Seurakunnan olemus ja tehtävät

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 11.9.2016

1. Johdanto

Seurakunta (kreikaksi ekklēsia) on yhteen kokoontuva kristittyjen joukko. Sanalla voidaan viitata paikallissrk:aan, jonkin alueen kristittyihin tai koko maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Tarkastemme kristillistä oppia seurakunnasta, on tietenkin muistaa Raamattu. Srk:n juuret ovat jo VT:ssa. Jumalalla oli jo silloin kansa, Israel. Jumalan kansaan kuuluu sekä VT:n ajan uskovat, että UT:n ajan uskovat ja kaikkina aikoina eläneet Jumalan omat, kaikki pelastetut. Pelastumme kaikki yksin armosta, yksin uskosta, yksin Kristuksen tähden.

Kristittyjen yhteys Kristukseen ja toisiinsa

Filippiläiskirje 1:12-30

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 4.9.2016

Paavali odotti vankilassa päätöstä mahdollisesta teloituksesta. Filippiläiset olivat huolissaan Paavalista. Olisi voinut ajatella, että Paavalin kohtalo olisi vaikeuttanut evankeliumin leviämistä. Hänen vapautensa oli riistetty ja samalla siihen liittyvät mahdollisuudet. Paavali kuitenkin rohkaisee Filippin seurakuntaa. Hän oli levollinen ja toiveikas.

Johdantoa Filippiläiskirjeeseen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 21.8.2016

Filippilaiskirje 1:1-11

Kunkin raamatunkirjan historian, kielen, kulttuurin ja ajattelun tunteminen auttaa meitä ymmärtämään, mistä Raamatussa on kyse. Kun ymmärrämme Raamatun taustoja, meidän on helpompi soveltaa raamatuntekstejä myös tähän päivään.

Sessationismi

Sessationismi on näkemys, jonka mukaan Pyhä Henki ei jaa enää Raamatussa kuvattuja ns. karismaattisia armolahjoja seurakunnalle. Konservatiiviset kristityt ovat yhtä mieltä siitä, että Jumala jakoi ihmelahjoja apostolisena aikana. Kuitenkin sessationistit uskovat, että ihmelahjat lakkasivat joko Uuden testamentin kirjoitusten valmistuttua tai viimeisen apostolin kuoltua.

Hyvä paimen

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla su 17.7.2016

Johanneksen evankeliumi luku 10

Jeesuksen vertaus paimenesta ja lampaista sijoittuu pieneen juutalaisyhteisöön. Suurimmalla osasta perheitä oli muutama lammas. Kylässä oli pieniä aidattuja pihoja, joissa lampaita pidettiin. Useilla talouksilla oli yhteinen paimen, perheen poika tai tyttöjä. Joskus palkattiin ulkopuolinen. Joka aamu lampaat vietiin laiduntamaan ulos.

Kristus – profeetta, pappi ja kuningas

1. Johdanto

Jo kirkkoisä, kirkkohistorioitsija, Eusebios Kesarealainen (n. 275-339) puhui Kristuksen kolminaisesta virasta (latinaksi munus triplex). Kuitenkin vasta reformoidun kirkon uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509-1564) kiinnitti käsitteeseen erityistä huomiota. (1) Vanhassa testamentissa oli kolme keskeistä tehtävää, jotka on nähty esikuvana Kristuksen tehtävälle. Kristuksen virat profeettana, pappina ja kuninkaana auttavat meitä ymmärtämään, mitä Jeesus on tehnyt ihmiskunnan hyväksi.

Jeesus ja nainen lähteellä

Puhe Viitasaaren vapaasrk:lla 19.6.2016

Johanneksen evankeliumi 4:1-42

Edellisessä luvussa Jeesus keskusteli oppineen Nikodemoksen kanssa, joka noudatti tunnollisesti lakia, oli vaikutusvaltainen mies ja nautti arvonantoa juutalaisen kansansa parissa. Tässä Jeesus keskustelee oppimattoman samarialaisen naisen kanssa, jonka elämä on ristiriidassa lain kanssa ja joka on sen vuoksi alaskatsottu. Molemmat tarvitsivat yhtä lailla Jeesusta ja Jeesus osasi kohdata kummankin. Jeesus lähti matkalle joko Johannes Kastajan opetuslasten tai fariseusten takia. Hän halusi ehkä välttää kilpailutilannetta edeltäjänsä Johanneksen kanssa. Tai hän halusi välttää fariseusten kasvavaa kiinnostusta ja kysymyksiä häntä kohtaan. Tai molempia.