen ajatus teologian opiskelemisesta

Kannattaako opiskella teologiaa suomalaisessa kansanopistossa vai yliopistolla? Vastaus riippuu siitä mitä hakee. Jos pyrkii ammattitutkijaksi, uskonnonopettajaksi, ev.lut. kirkon papiksi tai ortodoksipapiksi, silloin kannattaa pyrkiä yliopistoon. Suomessa voi opiskella teologiaa Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Turun Åbo Akademissa (ortodoksista teologiaa ainoastaan Itä-Suomen yliopistossa).

Jos haluaa sen sijaan vaikuttaa helluntailaisuuden tai Vapaakirkon piirissä maallikkona, tai jos ajatuksissa on ehkä seurakuntatyö tai lähetystyö kyseisten yhteisöjen parissa, Iso Kirja tai Suomen teologinen opisto ovat varsin varteenotettavia vaihtoehtoja. Myös Suomen metodistikirkko kouluttaa pappejansa Suomen teologisella opistolla.

Juhan uusia kuulumisia

Hei!

Päivitän jälleen hieman kuulumisiani. 

Valmistuin viimein nyt keväällä 2025 Keuruun IK-opistolta. Sain paljon teologian jatko-opinnoista. En ole kuitenkaan tähtäämässä seuraavaksi pastorin työhön.

Pieni katsaus varhaisen kirkon ja Donald Bloeschin käsityksiin Kolminaisuudesta nykytilannetta peilaten

Sisällysluettelo

1. Tiivistelmä
2. Johdanto
3. Metodologia
4. Työni lähtökohdista
5. Kolminaisuus ja varhainen kirkko
    5.1. Varhaiset harhaopit
        5.1.1. Modalismi
        5.1.2. Triteismi
        5.1.3. Areiolaisuus
    5.2. Varhaiset ekumeeniset konsiilit
        5.2.1. Nikean ensimmäinen kirkolliskokous
        5.2.2. Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous
    5.3. Varhaiset uskontunnustukset
        5.3.1. Apostolinen uskontunnustus
        5.3.2. Nikean uskontunnustus
        5.3.3. Athanasioksen uskontunnustus
    5.4 Idän ja lännen tulkinnan eroavaisuudesta
6. Kolminaisuusoppia alkukirkon jälkeen
7. Kolminaisuus ja Bloesch
    7.1. Kuka oli Donald G. Bloesch?
    7.2. Bloeschin Kolminaisuuden tulkinnasta
8. Bloeschin näkemyksen pientä evaluaatiota sekä hieman pohdintaa omasta
kontekstistani käsin
9. Lähteet

Suomen Vapaakirkko, kristinusko ja pastoraalityö?

Olen ollut Keuruun vapaaseurakunnan jäsen nyt joitakin vuosia. Kotiseurakuntani vanhemman sukupolven yksinkertainen usko on ollut minulle todella hyvää vastapainoa (paljolti) kirjoista ja artikkeleista ammentamani teologisen tiedon (subjektiivisesti koetulle) runsaudelle. Sanotaan että yksinkertainen on usein kaunista. Myöskin johannekselainen teologia Uudessa testamentissa on toisaalta hyvin pelkistettyä (mm. valo ja pimeys -tematiikka) ja samalla todella syvällistä, puhuttelevaa ja relevanttia.