1. Samuelin kirja kertoo ajanjaksosta, jolloin Israelin historiassa oli alkamassa uusi vaihe. Kirjoittaja ei kuitenkaan aloita kuvaamalla johtavia miehiä, vaan kuvaamalla yhtä naista. Kirjoittaja on kiinnostunut tavallisten ihmisten todellisista ongelmista. Kirjan alussa keskeisin henkilö on Hanna. Hannalla ei ole merkittävää asemaa ja hän kärsii hedelmättömyydestä.
Lapsettomuus voi olla nykyisinkin hyvin vaikea asia. Erityisen kivuliasta se oli muinaisissa kulttuureissa, joissa nainen nähtiin ennen kaikkea puolisona ja äitinä. Tilanne ei ollut helppo Hannalle. Moniavioisuuteen liittyi jännitteitä. Vaikka hänen miehensä Elkana rakasti Hannaa, Peninna, miehen toinen vaimo, piikitteli häntä. Tätä tapahtui toistuvasti ja se sattui.Äidin lupaus
Hanna meni pyhäkköön rukoilemaan. Hän pyysi hartaasti poikaa. Hän tahtoi luovuttaa pojan Herralle. Hanna antoi lupauksen, että poika tulee olemaan läpi elämänsä Herralle erotettu.
Rukouksen myötä Hannan olemus muuttui. Vaikka ulkoisesti asiat näyttivät säilyvän ennallaan, sisäisesti Hanna koki nyt iloa ja sisäistä varmuutta. Hän tiedosti sen, että Herra Sebaot oli kuullut hänen rukouksensa.
Hanna tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Äiti antoi pojalleen nimen Samuel, mikä saattaa tarkoittaa ”Jumala on kuullut”. Antamalla tämän nimen pojalleen Hanna ilmeisesti todisti rukouksia kuulevasta Jumalasta.
Ehyellä sydämellä
Samuel oli vielä pieni poika, kun hän jäi Herran huoneeseen. Hän saattoi olla viiden ikäinen tai hieman sitä vanhempi. Vaikuttaa siltä, että tuo poika oli omaksunut Jumalan palvelemisen luonnollisena osana elämää jo äidinmaidossa.Kun poika kasvoi, Hanna toi rakkaudesta häneen joka vuosi tälle uudet vaatteet.
Siilon papeilla oli lievästi sanoen ongelmia Herralle antautumisen suhteen. Hannan ja Samuelin kiitollinen ja omistautunut Jumalan palveleminen oli aikamoinen kontrasti Elin poikien itsekkäälle omaneduntavoittelulle ja väärinkäytöksille.
Myös tänään Herran seurakunnan viralliset edustajat voivat pettää Herran kansan odotuksia. Olemme ainoastaan ihmisiä. Sen ei kannata kuitenkaan antaa vaikuttaa omaan jumalasuhteeseen. Jumala voi nostaa uuden sukupolven johtajia vaatimattomistakin lähtökohdista, kuten hän teki Samuelinkin kohdalla. Oleellista on palvella Herraa ehyellä sydämellä.
Rukoilevat äidit
Äidillä voi olla todella suuri rooli lapsensa elämänsuuntaa ajatellen. Samuel sai kuulla Jumalan äänen ja vastata Jumalan kutsuun jo varhain elämässään. Hänestä kasvoi paljolti äitinsä vilpittömän uskon vuoksi se mies, joksi hän myöhemmin tuli.
Samuelista tuli Israelin historian viimeinen tuomari ja merkittävä profeetta. Tuomarit olivat karismaattisia kansanjohtajia. Heillä oli niin sotilaallista kuin hallinnollista vastuuta. Profeetat olivat Jumalan puhemiehiä ja puhenaisia. Heidät oli kutsuttu välittämään Jumalan sanomaa ihmisille. Samuel asetti virkaansa Israelin ensimmäiset kuninkaat, Saulin ja Daavidin.
Historiassa uskovan äidin merkitys on toistunut yhä uudelleen ja uudelleen. D. L. Moody (1837–1899) oli yksi merkittävimmistä vuosisatansa amerikkalaisista evankelistoista. Hän on sanonut: ”Rukoileva äiti jättää lapseensa elinikäisen vaikutelman.”
Aurelius Augustinuksen (354–430) äiti Monica rukoili vuosia hartaasti poikansa puolesta. Augustinus eli avioliiton ulkopuolisessa suhteessa ja oli mukana manikealaisessa uskonlahkossa. Hän pyysi katolilaista piispaa vakuuttamaan poikansa järkiargumentein. Piispa kuitenkin vastasi: ”Mene kotiisi! Poika, jonka puolesta on vuodatettu niin paljon kyyneliä, ei voi jäädä eksyksiin.”
Vaikka tilanne ei heti muuttunut, nämä sanat lohduttivat Monicaa. Ja Jumala todella kuuli rukoukset. Augustinuksesta tuli kristityksi käännyttyään Hippon kaupungin piispa ja ehkä merkittävin lännen kirkkoisistä.
Juha Mikkonen
Kirjoittaja on Suomen Vapaakirkon pastori ja teologian jatko-opiskelija Keuruun IK-opistolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti